Kerttu nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä aikaisempi vastaus:
Kerttu on vanha suomalainen muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Gertrud, mikä tarkoittaa urhoollista. Kerttu mainitaan jo 1200-luvulta periytyvässä Piispa Henrikin surmavirressä Lallin vaimon nimenä. Siten Kerttu on vanhin Suomessa tunnettu kristillisperäinen naisennimi. Nimi on otettu almanakkaan vuonna 1890.
Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999)
Pallojen tarkoitus on varoittaa lentokoneita, helikoptereita, kuuma-ilmapalloja, purjelentokoneita jne
vaarallisista johdoista. Toisaalta pallot varoittavat myös lintuja lähestyvästä vaarasta.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) antaa nimelle ”Tuukka” kaksi mahdollista alkuperää. Se voisi tulla skandinaavisesta etunimestä ”Tore” tai ”Tor”. ”Tor” viittaa ukkoseen tai skandinaaviseen ukkosenjumalaan, josta käytetään myös muotoa ”Thor”. ”Tore” on puolestaan tuosta nimestä johdos ja tarkoittaa ’Torin taistelijaa’.
Toinen mahdollisuus on, että ”Tuukka” on kehittynyt harvinaisesta Länsi-Suomessa käytetystä etunimestä ”Thoke”. Sen alkuperästä ei näytä olevan tarkempaa tietoa. Nimen ”Thoke” perusteella arvellaan kehittyneen myös paikannimi ”Toukkila” tai ”Tuukkala”, jonka on saanut ainakin kolme Etelä-Savossa sijainnutta kylää. Gustaf von Numersin näytelmä ”Tuukkalan tappelu” (1889) lienee tuonut nimelle romanttista sävyä....
Voltaire (1694-1778) on tämän ajatuksen isä. Lentävien lauseiden sanakirja (Suomen kielen sanakirjat 5, 1982) antaa sanamuodon "Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se". Outi Lauhakankaan toimittama Sitaattimestarin muistelmat (1998) sanoo: "Olen kaikesta eri mieltä kanssasi, mutta taistelen loppuun asti oikeudestasi olla eri mieltä". Eri sitaateilla on siis eri suomentaja, kumpikaan kirja ei ilmoita suomentajansa nimeä.
Pasi Heikuran kirjassa Samoilla linjoilla (s. 29) kerrotaan sanonnasta näin:
Persuksiin ammuttu karhu on äkäisyyslatteus Suomen salomailta. (--) Viime vuosisadan lopulla karhun metsästäminen painimalla korvautui tuliasein tapahtuvalla kaatotoiminnalla. Koska pyssy oli uusi keksintö eikä osumatarkkuus aina ollut paras mahdollinen, opittiin pian tuntemaan, millainen on persuksiin ammuttu karhu. Nykyän sanonnalla kuvataan mm. vastaherätettyä unikekoa, yhtiön juuri irtisanottua vanhaa työntekijää tai salametsästyksestä pidätettyä poromiestä.
Suurella sydämellä ihan sikana- suomen kielen fraasisanakirjassa (tekijät Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Hari ja Jantunen Ossi Kokko) annetaan ilmaisulle "nukkuva karhu" kaksi merkitystä: Kiivas tai äreä...
Hei!
Suomen almanakassa Kiia, josta tavataan myös muoto Kia, otettiin v. 2000 rinnakkaismuodoksi Kristiinan päivälle 24.7.
Ruotsinkieliseen almanakkaamme nimi tuli samanaikaisesti muodossa Kia, juhlii myös 24.7. (ks. sivu http://www.genealogia.fi/nimet/nimi33as.htm ) Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Kiian kohdalla nimeen Kyriake, jolloin nimipäivä on 7.7.
Lähde:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999
Ensimmäinen ikä on lapsuus ja nuoruus, toinen ikä on aktiivisen työelämän vaihe, ja kolmas tulee sitten tämän jälkeen. Puhutaan myös neljännestä iästä - kun ihminen on enenevässä määrin muiden avusta riippuvainen.
Tässä vielä Stakesin kertomaa: Tällöin ihminen jättää työn taakseen. Suomessa kolmas ikä alkaa keskimäärin 58-vuotiaana. Neljänteen ikään ihminen siirtyy, kun hänen jokapäiväinen
riippuvuutensa ympäristöstä ja palveluista kasvaa. Suomessa neljäs ikä alkaa noin 80-vuotiaana. Neljännen iän alkaminen kuitenkin jatkuvasti venyy myöhemmäksi.
Päivi on lyhentymä etunimestä Päivikki, vanhalla -kki-päätteellä muodostettu nimi, joka aikoinaan luotiin naispuoliseksi vastineeksi Päiviölle. Nimi edustaa samaa vuorokaudenajoista saatua ryhmää kuin Aamu ja Ilta. Päivä-sanalla on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissämme ja saamessa. Kaikissa kielissä sana merkitsee sekä päivää että aurinkoa. Päivikin, Päivin ja Päivän sijoitus almanakkaan kesäkuun 16. päivälle liittyy juuri tähän: päivä on pitkä ja aurinko eli päivä paistaa. Nimet tuovat mieleen auringonpaisteen ja kuvastavat siten toivetta, että lapsen elämänpolku olisi onnellinen ja valoisa.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Jyväskylän kaupunginkirjastossa voi tulostaa, kopioida sekä skannata asiakirjojaan. Kirjastoissa on siis asiakaskoneita sekä tulostus/kopiokone joita voi käyttää niiden ollessa vapaina ja käyttöön ei tarvita tunnistautumista tai kirjastokorttia. Tulosteet maksavat 40 centtiä mustavalkoiset ja 60 centtiä värilliset. Kirjastojen aukioloajat löytyvät alapuolisen linkin kautta. Pääkirjaston asiakaskoneita on uutuusalueella sekä kirjaston toisessa kerroksessa aikuisten osastolla.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto
Maailman suurin kirkkorakennus on Pyhän Pietarin kirkko Vatikaanissa.
Wikipediassa kerrotaan seuraavaa:
"Pietarinkirkon pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä, pinta-ala 23 000 m² ja tilavuus yli 60 000 m³. Kokonsa perusteella Pietarinkirkko on maailman suurin uskonnollinen rakennus,[1] vaikkakin joidenkin olemassa olevien kirkkojen pinta-ala sekä korkeus ovat sitä suurempia."
Ks. lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarinkirkko
ja
http://haka.iki.fi/matkailu/rooma/rooma_vatican2.htm
Pyhän Pietarin kirkko ei ole kuitenkaan maailman korkein kirkko. Ulmin tuomiokirkko Saksassa on nimittäin 161,53 m korkea.
Tässä lisätietoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulmin_tuomiokirkko
Muuta selitystä ei löytynyt.
Suomen sanojen alkuperä. 3 : R-Ö Etymologinen sanakirja, selitys:
saletti (puhekielen uudismuodoste/ uudempi sana) amerikansuomesta, käytetty paikoin Etelä-Pohjanmaalla ja ympäristössä) selvä, varma, taattu ("saletti juttu"). Engl solid mm. tukeva, luja ,varma. Lähteenä: Pertti Virtaranta 1992 Amerikansuomen sanakirja s.181
Seuraavat sanakirjat tuntevat myös sanan saletti, antaen selityksen:
selvä, varma, taattu.
Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja / Vesa Jarva, Timo Nurmi
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Suomen kielen sana "kaatra" on sama kuin 'kaakkuri'(Inkerin murteiden "koatra"); virolaismurteen "kaader" on 'harmaa lokki'.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja I, 1955.
Ensimmäisenä koulupäivänä opettajalle viedään omena a)koulumenestyksen varmistamiseksi ja b)opettajan niukkaa elantoa ajatellen. Tapa juontuu ilmeisesti 1800-luvulta, ja sitä on noudatettu Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Meille omena- traditio on tuttu sarjakuvista (Aku Ankasta).
Internetistä, findarticles.com/p/articles -sivulta, löytyi seuraavanlainen selitys:
"An apple for the teacher: Likely harkens back to the "apple polisher." The custom of "apple polishing" hails from the little red schoolhouses of yore, when young children sought to become the teacher's favorite with a gift of a bright, shiny apple. So says the ditty: "An apple for the teacher will always do the trick, when you don't know your lesson in arithmetic."
Apinoilla, kuten kaikilla istukkanisäkkäillä, on napa. Tosin muilla kuin ihmisillä se ei ole kovin helposti erotettavissa, vaan se saattaa näkyä vain karvattomana viivana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Napa_(anatomia)
Kaikilla nisäkkäillä, joilla on istukka, on myös napanuora (istukattomia nisäkkäitä ovat kenguru ja vesinokkaeläin). Villieläinemot, myös apinat, yleensä purevat poikastensa napanuoran poikki ja usein syövät istukan. Se pätkä napanuorasta, joka jää kiinni poikaseen, kuivuu pois itsestään ja jättää pienen jäljen, navan.
http://yahoo.rogers.com/yahoo/answerman/index.jsp?id=am081015
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle, kolmelle pojalle ja yhdelle tytölle.
Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953):
1)juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin,
2)Marian ilmestyspäivä siirrettiin maaliskuun 25. päivältä maaliskuun 22. ja 28. väliseen sunnuntaihin, niinä vuosina jolloin tämä päivä olisi palmusunnuntai tai pääsiäinen kuitenkin palmusunnuntaita edeltävään sunnuntaihin,
ja
3)lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliseksi lauantaiksi muodostettiin uusi pyhä, pyhäinpäivä.
Kalentereissamme toki oli jo ennen tätäkin ollut "pyhäinmiesten päivä" marraskuun 1. päivän kohdalla, mutta se oli ollut tavallinen arkipäivä, minkä vuoksi aiheeseen...
Vuosina 1917 ja 1918 Suomessa, myös Kuopiossa, kärsittiin elintarvikepulasta, ja monessa mökissä nähtiin myös nälkää. Kuopion kaupungissa käytiin kansalaissodan aikana taisteluja. Molemmin puolin kuoli ihmisiä. Anja Tikkasen Kuopio vuosisatojen saatossa -kirjan mukaan 15 henkilöä valkoisten puolelta sai surmansa. Teoksessa mainitaan muutamia henkilöitä myös nimeltä. Kirjassa on tietoa kansalaissodan tapahtumista Kuopiossa muutenkin.
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa vuonna 1918 sodassa kuolleista:
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/results
Kansalaissodan muistamisesta, ei tosin erityisesti kuopiolaisten, on kirjoitettu jonkin verran, alla muutama artikkeli, joista ensimmäinen on luettavissa myös verkossa:
-...
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, joka näyttäisi vahvistavan käsityksesi nimen alkuperästä: "nimeen sisältyy ortodoksinen ristimänimen karjalainen muunnos Laama, venäjän Láma
Suomen tekijänoikeuslain 12§ sallii valmistaa muutaman kopion yksityiseen käyttöön kaikesta muusta paitsi tietokoneohjelmasta. Sellaisenkaan kopioimisesta yksityiskäyttöön ei eduskunnan päätöksen mukaan voi seurata rangaistusta.
Opiskelukäyttö on yksityistä käyttöä. Sillä, kenen omistuksessa kopioitavaksi aiottu teoskappale on, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Jos teos on julkistettu, sen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Kappaleenvalmistustekniikkaa ei ole rajoitettu, skannaus ja käsin kopioiminen ovat yhtä sallittuja.
Kopioinnin voi myös teettää ulkopuolisella, jos kohteena ei ole sävellys- tai elokuvateos. Oppikirjan voi siten laillisesti kopioituttaa esimerkiksi kirjastossa tai oppilaitoksessa. Tällaista toisen tekemää...