Sanattomia lauluesityksiä ei voi hakea kirjastojen tietokannoista millään tietyllä yhdellä tavalla, jolla löytäisi kaikki sanattomat lauluesitykset. Asiasanalla vokaliisit voi löytää jotain, mutta sitä ei ole käytetty järjestelmällisesti jokaisen laulun kohdalla. Vokaliisi tarkoittaa sanatonta laulamista ja sanatonta laulua sävellyksenä. Toinen asiasana, jolla voi löytää sanattomia lauluesityksiä, on scatlaulu. Se on jazzissa käytetty laulutekniikka. Tätäkään asiasanaa ei ole käytetty järjestelmällisesti jokaisen laulun kohdalla. Piki-verkkokirjastossa (pikikirjasto.fi) on käytössä kielivaihtoehto "ei kielellistä sisältöä", mutta sekään ei auta tässä tapauksessa, koska tätä vaihtoehtoa ei ole käytetty sanattomia lauluesityksiä...
Useimmat hyttyslajit eivät pysty lentämään kovin korkealla. Yleistäen voidaan sanoa, että lentokorkeus jää noin kahdeksan metriin. Poikkeuksia tietysti on. Singaporessa on löytynyt mm. hyttysiä jopa kerrostalon 21. kerroksen asunnosta.
Lähteet:
http://www.northlineexpress.com/outdoor-patio/mosquito-control/mosquito…
http://www.mosquito.org/faq
http://www.ask.com/answers/27381801/how-high-do-mosquitos-fly-do-they-g…
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Säkeet ovat Kaarlo Kramsun Ilkka-runon seitsemännestä säkeistöstä. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1878 Kramsun kokoelmassa Runoelmia. Koko runo on luettavissa mm. teoksessa Kaarlo Kramsu: Runoelmia, SKS 1996, s. 8-10 tai myös verkossa esim. osoitteessa: http://fi.wikisource.org/wiki/Ilkka
(vuoden 1887 versio)
Ampiaisten syömisestä ei sinänsä pitäisi olla koiralle haittaa. Monet eläimet ovat ampiaisensyöjiä: esimerkiksi lukuisat lintulajit, haisunäädät, karhut, mäyrät, lepakot, näädät, ahmat, rotat ja hiiret.
Ampiaisen myrkyssä on pääasiassa valkuaisaineiden tapaisia yhdisteitä. Jos sitä nielee, nämä yhdisteet hajoavat harmittomiksi aminohapoiksi ja imeytyvät kuten proteiinit tullessaan ruoansulatukseen - edellyttäen, ettei ruoansulatuselimistössä ole vammoja: vaikuttaakseen myrkyn täytyy päästä verenkiertoon.
Ampiaisen piikki on terävä ja se voi toki periaatteessa tarttua johonkin kiinni. Pistin on kuitenkin normaalisti näkymättömissä ampiaisen takaruumiin jaokkeiden sisällä ja esillä vain, jos ampiainen varta vasten tuikkaa sen esiin...
Kyseessä on 'Tango Humiko'. Säv. Rauni Autio, san. Saukki.
Kuuluisaksi tangon tahdittajaksi kappale tuli 1960-luvulla
Reijo Taipaleen esittämänä (ensilevytys 1963).
Myöhemmin myös muutamat muut ovat sen levyttäneet, mm. Taneli Mäkelä.
Kokoelmistamme löytyvät molempien esitykset.
Ilmeisesti kyseinen runo on alun perin ilmestynyt (nimeltä mainitsemattomassa) kaupunginosalehdessä, josta sen on siteerannut poliittiseen pakinaansa Timo Roos Uusi aika -lehdessä, tai ainakin sen verkkosivulla, 11.11.2008. Myös sen mukaan runon tekijä on tuntematon. "Kanamainen hairahdus" kuuluu Roosin siteerauksen mukaan kokonaisuudessaan näin:
”Näin sattui parvessa kanojen/ eräs muuten muiden kaltainen/ oli saanut mainion laulutaidon/ sen parempi ei satakielen aidon/ ja taito tuo aivan yllättäen/ tuli esille piirissä kanalan väen/ kun kuultuaan radion oopperaa/ se alkoi matkia aariaa./ Vaan kukolta tuomion tuikean/ sai esitys aarian huikean/ sillä onhan nyt aivan sopimatonta/ näin että joukossa, jossa on monta/ ja muut vain osaavat...
Pertti Pasanen oli reservin ilmatorjunta vänrikki. Loiri oli Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä ja kotiutui alikersanttina. Simo Salminen palveli 8 kk Santahaminan Jääkäripataljoona 2:ssa ja sai myös tarkka-ampujakoulutuksen. Hän ei ollut upseeri- tai aliupseerikoulutuksessa.
Lähteet:
Aitio, Tommi. Spede: Pertti Pasasen elämä. Helsinki: Tammi,2002.
Nevalainen, Petri. Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri. Helsinki-kirjat, 2010 (Keuruu: Otavan Kirjapaino).
Marjamäki, Tuomas. Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla. Helsinki: WSOY, cop. 2012.
Will Trent -kirjasarjan osat vanhimmasta uusimpaan ovat Triptyykki, Pelon huone, Kivun jäljet, Pettävä hiljaisuus, Yli rajan, Rikollinen, Näkymätön ja Kahlittu. Sara Linton liittyy mukaan sarjaan Kivun jäljet -osasta alkaen.
Sara Lintonin tähdittämän Grant County kirjasarjan osat ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan Sokaistu, Riistetyt, Piinattu, Merkitty, Kadotettu ja Häpäisty.
DekkariNetti-sivustolta löytyy aika hyvin tietoa dekkareista ja niiden ilmestymisvuosista. Myöskin Karin Slaughterilla on omat nettisivut, jotka vaikuttavat oikein kattavilta.
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=SlaughterKarin
http://www.karinslaughter.com/
Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarjan kirjojen järjestys on seuraava:
1. Gulla, huutolaistyttö
2. Torpan prinsessa
3. Gulla pitää lupauksensa
4. Gulla saavuttaa voiton
5. Gulla-tyttö kartanossa
6. Gulla ratkaisee arvoituksen
7. Gulla-tyttö koulussa
8. Gulla : ensi tanssiaiset
9. Gulla kesälomalla
10. Gulla ja Tomas torppari
11. Gulla löytää tiensä
12. Gulla morsiamena
Perunapuuroon (potaattihuttu, pottupuuro) käytettiin vanhaan aikaan karkeita ohraisia puurojauhoja, mutta myöhemmin on ruvettu käyttämään ruisjauhoja tai ohra- ja ruisjauhojen sekoitusta. Tästä eri puolilla Suomea tunnetusta ruokalajista löytyy useita ohjeita, jotka pikku vivahde-eroja lukuunottamatta ovat pääpiirteissään melko samantapaisia keskenään. Alla pari esimerkkiä, ensimmäinen Kainuusta, toinen Savosta:
POTTUPUURO
"Kuoritut perunat keitettiin kypsiksi. Keitinvesi otettiin talteen ja perunat survottiin. Survokseen lisättiin keitinliemi ja suola. Seos sai kiehua, ja siihen lisättiin jauhot voimakkaasti vatkaten."
(Götha Rannikko, Puukkolihaa, imellusvelliä ja muita evväitä)
POTAATTIHUTTU
5 suurta perunaa
1 l vettä
1,5-2 dl...
Luku- ja lukemisterapiasta on käytössä useita eri nimekkeitä. Suomessa tästä terapiamuodosta käytetään yleisimmin Kirjallisuusterapia- nimitystä.
Kirjallisuusterapia on luovuusterapeuttista toimintaa, ja siinä ei ole yhtä selkeää teoriataustaa, vaan aineksia erilaisista teoreettisista suuntauksista. Lyhyesti voitaisiin sanoa kirjallisuusterapian olevan lukemista tai kirjoittamista ryhmissä, jossa olennainen osa toimintaa on vuorovaikutuksellinen keskustelu. Mutta myös lukukokemus, joka herättää muutokseen johtavan oivalluksen, voi olla eheyttävä.
Kirjallisuusterapian tavoitteena on itsetuntemuksen vahvistaminen ja itseilmaisun ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Omia ongelmiaan voi olla helpompi lähestyä kirjoitetun tekstin...
Nykysuomen sanakirja esittää kaikki kolme sanaa lähes toistensa synonyymeinä. Sanojen merkitykset ovat osittain päällekkäiset, ja erot ovat hiuksenhienot. Iva on pilkkaa, johon liittyy ylimielisyys ja halveksunta. Iva voi olla suoraa tai epäsuoraa. Ironia on nimenomaan ivan epäsuora muoto. Nykysuomen sanakirjan mukaan ironialla eli epäsuoralla ivalla ”pyritään paljastamaan vikoja, puutteita ja epäkohtia saattamalla ne naurunalaisiksi siten, että ne esitetään päinvastaisina, muka positiivisina ominaisuuksina”.
Ironialle tyypillistä on, että sanotaan toista mitä tarkoitetaan. Suorassa ivassa taas sanotaan asiat niin kuin tarkoitetaan. Wikipediassa ironia määritellään seuraavasti: ”Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja...
Sana tendenssi tulee ranskan kielen verbistä, joka palautuu latinan sanaan, joka merkitsee 'pyrkiä'.
Sanalla tendenssi on kolmekin merkitystä: 1) pyrkimys tiettyyn suuntaan, tavoite, tarkoituksellisuus. 2) tosiasiallisten muutosten hallitseva tai selkeästi havaittavissa oleva suunta; kehityksen yleissuunta, joka ei välttämättä ole tarkoituksellista. 3) kirjallisuudessa ja yl. taiteessa [sanoisinpa: myös tiedotusvälineissä] tietyn ajatuksen, katsomuksen tai suuntauksen kuvaaminen toivottavaksi, hyväksi tai välttämättömäksi, esim. yhteiskunnan tai sen osa-alueen muuttamiseksi tekijän haluamalla tavalla tai hänen tavoitteittensa toteuttamiseksi.
Virren pohjana on tuntemattoman englantilaisen kirjoittama lasten iltarukous. Suomessa se julkaistiin ensimmäisen kerran v. 1860 lastenlehdessä Varpunen muodossa:
Levolle laskeun, Luojani,
ole armias suojani,
sijaltani jos en nousisi,
ota taivaaseen tykösi.
Virsikirja 1938: 552, 1986: 563
Uudempi muoto kuuluu löytyy esim. Kotien rukouskirjasta (Lasten Keskus Oy, Helsinki 1991):
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani.
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi.
Aiheesta Fatiman käsi ei varsinaisesti löydy kirjallisuutta
suomen kielellä. Fatima oli profeetta Mohammedin tytär ja Fatiman käsi on hyvin tärkeä symboli islamissa ja etenkin shiamuslimeilla. Fatiman kädellä on kolme erilaista merkitystä
- Että se antaa suojaa.
- Että hänen sormensa symboloivat Muhahamdia, Fatimaa itseään ja hänen kahta poikaansa
- Että viisi sormea symboloivat viittä peruspilaria, jolle islam rakentuu:
*uskontunnustus
*rukoukset
*paasto
*verot
*pyhiinvaellus
(Fredrik Hoffmann)
Islamilaisessa kansantaiteessa esiintyy usein pahalta silmältä eli kateellisten ihmisten katseelta suojaavia symboleita, joista yleisin on levitetty pystyyn nostettu kämmen, niin sanottu Fatiman käsi. Samaa tarkoitusta palvelevat myös...
Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:
Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).
Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)
Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)
Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)
Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).
Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).
Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)
Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan och havet, 1965/1980.)
Muumilaakson marraskuu...