Kirjastoalan ammattitutkinnon voi suorittaa Helsingissä SKL-instituutissa (osa Suomen Liikemiesten Kauppaopistoa). Koulutus on nimeltään Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.
SKL-instituutin yhteystiedot ovat
Käyntiosoite: Rautatieläisen-katu 5, 00520 Helsinki, Puh. 09 1489 0200, info(at)businesscollege.fi .
SKL-instituutin järjestämä kirjastoalan koulutus toteutetaan oppisopimuksella. Koulutukseen osallistuminen edellyttää useamman vuoden työkokemusta tieto- ja kirjastopalvelualalta ja alan työpaikkaa sekä työnantajan sitoutumista oppisopimuskoulutukseen.
Oppisopimuskoulutuksesta voi tiedustella Helsingin oppisopimustoimistosta, jonka yhteystiedot ovat seuraavassa:
Käyntiosoite: Hämeentie 11 A, Helsinki 53
Puhelinvaihde: (09)...
Täällä kirjastossakin asiasta tiedetään melko vähän, sillä kirjastot eivät hallinnoi korvauksia, vaan korvaukset jaetaan opetusministeriön kautta. Ilmeisesti kirjastot antavat vain tilastotietoja. Saamieni tietojen mukaan korvauksia aletaan maksaa tänä vuonna, joten kokemustakaan ei ole asiasta kertynyt.
Tarkempaa tietoa asiasta saa opetusministeriöstä.
Tässä linkki opetusministeriön kirjastoasioiden yhteystietoihin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Tietoa puutarhan perustamisesta ja maalajeista löytyy jonkin verran esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Riikonen, Antti: Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen : uusi suomalainen puutarha,WSOY 2003
- Alm, Gustaf: Käytännön puutarhuri, Otava 1993
- Suomalainen piha ja puutarha : puutarhan suunnittelu ja rakentaminen, koristekasvit, hyötypuutarha / Pentti Alanko, Gummerus 1999
- Riikonen, Antti: Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri, WSOY 1996
- Unelmien kotipuutarha/päätoimittajaKarin Berglund, Otava 1998.
Hyödylistä tietoa löytyy myös Internetin asiantuntija- ja keskustelusivuilta (esim. http://puutarha.net ja http://mainio.net/main.asp?path=1 ). Mainio.net:in puutarha-asintuntijan vastaukseen liian...
"Suomen rahahinnasto 2005" muistuttaa johdannossaan, että rahan hintaan vaikuttaa suuresti sen kunto. Keskimääräinen hinta vuoden 1866 10 pennin kolikolle on 2 euroa, erityisestä virhepainamasta 10.
Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Sanomalehti Karjalaisessa oli artikkeli vuoden 1982 alussa valmistuneesta Joensuun poliisi- ja oikeustalosta. Jutussa kerrotaan, että pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto A Puolimatka Oy.
Karjalainen 8.1.1982, s. 10.
Alkoholi poistaa estoja ja rauhoittaa, mutta vaikuttaa myös motoriikkaan. Suret määrät lisäävät tietysti riskiä joutua onnettomuuksiin, rikoksen uhriksi tai muihin ongelmiin. Riippunee henkilöstä ja tilanteesta, meneekö juttelemaan selvin pain vai ei.
http://www.tritolonen.fi/artikkelit/13-aivot-ja-valittajaaineet
Olivia nimestä löytyy vastaus palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e6914af6-99a…
Aurora = aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
En löytänyt kyseistä artikkelia, mutta esimerkiksi Hyvä terveys –lehdessä on kerrottu asentohoidosta, jolla voidaan hoitaa huimausta.
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/eroon_huimauksesta
Hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta ja sen hoidosta löytyy internetistä enemmänkin tietoa.
Asentohuimauksen oireen, muutamia kymmeniä sekunteja kestävä huimauksen, aiheuttaa sisäkorvan kaarikäytävään kulkeutunut sakka. Liikkuessaan sakka antaa sisäkorvan herkille aistinsoluille väärää informaatiota pään liikkeistä.
Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnoosi voidaan tehdä asiaan perehtyneen ammattilaisen tekemien testien avulla. Lääkehoitoa ei tarvita vaan hoidoksi riittää sakan poistaminen kaarikäytävästä asentohoidolla.
http://yle.fi/vintti/yle...
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Ulosottoa haetaan siitä piiristä missä velallinen asuu.
Käräjäoikeuden oikeaksi todistaman päätöksen jäljennöskappaleeseen hankitaan käräjäoikeudelta päätöksen lainvoimaisuusmerkintä.
Sitten tehdään ulosottopiiriin hakemus, johon löytyy valmis lomake netistä http://www.oikeus.fi/6558.htm#Ulosottoasiat . Mukaan liitetään käräjäoikeuden päätös.
Myös vapaamuotoinen hakemus käy, mutta on syytä tarkistaa valmiista lomakkeesta mitä tietoja hakemukseen pitää laittaa kuten tilinumero, yhteystiedot jne.
Suositeltavaa on pyytää ns. normaalia ulosottoa. Hakemuksessa kannattaa pyytää myös että vastaajan mahdollinen veronpalautus tarkastetaan. Perinnän suhteen on mahdollista pyytää lisäksi passiiviperintää, jolloin asia jää ”uinumaan” kahdeksi...
”Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” -julkaisua saa Oulun Kaupunginarkistosta, Kansankatu 55 A, (p. 5584 0670, 044 703 0674) hintaan 2 euroa. ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osat 1, 3” - julkaisut ovat saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu (p. 08-3214043 Anita Kansanniva) hintaan 9 euroa. Osa 2 on valitettavasti loppu.
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
Vaikuttaa siltä, ettei Charles Baudelairen runoa Le mauvais moine ole suomennettu. Pahan kukkia –kokoelmassa on vain osa alkuperäisen runoista, eikä kysymäsi ole niiden joukossa. Yksittäisiä runoja on suomennettu paljonkin. Erinomainen lähde maailman runouden suomennoksiin on Lahden kaupunginkirjaston tekemä runotietokanta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen mukaan Baudelairen suomennoksia on monissa antologioissa ja esim. Parnasso-lehdessä. Tietokannan mainitsemien lisäksi muutama hänen runonsa on ainakin Lyyra ja paimenhuilu (1917, V. A. Koskenniemen suomennoksia) –teoksessa. Missään näistä ei kysymääsi runoa kuitenkaan ole.
Tietokantojen mukaan etsimäänne William Ross Wallacen runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Lapsia tulee, kun isät ja äidit haluavat lapsia. Lapsista kasvaa aikuisia, jotka haluavat myös isiksi ja äideiksi -- ja niin tulee aina vaan lisää lapsia.
Voisit lukea vaikka tämmöisen Janoschin kirjoittaman kirjan: Äiti, mistä lapset tulevat? Siinä hiirilapset miettivät ihan samaa asiaa.
HelMet-tietokannasta löytyy ainakin yksi ääniteosuma. Laulaja on Charlotte Perelli, käännöksen ja CD:n nimi on Rimfrostjul (Naxos 2008). On hyvin todennäköistä, että jotkut muutkin riikinruotsalaiset artistit ovat tästä laulusta oman tulkintansa äänittäneet. Esimerkiksi Youtubesta löytyy Kalle Moraeuksen ja Bengan Jansonin versio (http://www.youtube.com/watch?v=A7Dn8ds3cH0). Suomenruotsalaisten artistien versioita ei Viola-tietokantakaan tunne.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tietoja postiosoitteen oikeasta merkitsemisestä saat Postin kotisivuilta http://www.posti.fi ja tarkemmin http://www.posti.fi/hinnatjaohjeet/osoitejakuorimerkinnat/index.html .
Kyseessä on ilmeisesti kasvi, joka suomeksi on ruusumyrtti (Leptospermum). Ruotsin kielellä sana manuka esiintyy Suomen säädöskokoelmassa (Finlands författningssamling, kauppa ja teollisuusministeriön asetus (förordning) 447 / 2003, joka käsittelee hunajan koostumusta. Vastaavassa suomenkielisessä tekstissä puhutaan ruusumyrtistä.
Ruotsinkielisen säädöskokoelman linkki http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf ja suomenkielinen teksti löytyy kohdasta http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf.
Kasvikirjoista löytyy tietoa erikseen myrteistä.
Googlesta hakusanalla ruusumyrtti tulee viitteitä ja keskustelupalstalla (http://www.puutarha.net) löytyy pari kommenttia ruusumyrtistä.
