Alajoki-nimen taustalla on luontonimi, josta on asutusnimen kautta tullut sukunimi. Alajoki on yleinen nimi Vammalan ja Tampereen seuduilla sekä Pohjanmaalla. Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000).
Oikeat muodot ovat häränulkofilee ja porsaanfilee. Lisää ohjeita yhdyssanoista löytyy sivulta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/yhdyssanat.html
Muita oikeinkirjoitusohjeita löytyy sivulta:
http://www.kotus.fi/kielitoimisto/
Ystäväsi voi noutaa varatun kirjan ja lainata sen omalla kirjastokortillaan. Korttihan on henkilökohtainen, joten hän ei voi käyttää lainaamiseen sinun korttisi tietoja, mutta kun hän kertoo kirjastossa tulleensa hakemaan sinun nimelläsi olevaa varausta, hän saa kyllä lainata sen itselleen.
Kysymäsi lehti löytyy mikrofilmattuna Pasilan pääkirjastosta. Vuoden ylioppilaat löytyvät myös teossarjasta Spes patriae, jota löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista Pasilan lisäksi Kalliosta ja Rikhardinkadulta.
Kannattaa vaikka kävellä lähimpään kirjastoon ja lukea tai silmäillä paria näytelmää, niin näet miten ne rakentuvat. Huomaat että näytelmät ovat aika vapaamuotoista kirjoittelua ja ihmisten välistä vuoropuhelua. Tietysti voit samalla käynnillä myös kysäistä, josko kirjastossa olisi paikalla jokin kirjoittamisen tai luovan kirjoittamisen opas, josta voi saada vinkkejä kirjoittamiseen, mutta liikaa niihinkään ei kannata paneutua. Kilpailun tehtävänanto vaikuttaa siltä, ettei sinulta vaadita mitään ammattimaista käsikirjoittamista. Aihe, idea ja mielikuvitus ovat tärkeimpiä.
Tieteen kuvalehdessä 2/2004 on vastattu kysymykseen näin:
"Kreikkalaisessa kirjoitusjärjestelmässä kysymysmerkkinä käytetään ;-merkkiä. Jostain syystä sitä ei haluttu ottaa latinalaiseen merkistöön. Mm. englantilaisen Sussexin yliopiston kielitieteen professori Larry Trask on esittänyt, että kysymysmerkki juontuu keskiaikaisesta tavasta merkitä latinankielisen kysymyslauseen perään kirjainyhdistelmä Qo, jolla viitattiin alun perin etsimistä mutta myöhemmin myös kysymystä tarkoittavaan quaestio-sanaan. Ajan mittaan Qo:n kirjoitustapa yksinkertaistui. Se alkoi näyttää aaltoviivalta, jonka alapuolella oli piste: ~. Jostakin syystä aaltoviiva ryhdyttiin kirjoittamaan pystysuoraan, jolloin syntyi nykyinen kysymysmerkki."
Artikkeli löytyy myös...
Loisankeroista (Heterorhabditis megidis) kutsutaan myös sukkulamadoksi. Eräät ankeroislajit loisivat hyönteisissä, lähinnä maassa elävissä tai maahan koteloitumaan menevissä toukissa. Loisankeroisia voidaan käyttää maaperässä esiintyvien tuholaisten biologiseen torjuntaan myös avomaalla. (Lähde: Tuovinen, Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Vaasa, 1997).
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta löytyy tietoa uurrekorvakärsäkkään ja muiden kärsäkkäiden biologisesta torjunnasta:
”Uurrekorvakärsäkäs ja muut korvakärsäkkäät ovat intensiivisen mansikanviljelyn tuholaisia joiden torjuntaan loisankeroisia on aikaisemminkin kokeiltu. Tihkukastelun kautta on mahdollista levittää loisankeroisia (Heterorhabditis megidis, H....
Etsin internetistä vastausta kysymykseesi englanninkielisillä hakusanoilla. Asiaa koskevia artikkeleita löytyi netistä useitakin. Esimerkkejä:
"Effects of wind assistance and resistance on the forward motion of a runner. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7380693 .
"Effects of weather on the performance of marathon runners"
"The effects of wind and altitude in the 400-m sprint". http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15801501
Seuraavista juoksemista käsittelevistä kirjoista ei valitettavasti asia selvinnyt:
Jari Hemmilä Lentävä lähtö : kuntojuoksijan käsikirja (sisältää erilaisia harjoitusohjelmia, joissa otetaan huomioon monia asioita esim. ikä)
Juoksijan uusi käsikirja taas taulukoi esim. tuulen vaikutuksen lämpötilaan.
Ilkka Järvimäellä...
Ramsö-Rabbe on ilmeisestikin ollut todellinen henkilö, eli kalastaja ja pirtutrokari Rabbe Öjvind Bengtsson. Hänestä kerrotaan HU-yhtiöiden sivustolla. Tämä tarina ei tosin ole peräisin sotavuosilta vaan Porkkalan paranteesin ajalta vuodelta 1955. Sota-aikaan liittyvää tietoa Ramsö-Rabbesta ei löytynyt. Tarina on luettavissa HU-yhtiöiden sivuilta:
http://www.hummeripojat.fi/villa/HU-Story.html
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joten ota yhteyttä lähikirjastoosi!
Suomennosta tuolle Galilein motolle ei löytynyt - ainakaan vielä. Englanninkielisissä teksteissä se on käännetty usein "testing and retesting", "testing and refuting" (refute = kumota, osoittaa jku vääräksi). Saksaksi motto on käännetty mm. "Versuch und Gegenversuch", "versuchen und nochmals (tai wieder) versuchen".
Merkitys lienee tiedon löytämisessä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, Galilei oli kokeellisen tutkimuksen edelläkävijä.
Internet-lähteiden mukaan tällä hetkellä vanhin elossa oleva olympiavoittaja on 23. syyskuuta 98 vuotta täyttänyt unkarilainen Sándor Tarics, joka edusti maansa voittoisaa vesipoolojoukkuetta Berliinin kesäolympialaisissa 1936. Kansainvälinen olympiakomitea ei "tietojen puutteessa" ole virallisesti vahvistanut tätä, mutta Hungarian Ambiance -verkkosivuston mukaan maailman tunnetuimmaksi olympiatilastonikkariksi mainittu David Wallechinsky on vahvistanut tiedon paikkansapitävyyden.
http://www.hungarianambiance.com/2011/08/world-oldest-living-olympic-ch…
http://www.hungarianambiance.com/2011/09/sandor-tarics-oldest-living-ol…
http://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%A1ndor_Tarics
Olisikohan kyseessä teos: Lauri Linna, Olavi Karonen: Olli K:n tunnustuksia, KL-Paino Ylivieska, 1997. ISBN 952-90-9187-7?
Kirjan takakannen mukaan
kertoja (Olli K.) on Martti Olavi Ensio Karonen ja kirjoittaja Lauri Linna.
Helmet-kirjastoissa on 440 kirjaa, joiden aiheena on masennus. Näistä tietokirjoja on 307 ja kaunokirjallisuutta 120. Lisäksi on mm. sarjakuvia. Aivan näin monta eri kirjaa ei kuitenkaan ole, vaan mukana luvuissa ovat myös kirjojen eri painokset. Kaikissa kirjoissa aihe ei myöskään ole ainoa tai edes keskeinen, vaan vaikkapa vain sivujuonne.
Saat luettelon kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun Tarkennettuun hakuun aiheeksi masennus ja valitsemalla aineistoksi kirjan. Voit halutessasi rajata hakua muullakin tavoin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Suositteleminen on kovin vaikeaa, kun kirjoja on näin paljon. Alla kuitenkin kolme tietokirjaa uusimmasta päästä:
- Masennus / Tarja Heiskanen,...
Kyseistä kasettia ei enää löydy Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta se on vielä saatavilla useammassakin maakuntakirjastossa. Voit joko pyytää sen Riihimäen kautta kaukolainaksi tai käydä itsekin kysymässä vaikka Lahden pääkirjastosta.
Outi Pakkasen dekkareissa seikkaillaan Helsingissä, joten voisin ehdottaa jännityskirjallisuutta, missä tapahtumapaikkana on Helsinki. Kirjailijoita: Matti Laine, Juha Numminen, Pentti Kirstilä, Matti Yrjänä Joensuu, Staffan Bruun, Matti Rönkä, Hannu Vuorio...
Voitte myös itse kokeilla hakua nettihakumme kautta:http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2, Laittamalla asiasana kenttään Helsinki, Aineryhmä kaunokirjallisuudessa kenttään Jännitys, ja valitsemalla kirjastoksi Jyväskylän kirjastot. Pakkasen kirjoissa ovat mukana myös ihmissuhteet, joten yhtenä asiasanana voisi kokeilla myös tätä.
Ei välttämättä aivan samanlaisia, mutta Dekkarinetin (http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti) mukaan Pakkasen omia dekkarisuosikkeja ovat muun...
Kirjassa Strömberg, John: Studenter, nationer och universitet (1996) s. 50 on taulukko: Tabell 2. Medeltalet årligen nyinskrivna och terminsvis närvarande studenter vid akademin i Åbo 1723-1809.
Vuodet 1801-1809:
Nyinskrivna 93 (uusia opiskelijoita)
Närvarande hösttermin 228 (läsnäolevia syyslukukaudella)
Närvarande vårtermin 263 (läsnäolevia kevätlukukaudella)
Samassa kirjassa s. 215 on taulukko: Antalet nyinskrivna studenter vid akademin i Åbo 1723-1808 fördelade engligt nationer och tioårsperioder. Vuosina 1800-08 opiskelijoita oli yhteensä 927.
Kirjan Helsingin yliopisto 1640-1808, 1. osa (1987) vastaavan taulukon (s.307-308) mukaan yliopiston kirjoissa oli ylioppilaita vuosina 1800-1809 yhteensä 928.
