Jos tarkoitat kuvataidetta, niin ahkerasta nettisurffailusta huolimatta emme onnistuneet löytämään etsimäsi kaltaista Ruotsin vastaavaa. Tietäisiköhän joku palstamme lukijoista?
Kansainvälisiä englanninkielisiä sivustoja sen sijaan tuntui löytyvän, mutta niiden tasoa ja luotettavuutta emme pysty arvioimaan. Esimerkkinä seuraava sivusto: http://www.amateurillustrator.com/
Vai tarkoititkohan valokuvausta? Seuraava ruotsalainen sivusto voisi ehkä olla lähellä etsimääsi: http://www.fotosidan.se/
Kansaivälisistä valokuvasivustoista erittäin suosittu on Flickr, jota toimituksemmekin tuntemat intohimoiset valokuvaharrastajat suosivat. Sivustolle rekisteröityneenä käyttäjänä voit julkaista omia kuviasi, sekä kommentoida toisten käyttäjien kuvia...
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://viola.linneanet.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti...
Laser Tilkan nettisivulla http://www.lasertilkka.fi/laser-tilkka/ihon_laserhoidot/karvanpoisto on tietoa aiheesta ja myös yhteystiedot asiantuntijoille (linkki laserhoitajilla ) joilta voi kysyä lisätietoa.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa voi lukea mikrofilmejä ja niistä voi ottaa kopioita. Hinta on 40 snt /A4 kopio. Lukulaitteisiin voi varata ajan puh. 2620 629, kirjasto on auki ark. klo 10-20, la 10-15. Mikrofilmit saa varastosta odottaessa.
Mikäli ette pääse tänne lukemaan, voitte pyytää oman kuntanne kirjastoa tilaamaan kopiot meiltä.
Todennäköisesti kyseessä on äänite Otavan kirjallinen äänilevy 17, jolla Aino Kallas esittää runoja ja katkelmia teoksistaan. Äänite sisältää runot Joutsenlaulu, Pastorale, Vapaa, Yö Kassarissa, Luomisen henki sekä katkelman näytelmästä Mare ja hänen poikansa ja katkelman romaanista Sudenmorsian. Tieto tästä äänitteestä löytyi äänitetietokanta Fonosta (www.fono.fi). Tietokannan mukaan äänitteen julkaisija on Kustannusosakeyhtiö Otava ja julkaisuvuodeksi on merkitty 1961 (kylläkin kysymysmerkin kanssa). Pääkaupunkiseudulla Otavan kirjallinen äänilevy-sarjaa on Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa, mutta juuri kyseinen osa 17 valitettavasti puuttuu. Äänite on saatavissa Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36, kuunneltavaksi paikan päällä....
Enligt Yles Fono-databas heter Anita Lindbloms version av den här sången Vårar kommer och går. Sången finns på skivan De 20 mest önskade med Anita Lindblom (1984):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=750d75a3-af20-49e3-987f-06fa…
Tyvärr hittade vi inte texten till den här sången. La Paloma finns på svenska på boken Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf (1977), men den år en annan version:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Det finns också en annan version på svenska. Den heter La Paloma, men
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf
Kirja tilataan kirjastoon. Kirjan, jota ei ole omassa kirjastossa, voi tilata myös kaukolainaksi, kaukolainapyynnön voi tehdä verkkosivun kautta http://www.jkl.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
tai kirjastokäynnin yhteydessä. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi
Kiitos kiitoksista!
Voi olla, että myöhästymismuistus ohjautuu virheellisesti sinun sähköpostisi roskapostikansioon. Kirjaston kotisivuilla on maininta tästä: http://kirjasto.vaasa.fi/306362/fi/news/tarkista-ohjautuvatko-kirjaston….
On myös mahdollista, että postilaatikko on täynnä eikä siksi ota vastaan kirjaston lähettämää viestiä. Silloin viesti tulee bumerangina takaisin ja asiakkaan tietoihin laitetaan viesti: sähköpostiosoite on virheellinen.
Sähköpostin oikeellisuuden/toimivuuden saa tarkastettua luomalla omat käyttäjätunnukset kirjaston kotivuilla ja päivittämällä sähköpostiosoitteen omilla sivuillaan tai käymällä lähimmässä Vaasan kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, oletko nuori vai aikuisopiskelija.
Amiedu, joka on ammatillinen aikuiskouluttaja, järjestää
sähkö- ja automaatioalan koulutusta Helsingissä.
Amediun kotisivunosoite on http://www.amiedu.fi . Yhteistiedot löytyvät osoitteesta http://www.amiedu.fi/yhteystiedot .
Suomessa on noin 100 ammattioppilaitosta, jossa annetaan autoalan perustutkintoon johtavaa toisen asteen koulutusta.
Tutkinto on näyttökokeilla suoritettu ammatillinen tutkinto. Tutkinnon suoritettua voi hakea opiskelemaan alan ammattikorkeakoulututkintoihin.
Autoalan yhteinen koulutussivu löytyy osoitteesta http://www.autoala.fi/koulutus.asp .
Voit valita luettelosta haluamasi oppilaitoksen. Klikkaamalla nimeä kyseisen oppilaitoksen sivu avautuu....
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa (1955) selitetään sanan kylki kohdalla myös kyljes (kyles) ’koivussa olevan huolaimen reuna’ ym. Sana huolain ’(tav. pitkänomainen) kolo, syvennys kasvavan puun kyljessä (reunat korkeammalla)’ . Nykysuomen sanakirjasta (1978) löytyy myös sana kyljes ’puun kuoressa olevan vioittuman ympärille ja päälle kasvanut uusi puukudos’
CD-leyltä ”Lauluja musiikki-iloitteluista 1979-94”, tekijänä Uusi Iloinen Teatteri, pitäisi haun perusteella löytyä UIT:n versio sekä Kiiriminnasta että Räppänästä.
Voit tehdä kaukolainapyynnön levystä lähimmässä kirjastossa.
Mauri Kunnas on kyllä hyvä valinta, sillä hänen kuvakirjojaan on saatavilla paljon erilaisia. Suomalaisia eturivin kuvittajia on myös Kristiina Louhi, ja esimerkiksi hänen Riitta Jalosen teksteihin kuvittamiaan kuvakirjoja on varmaan saatavissa. Katariina Kaila on kuvittajiemme parhaimmistoa, jonka kauniit akvarellimaiset kuvitukset ovat myös taattua suomalaista laatua. Matti Kota käytää samantapaista tekniikkaa. Hannu Taina on paljon kuvittanut lastenkirjoja, mm. Uppo-Nalle-kirjojen ensimmäisestä kirjasta on tehty uusi painos vuonna 2011, jossa on Hannu Tainan nelivärikuvitus. Aino Havukaisen ja Sami Toivasen Tatu ja Patu -kuvakirjat ovat myös perisuomalaisia, suosittuja kirjoja.
Mikkelin tai Pieksämäen seudulla ei ole varsinaisia kokkilukioita. Mahdollisuus on suorittaa ns. kaksoistutkinto, jossa on opintoja sekä lukiosta että ammattiopistosta
Ainakin Puolan vuosinaan Mannerheim on tullut ikuistetuksi alasti ratsastavana. Tämä kuva löytyy teoksesta Mannerheim : tuttu ja tuntematon (Valitut Palat, 1997; s. 410).
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metson käsikirjastosta löytyvät vuoden 2009 Aamulehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita maksua vastaan.
Hei!
GTK:n pohjavesitutkimustietoja löytyy ao.raportista, myös pdf-tiedostona. Ne ovat v. 1999 toteutetusta valtakunnallisesta hankkeesta "1000 kaivoa". Utsjoen kunnan alueelta on silloin tutkittu 4 porakaivoa, 2 maaperän kaivoa ja 2 lähdettä. Näytteenottopisteet on esitetty raportin sivulla 10. Sivulla 44 on pitoisuuskartta, jossa porakaivojen rautapitoisuudet koko Suomessa. Utsjoen tutkitut porakaivot sijaitsivat Utsjoen kuntakeskuksesta etelään n. 7 km, Outakoskella, Karigasniemellä ja Pulmankijärvellä. Näiden kaivojen rautapitoisuudet olivat <0,03 mg/litra, eli pienemmät kuin yksityiskaivoille annetut suositukset enimmäispitoisuuksista. Kaikki tutkitut vedet olivat hyvälaatuisia.
Tässä kyseessä olevassa kohteessa saattaisi olla esim...
Unto Kanerva ja Maija-Liisa Peltonen ovat kirjoittaneet teoksen Tampereen kaupunginkirjasto 1861-1961. Sen mukaan kirjaston virallinen perustamispäivä on 5.4.1861, mutta jo aikaisemmin, 7.3.1837, oli perustettu Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad, jota voidaan pitää kaikille tamperelaisille tarkoitettuna lainakirjastona. Lainaajien oli maksettava pieni maksu kirjaston- käytöstään. Lainakirjoja oli tuolloin 112 kpl. Vuoden 1861 lopussa kirjaston koko kirjamäärä oli 966 kirjaa tai kirjasta sekä 28 karttaa. Kirjoihin sisältyi 33 vuosikertaa sanomalehtiä.
Kyseessä lienee Viljo Kojon runo Veet välkkyy taas. Se löytyy kokoelmasta Suviautuus (1948) tai Viljo Kojon kauneimmista runoista. Ohessa linkkejä kirjaston kappaleisiin:
http://www.helmet.fi/record=b1346289~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1346306~S9*fin
Pieni katkelma, jossa on tarkoittamanne kohta, löytyy myös:
http://www.taivaanpankko.fi/fin/toiminta/Akvarellikurssi.pdf
Kyseinen teos ei valitettavasti kuulu RATAMO-kirjastojen kokoelmiin, mutta sitä löytyy useammastakin maakuntakirjastosta, joista se on mahdollista pyytää kaukolainaksi Riihimäen kirjastoon.
