Syy on siinä, että avaruudessa ei ole ilmaa. Lentokoneen lentäminen perustuu siipiin, joiden yli ja ali virtaava ilma luo nostovoiman. Tyhjiössä tätä ei tapahdu. Sekä potkuri- että suihkukoneissa myös koneen moottori tarvitsee ilmaa toimiakseen.
Rakettimoottori toimii avaruudessa, koska siinä palamiseen tarvittavaa happea ei oteta koneen ulkopuolelta, vaan se kuljetetaan polttoaineen tavoin mukana.
Tietoa NASA:n sivuilla: https://www.nasa.gov/audience/forstudents/k-4/home/F_Why_Fly_Plane.html
Hei,
Turun kaupunginkirjastosta ei löytynyt sellaista kokoelmaa, jossa olisi sekä kappale Timotei että Sinua, sinua rakastan. Mutta Jyväskylän kaupunginkirjastossa sellainen on. Olisiko tämä se, mitä etsit:
AINEISTOLAJI Äänilevy ID 75127
NIMEKE SINUA sinua rakastan [Äänite]
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Love Records, [197-?]
ULKOASU 1 äänilevy
ISBN/HINTA 26,90 FIM
TUOTETUNNUS Love Records LXLP506
LISÄKIRJAUKSET Lauluja rakkaudesta; Lauluja sinulle
HUOMAUTUKSET A-puoli (1-7): Lauluja rakkaudesta ; B-puoli (8-13): Lauluja sinulle
Alkuperäisjulkaisu 1969
ASIASANAT musiikki : aiheet : rakkaus
laulelmat : Suomi : 1960-luku
YK-LUOKAT 78.8942, 78.8932
OSAKOHTEET
Sinua, sinua rakastan / Kaj Chydenius (esitt.); Aulikki...
Rouva Oliverin luoma salapoliisihahmo Agatha Christien kirjassa Cards on the Table vuodelta 1936 on kansallisuudeltaan suomalainen. Rouva Oliver sanoo näin: "I've written thirty-two books by now - (--) and I only regret one thing, making my detective a Finn. I don't really know anything about Finns and I'm always getting letters from Finland pointing out something impossible that he's said or done. "
Christie Agatha: Cards on the Table (HarperCollins, 1981)
Puuvillaa ei viljellä Suomessa juuri lainkaan. Puuvilla tarvitsee kasvaakseen kosteamman ja lämpimämmän ilmaston sekä pidemmän kasvukauden kuin mitä Suomessa on. Eniten puuvillaa viljellään Yhdysvalloissa, Kiinassa, Pakistanissa ja Uzbekistanissa.
Pellavaa sen sijaan on viljelty Suomessa jo 1500-luvulta alkaen. Pellavasta saadaan kankaisiin käytettävää kuitua, mutta sitä viljellään myös siitä pellavaöljyn takia. Pellavan viljelyala suomessa tällä hetkellä on noin 3000 hehtaaria. Se ei ole kovinkaan paljon, sillä vielä 1930-luvulla pellavan viljelyala oli noin 40 000 hehtaaria.
Kuitupellava | Farmit
muutte_4eb0058_ljypellavan_viljelyopas_11_2010_final_ID_5368.pdf (vyr.fi)
Puuvillakasvi - puuvilla.info
Gummerus julkaisi vuonna 1960 Matti Jämsän "extremekokeiluista" kootun kirjan Matti Jämsän tempaukset, joka sisältää seuraavat tarinat: Näin lapseni syntyvän, Sokea kulkee kaupungilla, Laskuvarjohyppy neljästä kilometristä mereen, Turusta Tukholmaan suksilla ja soutuveneellä, Miehestä tehtiin missi, Uhkayritys, Auto murskaksi rotkoon, Tropiikin kauhut, 50 tuntia haudassa, Mies liekeissä, Autolla mereen, Vain yksi päivä, Karhun kynsissä ja Koskenlasku suljetussa tynnyrissä.
Dmitri Šostakovitšin tuotanto sisältää monta kymmentä valssia, mutta mitä ilmeisimmin kysyjä tarkoittaa ns. toisen jazz-sarjan kahdesta valssista jälkimmäistä (sarjassa sen numero on 7). Meillä kirjastoissa tämä osa löytyisi nimellä "Sarjat, kamariork., nro 1. Nro 7, Vals II].
Richard Kula on ainakin tehnyt tästä valssista pianosovituksen, mutta mitään viitettä siitä, että joku täällä Suomessa olisi tähän pianoversioon tehnyt laulumelodian ja siihen suomenkieliset sanat, ei ainakaan Viola-tietokannan perusteella ole.
Etsintää voisi helpottaa, jos kysyjällä olisi kertoa syy siihen, miksi hän tällaista lauluversiota kyselee. Kaikkia sovituksia ei luonnollisestikaan julkaista, vaan niitä saatetaan esittää elävissä konserteissa, jolloin niistä...
Runon nimi on Pikku Malla ja se löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (s. 111). Pikku Malla -runon kirjoittajaa ei aapisessa mainita. Tämän Otavan julkaiseman aapisen ensimmäinen painos ilmestyi 1953, sen jälkeen uusia painoksia ilmestyi kaikkiaan 13 aina vuoteen 1971 asti, ja v. 2001 on ilmestynyt vielä näköispainos (2. p. 2003).
Agricolasta (http://agricola.utu.fi ), joka on Suomen historiaverkko, löytyy kohdasta "Historian äärelle" tietoa Suomen historian tapahtumista kronologisesti järjestettynä. Agricolasta löytyy myös linkkejä muihin historian arkistoihin. Tässä Agricolan linkki 1920-lukuun:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1920&loppu=1929 Useat historian teossarjat kertovat sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä. Näitä ovat esimerkiki: Kotimaamme kuva; Elämäni vuodet; Suomalaisten tarina sekä Suomen historian pikkujättiläinen.
Viimemainittu kertoo, että mm. vuonna 1923 yli 200 johtavaa kommunistia pidätettiin, heidän joukossaan kaikki 27 kansanedustajaa. Myös säännölliset radiolähetykset alkoivat kyseisenä vuonna....
Maarian pitäjä/kunta liitettiin tosiaankin palasina osaksi Turkua. Ensimmäiset liitokset tehtiin jo 1600-luvulla. Ruissalo luovutettiin Turun kaupungille vuonna 1845. Vuonna 1944 liitettiin laajoja alueita Turkuun (mm. Ranistula ja Hirvensalo). Seuraavina vuosikymmeninä liitettiin Turkuun vähäisiä alueita ja vuonna 1967 koko kunta.
Kirjaston kokoelmista ei ikävä kyllä löydy kartta-aineistoa, joka muodostaisi kattavan ajallisen läpileikkauksen Maarian entisen pitäjän rajoista.
Kävin läpi kaikki Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyvät Maarian historiaa käsittelevät teokset sekä kokoelmistamme löytyvän vanhan kartta-aineiston. Kävin läpi myös laajan otannan Turun kaupunkihistoriaa sekä Turun asemakaavoituksen historiaa...
Sarjan nimi on Alix (Alix peloton), teksti ja kuvitus ovat Jacques Martinin käsialaa.
Seuraavat Alix-sarjakuvat on suomennettu ja ne ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista:
1) Kultainen sfinksi
2) Kirottu saari
3) Oribalin kruunu
4) Musta koura
5) Gallian sankarit
6) Viimeinen spartalainen
7) Etruskien aarre
8) Apollon kosto
Tässä vielä muutama hyvä linkki: http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/alix.html (suomeksi)
http://www.lambiek.net/martin_jacq.htm (englanniksi)
http://www.arnould.net/bd/Autmarti.htm (ranskaksi)
Hyvä yhteenveto aiheesta löytyy Pirkko Brusilan toimittamasta kirjasta Seksuaalisuus eri kulttuureissa (Duodecim, 2008). Se käsittelee suhtautumista seksuaalisuuteen yleensä ja myös homoseksuaalisuuteen sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja sen herätysliikkeiden ja ns. vapaiden suuntien että ortodoksisen kirkon, katolisen kirkon, islamin ja juutalaisuuden näkökulmista. Martti Nissisen ja Liisa Tuovisen toimittama Synti vai siunaus (Kirjapaja, 2003) tarkastelee asiaa kristillisen etiikan kannalta. Uusien uskontojen käsikirja (toim. Christopher Patridge, Kirjapaja 2006) käsittelee erilaisia valtauskontoihin mutta myös mm. pakanatraditioihin ja new age -perinteeseen pohjautuvia uusia uskontoja ja niiden maailmankuvaa. Uusia uskontoja Suomessa...
Lähes kaikki Suomen ammattiopistot ovat kääntäneet nimensä muotoon Vocational College. Ammatti-instituutit käyttävät puolestaan muotoa Vocational Institute.
Anteeksi että olet saanut odottaa vastausta. Emme valitettavasti ole löytäneet runoa mistään Eino Leinon runokokoelmasta.
Olemme saaneet useammalta lukijalta viestiä, että runo on Suojärveltä lähtöisin olevan Nelli Parppein käsialaa. Parppei on julkaissut runoja omakustanneteoksessaan Mietteitä ja muisteluksia (1990). Sitä löytyy muutamasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Parppei%2C+Nelli&type=AllFields. Parppeista ja runosta on artikkeli Karjalainen-lehdessä 2012-03-05, s.12. Sanomalehti Karjalaisen vanhoja numeroita voi tutkia pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa. Runo on artikkelin viitetietojen mukaan julkaistu myös Nelli Parppein kuolinilmoituksessa, mutta sitäkään lehteä en täältä käsin pysty tarkistamaan...
Tähän kysymykseen on vastattu muutama vuosi sitten Kysy.fi-tietopalvelussa:
http://www.kysy.fi/kysymys/jaatynyt-merivesi
"Jään sisällä suolaliuos vaeltaa pääasiassa alaspäin siten, että yläpäässä liuos jäätyy ja alapäässä sulattaa jäätä. Ennen pitkää liuos valuu veteen ja jään suolaisuus vähenee. Esimerkiksi pari kuukautta vanha Itämeren jää on suolapitoisuuden puolesta juomakelpoista (tosin pahanmakuista). Joskin Itämeren suolapitoisuus on melko alhainen alun perinkin. Vastaava prosessi valtamerillä vaatii pari vuotta."
Laulun ovat levyttäneet myös Marica (1977), Satu ja Vaahtopäät (1994), Arja Havakka (2002) ja Sinitaivas (2014).[
Laulusta on kaksi muuta suomenkielistä versiota: Tuula Amberlan esittämä ”Korppi” (1992) ja Emma Salokosken ”Miksi sä meet” (2005). Wikipedia
Kun Harry Potter -kirjoissa puhutaan Fredistä ja Georgesta yhdessä, he ovat "Fred ja George" - Fred tulee aina ennen Georgea. Tämän perusteella kaiketi olisi ollut sallittua päätellä Fredin myös syntyneen kaksosista ensimmäisenä, vaikka sitä ei kirjasarjassa suoraan sanota. Kun kirjailija J. K. Rowling 23. toukokuuta 2015 Twitter-vastauksessaan ihailijakysymykseen "paljasti", että näin tosiaankin oli, hän lisäsi vielä aina ajatelleensa sen olleen itsestään selvää.
https://www.cinemablend.com/pop/Harry-Potter-Author-Reveals-Which-Weasley-Twin-Was-Born-First-72096.html
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Hassi” ja muut vastaavat muunnelmat (”Hassinen”, ”Hasso”, ”Hesse” jne.) ovat saksalaista alkuperää ja pohjautunevat nimitykseen ”der Hessen” eli ’hesseniläinen’. Toinen vaihtoehto on etunimen ”Harald” tai muun etunimen muunnos. Nimi on joka tapauksessa Suomessa jo vanha, sillä varhaisimmat kirjalliset maininnat ovat jo 1400-luvulta: Euran Oloff Hasse vuodelta 1441 ja Tyrvään Laurens hassi vuodelta 1472. Noin vanhoina aikoina kirjoitusasussa oli horjuvuutta, joten sama nimi on saatettu kirjoittaa useillakin eri tavoilla.
Nimen kulkeutumisesta Suomeen ei ole varmaa tietoa, ja se onkin saattanut kulkeutua useita eri reittejä. Ainakin Tallinnassa ja...
Guy de Maupassantin suomennetuista novelleista ei taida olla olemassa kattavaa listaa. Niitä on ilmestynyt lukuisissa novellikokoelmissa mutta myös runsaasti jo 1800-luvun lopulta alkaen sanoma- ja aikakauslehdissä. Laitan alle listan, jossa on suomeksi ilmestyneitä novelleja eri kokoelmista. Valitettavasti vain harvoista novelleista löytyivät alkuteosten nimet. Kaikkien kokoelmien novellien nimiä en myöskään löytänyt. Listausta ei siis kannatta pitää millään muotoa kattavana. Erityisesti lehdissä ilmestyneistä novelleista mukana on varmasti vain pieni osa.
Onko aivan välttämätöntä, että käännät suomeksi ilmestymättömän novellin? Saatetaanhan joistakin novelleista tehdä useita eri suomennoksia, etenkin sellaisista menneiden aikojen...
Tupu, Hupu ja Lupu eivät ole Aku Ankan veljen- vaan siskonpoikia. Disney Wiki -sivuston mukaan Tupun, Hupun ja Lupun äiti on Akun kaksoissisko Della Ankka. Isä on tuntematon: https://disney.fandom.com/fi/wiki/Tupu,_Hupu_ja_Lupu_Ankka
Aku on siis itseasiassa poikien eno, eikä setä. Veljenpoika-nimitys on oikeastaan inhimillinen "käännösvirhe", koska englannin kielen sana "nephew" tarkoittaa sekä veljen- että sisarenpoikaa. Myös sana "uncle" voi tarkoittaa englanniksi sekä isän veljeä (setä) että äidin veljeä (eno). Tästä syystä nykyään puhutaankin enemmän pelkistä ankanpojista.
Don Rosa on selventänyt Akua Ankan sukua Roope Ankan elämä ja teot -kirjasarjassa ja tehnyt siihen liitteeksi Aku Ankan sukupuun. Myös siitä käy ilmi, että Tupun,...
Vuonna 1938 hyväksytty käännös:
6) Pane minut sinetiksi sydämellesi,
sinetiksi käsivarrellesi.
Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,
tuima kuin tuonela on sen kiivaus,
sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.
7) Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat
rakkauden hinnaksi,
häntä vain halveksuttaisiin.
