Valokuituverkon välityksellä toimivista laajakaistayhteyksistä, saatavuudesta ja hinnoista saa tietoa niitä tarjoavien yrityksien verkkosivuilta. Ainakin Soneralla ja Elisalla on tarjolla ko. tekniikalla toimivia yhteyksiä.
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Taloyhti%F6ille/Laajakaista+taloyhti%F…
http://www.sonera.fi/Laajakaista/Laajakaista+kotiin/Extra
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_kiinteistokuitu.php
http://www.elisa.fi/laajakaista/laajakaista_super.php
Työvoimatoimistossa voit selailla Koulutusoppaita sekä yliopisto-opinnoista että ammattikorkeakoulujen opinnoista. Internet osoitteesta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/ löydät myös ko. tiedot - kannattaa tarkistaa sekä kirjastoala että informaatioala -nimillä.
Keskiasteen koulutusta (tradenomi) järjestävät ainakin Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut ks. osoitteesta http://www.edu.fi/koulut/amk.html.
Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa voit opiskella yliopistotutkinnon. (Tässä nettiosoitteet suoraan yliopistojen omille sivuille, joista voit myös katsoa lisätietoja: Tampere: http://www.uta.fi/ Oulu: http://www.oulu.fi/ Åbo Akademi http://www.abo.fi/
Suuri maatilakirja, osa 1 vuodelta 1963 mainitsee Kaarlejoen tilan. Sen omistivat vuodesta 1961 Erkki Emil ja Eira Elina Selonen. Kirjasta kerrotaan tilan sijainti ja muita viljelytietoja.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Mourits Rasmussenin elämästä kertova kirja Meijeristi muistelee, jossa on kerrottu tanskalaissyntyisen Rasmussenin vaiheista Turun seudulla.
Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa on teos Suomen juustonvalmistajat - Finlands ostberedare 1856-1948 vuodelta 1949. Siitä saattaisi löytyä lisätietoa.
Matti Nummensalon runo Oodi naiselle löytyy teoksesta Valittuja runoja, jonka on kustantanut Isonkyrön kotiseutuyhdistys.Teos sisältää runoja useammasta eri kokoelmasta. Oodi naiselle on runo kokoelmien ulkopuolelta, emmekä onnistuneet löytämään sitä muista teoksista. Voitte hakea teoksen saatavuustietoja esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Mikkelin pääkirjasto:
http://mikkeli.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0001102C%252…%
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anummensalo/anummensalo/1%2C1%2C8%2…
sekä Yliopiston kirjastot:
https://linda.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?v1=16&ti=1,16&LANGUAGE…
Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi...
Pääkaupungin yleisissä kirjastoissa kuluvan vuoden Etelä-Suomen sanomien vanhoja numeroita säilytetään pisimmän aikaa kokoelmissa Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa Helsingissä, mutta niissäkin vain kuluva kuukausi sekä 3 edellistä kuukautta. Nyt heinäkuussa ovat siis maaliskuun 2008 lehdet jo varmaan poistettu kokoelmista niissäkin.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Eduskunnan kirjastossa säilytetään Etelä-Suomen sanomia kuusi edellistä kuukautta, joten myös 2008 maaliskuun lehtien pitäisi olla siellä luettavissa.
Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille ja auki 23.6. – 15.7.2008 arkisin klo 9–16, paitsi tiistaisin klo 9–18. Heinäkuun puolivälin jälkeen 16.7. – 3.8.2008 Eduskunnan kirjasto on suljettuna.
Helsingissä, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi digitoida vhs-kasetit dvd-levylle. Lisätietoja saa Kohtaamispaikalta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Varauksen voi tehdä täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/
Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Kallion kirjaston ylläpitämän Satukortiston mukaan Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran teokseen "Unipuu" (Hyvänyön satuja 2, Gummerus) sisältyy satu nimeltä "Poika, joka säästi aikaa". Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1975. Kirjan on kuvittanut Camilla Mickwitz.
Lähteet:
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.helmet.fi/
Molempia mainittuja lehtiä pitäisi löytyä hyvin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Esim. Espoon kirjastojen Talo & koti -lehden tilauksia voi tarkastella HelMet -palvelussa Internetissä hakusanoilla: talo koti Espoo .
Lehtien numeroita voi varata paitsi asioimalla itse kirjastossa myös puhelimitse tai Internetin kautta.
Lehtien varaaminen HelMet-palvelun kautta on toistaiseksi hieman mutkikkaampaaa kuin muun aineiston varaaminen, mutta onnistuu. Ohje on HelMetin Ohjeet -osiossa: http://helmet.fi/search~S9*fin/k
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat...
Begoña Olaviden ja Mudeiar-yhtyeen levyä Al-Son ei löydy kirjastojen kokoelmista. Internetistä osoitteesta www.soundandmusic.com levyn tiedot löytyvät. Onko levyä saatavissa, jää epäselväksi, mutta Helsingin kaupunginkirjastolle voi aina tehdä hankintaehdotuksen. Lomake löytyy kirjaston internetsivuilta www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp .
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi levy, jolla Begoña Olavide esiintyy:
Isabel I, reina de Castilla - luces y sombras en el tiempo de la primera gran reina del renacimiento 1451-1504. Lauluja ja soitinteoksia Isabel I:n ajalta 1451-1504.
Andalusialaista keskiaikaista musiikkia löytyy kolmelta levyltä:
Orchestra Arabo-Andalusa di Tangeri. Incontro a Tangeri. Musiikkia Andalusiasta...
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne teosta eikä kirjailijaa, joten ainakaan vielä sitä ei näytä suomennetun. Suurimpien suomalaisten kustantamojen sivuilta ei myöskään löytynyt ennakkomainintaa kirjan mahdollisesta tulevasta suomennoksesta, eikä liioin vapaalla internethaulla. Toisaalta kirja on niin uusi (julkaistu Ruotsissa tämän vuoden tammikuussa), että on hyvinkin mahdollista, että sen suomentaminen on jossakin kustantamossa tekeillä.
Ainakin Puolan vuosinaan Mannerheim on tullut ikuistetuksi alasti ratsastavana. Tämä kuva löytyy teoksesta Mannerheim : tuttu ja tuntematon (Valitut Palat, 1997; s. 410).
Kustantajan sivuilta käy ilmi, että vuoden 2009 painoksen ISBN-numero on sama kuin kirjastosta varaamasi edellisvuotisen kirjan. Kyseessä on siis muuttamaton painos, joten voit rauhassa käyttää sitä tenttiin valmentautumiseen.
Ilta-Sanomien irtonumero maksoi v 1986 maanantaista perjantaihin 3 markkaa ja
lauantaisin 4 markkaa.
Lehtien hintojen muutoksia koskevaa tietoa en löytänyt. Tilastokeskuksen Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään tosin sanomalehtien tilaus- ja irtonumerohintoja mutta lehtikohtaisia hintatietoja ei julkaista vaan tiedot julkaistaan ainoastaan indeksimuodossa tietokantaulukoissa. Alla olevasta linkistä pääsee Tilastokeskuksen sanomalehtiä koskevaan hintatietoindeksiin,
jossa voi vertailla hintatietoindeksiä vuodesta 2005 eteenpäin.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/?tableli…
Ilta-Sanomien historiasta kertovasta kirjasta "Uutisia, historiaa ja puheenaiheita,
Ilta-Sanomat 75 v." (2007) löytyi lisäksi sivuilta 13-...
Suomalaisen Elonet-tietokannan mukaan lauluyhtye Harmony Sisters esiintyi vuonna 1942 tehdyssä lyhyessä dokumenttielokuvassa "Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista". Tietokannassa ei ole mainintoja ohjelmistosta, mutta on täysin mahdollista, että yhtye olisi laulanut tämän Wlhelm Groszin laulun "Harbour lights", sillä yhtye levytti sen vuonna 1940.
Muita elokuvia, joissa Harmony Sisters on ollut mukana, ovat Nyrki Tapiovaaran ohjaama "Kaksi Vihtoria" (1939) ja "Onnellinen ministeri" (1941), mutta kummassakaan näistä ei Elonetin tarkkojen luetteloiden mukaan kuulla tätä laulua "Sataman valot". Vuoden 1939 elokuvassa yhtye laulaa Godzinskyn sävellyksen "Hymyillen", vuoden 1941 elokuvassa Godzinskyn laulut "Mainostoimistolaulu"...
Valitettavasti saamen kielen sanakirjaa ei taida olla internetissä. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma internetin sanakirjoista http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=6d05d57d-89d6-4f05-b11a… .
Mikäli lähikirjastostassasi ei ole em. sanakirjaa voit pyytää lähikirjastoasi tilaamaan sen kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://oukasrv6.ouka.fi/?formid=find2 saamen kielen sanakirjat saa esiin esim. luokkahaulla 88.42038. Esimerkkejä sanakirjoista: Suomi-saame-suomi sanakirja, 1992 ja Pekka Sammallahden tekemät saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja, 1993 ja säämi-suoma-sänikirje, 1993.
Sijoittamista käsittelevät esim. seuraavat kirjat:
- Seppo Saario, Miten sijoitan pörssiosakkeisiin
- Sami Järvinen, Pääomaturvattu sijoittaminen
- Mika Pesonen, Säästäjästä sijoittajaksi: jokamiehen sijoitusopas
- Kim Lindström, Onnistu osakemarkkinoilla
- Henri Elo, Löydä helmet - vältä kuplat!: tie tuottavaan osakesijoittamiseen
Kannattaa myös seurata sijoittamista käsitteleviä lehtiä, joita ovat mm. Kauppalehti, Arvopaperi ja Talouselämä.
Samojen lehtien internetsivuilla on myös paljon hyödyllistä tietoa:
- Kauppalehti: http://www.kauppalehti.fi/5/i/etusivu/
- Arvopaperi: http://www.arvopaperi.fi/
- Talouselämä: http://www.talouselama.fi/
Myös seuraavilla internetsivuilla on sijoittamiseen liittyvää tietoa ja linkkejä eteenpäin:
- http...
Suomen kielen alkeiskursseja ulkomaalaisille on ilmestynyt runsaasti. Löydät ne hakemalla Piki-verkkokirjastossa seuraavilla asiasanoilla: suomen kieli, kielikurssit, ulkomaalaiset. Kurssit ovat hyvin suosittuja. Moneen kirjaan on saatavissa mukaan myös av-materiaalia ja/tai ne ovat moniosaisia. Myös yleisradion opetusohjelmia on saatavissa.
Esimerkkejä kursseista: Supisuomea, Finnish for foreigners, Finn talk, Suomea, ole hyvä, Hyvin menee, Sounds good, Mastering Finnish, Suomea 3 kerroksessa.
Myös pelkkiä kielioppeja on ilmestynyt englanniksi.
Helsingin kaupunginkirjastossa lukuvalmennusta tarjoaa tällä hetkellä kaksi kirjastoa: Kallion ja Itäkeskuksen kirjastot. Tietoa tästä palvelusta löytyy Helmet-sivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/Kirjastosta_saa_nyt_lukuv…
Palvelua tarjotaan kenelle tahansa: korttia ei kysellä. Kauempana Helsingistä asuva voi asioida sähköpostin kautta, ja saada sitä kautta lukuehdotuksia. Henkilökohtainen tapaaminen ja valmiiksi koottu kirjakassi jäävät tällöin pois. Toki asiakas voi halutessaan myös matkustaa Helsinkiin tapaamaan lukuvalmentajaa.
Helmet-kirjastoista löytyvän Abi Englanti -kirjan luettelointitiedoissa ei ole mitään mainintaa siitä, että mukana olisi myös harjoitustehtävien vastaukset.
Otava on julkaissut erikseen Abi Englanti ratkaisuvihkon, joka sisältää harjoitustehtävien vastaukset selityksineen: http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/abi/fi_FI/abi…. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tätä 75 sivuista vihkosta ei kuitenkaan ole saatavilla. Ratkaisuvihkoa ei löytynyt hankinnassakaan olevien teosten tietokannasta. No, ainakin siitä voi tehdä hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilla: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Helsingin yliopiston kirjastosta (Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36)...
