Asiakas voi tuoda Dvd- ja muita levyjä Joensuun kirjastoon hiottaviksi. Yhden levyn hiominen maksaa 5 euroa. Ota yhteyttä kirjastoon, ja sovi asiasta.
http://vaarakirjastot.fi/paakirjasto
http://vaarakirjastot.fi/joensuun-maksut
Anna-Leena Härkösen e-mail-osoitetta ei ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Tietoa hänestä kyllä löytyy verkosta. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy pieni tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta ns. pudotusvalikosta hänen nimensä. Mahdollisesti voit yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Verkosta löytyy myös paljon sanahakupalveluita, joiden avulla voi hakea lisää tietoa Härkösestä. Kirjoita esim. Google-hakupalvelun hakukenttään hakusanat anna-leena härkönen ja saat vastaukseksi viitteitä, joista löytyy informaatiota Härkösestä. Google on osoitteessa http://www.google....
Kattavaa luetteloa Suomessa ilmestyvistä ruotsinkielisistä lehdistä ei ole. Asiaa mutkistaa vielä se, että monet ammattilehdet ovat ainakin osin kaksikielisiä. Tässä muutamia sivustoja, joilta löytyy tietoa lehdistä ja erilaisin perustein koottuja luetteloita ruotsinkielisistä suomalaislehdistä:
http://www.tidskrift.fi/sok/?mode=ao
http://sockom.helsinki.fi/journ/mediestr/tidhela.htm
Alla kirjan tiedot . Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun HelMet –tietokannasta ja sen voi varata mikäli on HelMet –kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. HelMet –tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Viisikielisen kanteleen ohjelmistoa. 1 / toim. Hannu Saha
Kaustinen : Kansanmusiikki-instituutti, 1983
1 sävelmäkokoelma (47 s.) : kuv. ; 25 cm
SARJA Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja, ISSN 0355-9270 ; 10
951-95410-6-3 (nid.)
Mikäli ei asu pääkaupunkiseudulla, kirjasto voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta tai verkko-osoitteessa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kannattaa olla yhteyksissä tosiaan Suomen merimuseoon Kotkassa (Museoviraston alaisuudessa). Vaikket löytäisi heidän kokoelmistaan tarvittavia teoksia, osaavat he kuitenkin neuvoa sinua eteenpäin. Varmaan olet käynitkin heidän/kirjaston kotisivuillaan: http://www.nba.fi/fi/museot/suomen_merimuseo/kokoelmat/kirjasto. Kaakkuri tietokannasta pystyy itsekin etsimään kirjallisuutta. https://kaakkuri.amkit.fi/vwebv/search?searchArg=navigointi+historia&se…
Jatkosodan aikaisten sotasairaaloiden sijaintipaikkoja löytyy muun muassa seuraavista teoksista:
Jatkosodan historia, Osa 6. (1994)
Kopsa, Pentti: Kenttäposti 1941-1945. (1991)
Tiedustelemistanne jatkosodan sairaaloista 41. Sotasairaala sijaitsi Hyrynsalmella ja 54. Sotasairaala Helsingissä.
Sveitsin-oppaita löytyy useitakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta.
Tässä poimintoja:
- Louhisola, Oiva: Eu-kaupunkiopas 1, Primrose 1995
Teoksessa esitellään mm. Basel ja Zürich.
Yleisiä Sveitsin-oppaita:
- Hüsler, Eugen: Switzerland, Apa Publications, 2003
- Teller, Matthew: Switzerland, Rough Guides, 2003
- Simonis, Damien: Switzerland, Lonely Planet, 2003
Sveitsin historiaa käsettele seuraava teos:
- Fahrni, Dieter: Schweitzer Geschichte: ein historischer Abriss von den Anfängen bis zur Gegenwart, Pro Helvetia, 1994
Lisäksi:
Maailma tänään, osa 12: Keski-Eurooppa, Bonnier, 1996
Internetistä löytyviä maakohtaista tietoa sisältäviä sivustoja:
- http://www.makupalat.fi / Vapaa-aika /...
Kysymyksille on perusteltu tarve, sillä 1. maailmansodan viimeisten päivien tapahtumista on kirjoitettu paljon ympärysvaltojen näkökulmasta, mutta niukemmin saksalaisesta näkökulmasta.
Myös näihin kysymyksiin oli haastavaa löytää tarkkoja ja täysin luotettavia vastauksia. Useissa internet-lähteissä on kuitenkin tuotu esille, että viimeinen 1. maailmansodassa ammuttu saksalainen sotilas olisi ollut Leutnant (vänrikki) Tomas, ja että hänet olisi ammuttu varsinaisen aselevon jälkeisessä sekavassa tilanteessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen fakta on hyvin pitkälti sopimuksenvarainen asia.
1. maailmansodan viimeisenä päivänä 11.11.1918 on laskettu kaatuneen vielä kaikkiaan yli 10 000 sotilasta - asemia käskettiin pitämään viimeiseen...
On useita nuottikirjoja, joista löytyy yksittäisiä Amélie -elokuvan kappaleita. Tarkoittanet kuitenkin teosta Tiersen, Yann: Six pièces pour piano [Vol. 2]. Tästä teoksesta löytyy myös toivomasi kappale La valse d'Amélie.
Tuusulan pääkirjastossa on saatavana teos Film music for solo piano, josta löytyy Amélie -elokuvan kappale Le banquet. Muiden kappaleiden nuotteja halutessasi sinun on turvauduttava kaukolainaukseen. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa tai internetissä osoitteessa http://www.tuusula.fi/verkkolomakkeet/nayta.tmpl?lid=131 . Kaukolainat maksavat asiakkaalle 5 euroa / teos.
Yleistä sosiaalista mediaa koskevaa yleisten kirjastojen tilastoa ei löytynyt. Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx
sisältävät vain asiakkaiden verkkokäynnit (Asiakkaat -> Verkkokäynnit). Vuonna 2010 esim. Turun kaupunginkirjasto lisää Opetusministeriölle meneviin verkkokäynnit -tilastoihin ensimmäistä kertaa myös sosiaalista mediaa koskevat tiedot. Mutta vielä näitä lukuja ei siis erotella, vaan ne sisältyvät valtakunnalliseen Verkkokäynnit -tilastoon. Sosiaalinen media on vielä uutta yleisissä kirjastoissa, ehkä tätäkin palvelua myöhemmin tilastoidaan kattavasti.
Tilastokeskus tilastoi sosiaalisen median käyttöä yleisesti (Sosiaalinen media: verkkomedian ja...
Viitaten Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Opetusministeri Maija Raskin vihkiäispuheeseen 16.6.2000 http://lib.kokkola.fi/kirjastotalohanke/Vihkiaiset/maijarask.htm Suomalaisten nykyisen hyvän lukutaidon yksi selittävä tekijä ovat Suomen yleiset kirjastot.
Historiallisesti ajatellen lukutaidon nopea yleistyminen 1800-luvulla kuuluu maamme historian ihmeisiin. "Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus." Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki...
Vanhemmat Lapin kansa -lehden numerot löytyvät ainakin Rovaniemen kirjastosta. Lehti on mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) ei valitettavasti tunne paikannimeä ”Haihunkoski”, enkä onnistunut muistakaan lähteistä löytämään tietoa sen alkuperästä. ”Suomen murteiden sanakirja” (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 1988) ei tunne sanaa ”haihu”, joten se ei liene ainakaan siinä muodossa käytössä murteissa. Esitän kuitenkin pari omaa epävarmaa ehdotusta, joilla voisi olla jotakin tekemistä nimen kanssa.
”Suomalainen paikannimikirja” mainitsee Tampereella sijaitsevan kaupunginosan Haihara, jonka nimessä on samankaltaisuutta tuon Viialassa sijaitsevan kosken kanssa. Maija Louhivaaran mukaan nimi olisi syntynyt sanasta ”haikka”, joka merkitsee ’kannasta’ tai...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei valitettavasti löydy Turku-aiheista matkailu-DVD:tä. Turku-Pisteestä kerrottiin, että tällainen matkailuohjelma olisi juuri valmistunut, mutta emme onnistuneet tavoittamaan henkilöä, joka olisi tuntenut tarkemmin ohjelman sisältöä, kieltä tai tallennemuotoa. Yritämme saada kyseisen ohjelman kokoelmiimme, kun tekijänoikeusasiat on selvitetty, mutta toistaiseksi voitte kysellä asiasta tarkemmin Turku-pisteestä, puh. 02- 33 00 33.
Katherine Applegatesta löydät tuoretta tietoa upouudesta kirjasta, jonka nimi on Ulkomaisia nuortenkertojia 1:Goosebumpsien kauhusta tylypahkan taikaan. Kysy kirjastostasi myös Tyyris Tyllerö-lehden numeroa 2001: 3, lehdessä on artikkeli Animorphs- kirjoista.
Muuta suomenkielistä aineistoa löytyy huonosti, mutta jos uskallat sukeltaa englannin kieleen, voisit kokeilla vaikkapa osoitetta http://place.scholastic.com/Animorphs/apple.htm .
Täysin Reijo Mäen kaltaista kirjailijaa ei ole toista, mutta voisin ehdottaa joitakin nimiä. Suomalaisista miesyksityisetsivistä kirjoittavista kirjailijoista tulevat mieleen ensimmäisinä Totti Karpela ja Markku Ropponen. He eivät tosin ole yhtä humoristisia kuin Mäki. Jos huumoria hakee, niin Eero Pasasen kirjoissa sitä olisi enemmän, samoin Tapani Baggella. Hänen päähenkilönsä on kapakoissa viihtyvä poliisi Kononen. Ari Paulowia on pidetty hyvänä kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden taitajana, mutta itse en tarkemmin tunne hänen tuotantoaan. Paulow voisi silti olla kokeilemisen arvoinen.
Matti Laine saattaisi hyvä nimi miehesi luettavaksi: hänen kirjoissaan riittää vauhtia, kun useimmissa kirjoissa päähenkilönä oleva sarjakuvataiteilija...
Envallin Whitman-sitaatti on peräisin runosta Miracles.
Miracles löytyy Whitmanin kokoelmasta Leaves of grass. Tästä Whitmanin maineikkaimmasta runokokoelmasta puhuttaessa on kuitenkin huomautettava, että siitä on olemassa useita eri laitoksia, sillä Whitman hioi ja muutteli tätä suurtyötään koko elämänsä ajan (ks. http://www.whitmanarchive.org/published/LG/index.html), ja yksittäisten runojen versiot saattavat poiketa melkoisestikin toisistaan. Envallin siteeraama "every cubic inch of space is a miracle", esimerkiksi, esiintyy tässä muodossa vasta 1871-72 -laitoksessa; tätä edeltävissä versioissa mainittu säe on muodossa "every inch of space is a miracle". - Leaves of grassin monista laitoksista voinee jonkinlaisena standardiversiona...
Toiminnanohjaus on neuropsykologian termi. Se tarkoittaa niitä taitoja ja kykyjä, joita ihminen tarvitsee tavoitteelliseen toimintaan. Kyseessä on laaja käsite, jonka ajatellaan koostuvan useista eri toiminnoista, kuten aloitekyvystä, toiminnan suunnittelusta, joustavasta toiminnan muuttamisesta tilanteen mukaan, virheiden havaitsemisesta ja niiden korjaamisesta, työmuistista sekä myös tunnereaktioiden säätelystä ja käyttäytymisen kontrollista.
Tehokas toiminnanohjaus edellyttää monien eri aivoalueiden yhteistoimintaa, ja siksi se on myös altis häiriöille. Niitä voivat aiheuttaa erilaiset neurologiset tai psykiatriset sairaudet sekä kehityshäiriöt.
Toiminnanohjauksen häiriöt voivat vaikuttaa moniin kognitiivisiin toimintoihin, kuten...
"Valkoinen varjo : seikkailuromaani vapaussodasta" (1940) on Sauli Jalmarin kirjoittama, ja se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kotiseutukokoelmasta. Kirja ei ole lainattavissa. Suomesta kirjan voi lainata tällä hetkellä ainakin YTY - kirjastoista (Alajärvi-Evijärvi-Lappajärvi).
