Hei!
Olet varmaankin jo katsonut aiheesta Wikipedian sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Halogeeni
Kirjastosta löytyy myös melko tuore kirja Alkuaineet (ilm. 2007), sen osat on julkaistu Helsingin Sanomien Tiede & Luonto -sivuilla 2006-07.
Jonkin verran tietoja on tietysti myös lukion kemian oppikirjoissa.
Halogeenien valmistuksesta, ominaisuuksista ja käytöstä löytyy tietoja myös osoitteesta http://www.chemistry.hut.fi/eokem/courses/ke351200/mater/halogeenit.pdf
Ununseptiumista löytyy melko vähän tietoja internetistä. Sivulla http://wapedia.mobi/fi/Ununseptium on jotakin
Suomessa julkaistuja lappi-aiheisia englanninkielisiä satukirjoja ei nyt löytynyt, alla on joitain muualla julkaistuja. Voineeko etsitty teos olla jokin seuraavista? Jos teos oli tosiaan aivan uusi kun pikkuserkkunne sai kirjan 40 -luvun lopussa, ei ao. luettelossa ole kuin yksi sopiva teos (1):
1. The enchanted forest, and other tales.
by Robert Crottet
Type: Book
Language: English
Publisher: London, Richards Press, 1949.
OCLC: 1592705
Related Subjects: Tales -- Lapland.
2. Bernatzik, Hugo Adolf.
Title Lapland / Hugo Adolf Bernatzik.
Issued 1938
3. CHISLETT, Ralph.
Title Northward Ho!-for Birds. From wild moorlands of England to moorlands and marshes of Scotland and Shetland, Öland and Lapland, etc. [With plates.]
Issued 1933
4....
Ikävä kyllä Brussigin tuotantoa ei ole saatavilla suomeksi.
Kysymäsi kirjat ovat saatavilla ruotsiksi (Hjältar som vi ja På den kortare sidan av Sonnenallé)ja "Helden wie wir" on käännetty myös englanniksi nimellä "Heroes like us".
Runo löytyy Kyllikki Mäntylän pakinakokoelmasta pakinasta nimeltä Muistoalbumi. Se ei kuitenkaan ole Mäntylän kirjoittama, vaan pakinassaan hän kertoo sen olevan Aakkoset eli terveysneuvoja pienokaisille -nimisestä kirjasta. Kirja voisi olla tämä: Aakkoset / Zaida Eriksson-Lihr antaa terveysneuvoja pienokaisille heidän jokapäiväisessä elämässään Anna Inkeri Relanderin kirjoittamissa hauskoissa Abc-runoissa (ilmestynyt 1935) tai tämä:
Tohtori-tädin terveys-aapinen : Zaida Eriksson-Lihr jakaa tässä hupaisessa aapisessaan terveydellisiä neuvoja pienokaisille jokaisen päivän varalle (1946). Runo olisi siis ilmeisesti Anna Inkeri Relanderin kirjoittama.
Zaida Eriksson-Lihrin kirjoja löytyy ainoastaan muutamista yliopiston kirjastoista, mutta...
Aino Kallas-seura järjestää näyttelyn "Aino elää" Rikhardinkadun kirjaston toisessa kerroksessa 9.-31.10.2014.
Näyttelyssä on ensi kertaa esillä Aino Kallas-keräilijän kokoelmaa.
Näyttelyn yhteydessä pidetään kaksi esitelmää: 16.10. klo 18, VTT Pirkko-Liisa Rauhala: Aino Kallaksen helsinki ja 23.10. klo 18, FT Maarit Leskelä-Kärki: Aino Kallaksen kirjailijuus. Tällöin myös keräilijä Soile Holstikko on paikalla. Tilaisuudet pidetään näyttelyn yhteydessä kirjaston toisessa kerroksessa.
Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pidetään torstaina 9.10. klo 17.
Näyttelystä ei ole vielä tiedotettu kirjaston verkkosivuilla, koska näyttelyn virallinen tiedote on vasta julkistettu.
Otsonikadon eturivin tutkimuskeskuksia on Cambridgen yliopiston Centre for Atmospheric Science. Osoitteessa http://www.atm.ch.cam.ac.uk/tour/ löytyy loistava The Ozone Hole Tour.
Suomessa Ilmatieteen laitos seuraa otsonitilannetta. Tutustu heidän monipuolisiin sivuihin osoitteessa http://www.fmi.fi/. Kotisivun hakukentästä voi hakea artikkeleita hakusanalla otsoni.
Tässä muutamia linkkejä tietosanakirjatyyppisiin lähteisiin, joista löytyy määritelmien lisäksi myös artikkeleita:
Ilmakehä ABC, http://www.fmi.fi/abc/index.html?C=O
Encyclopedia of the Atmospheric Environment, http://www.docm.mmu.ac.uk/aric/eae/. Hae hakusanalla ozone tai klikkaa Topic Treestä kohdasta Climate Change.
Muita hyödyllisiä linkkejä ovat:
http://www.ec.gc.ca/ozone...
Linnankosken tuotantoa on käsitelty seuraavissa teoksissa:
Mäittälä, Leevi: Elämän tulipunakukka (WSOY 1979)
Setälä, Helmi: Johannes Linnankoski (Otava 1911)
Söderhjelm, Werner: Johannes Linnankoski (Otava 1919).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Kirjastojen nettisivuilta löytyy usein lukuvinkkejä. Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulla on esim. Lukudiplomin kirjalistoja, joista voisi löytyä mukavaa luettavaa, osoite on http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm. Tampereen kirjaston vinkkejä on osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Kirjaston lasten- ja nuortenosastolla käydessä kannattaa kysyä henkilökunnalta vinkkejä.
Tommi on yleinen nimi ja Tommi-nimisiä on yli 15000 Suomessa, josta yksi on nainen.
Voit tarkistaa nimen yleisyyttä Väestörekisterikeskuksen nimihausta.
Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Tommi on muunnelma Tuomakseta, joka on raamatullinen nimi.
Eevert on pohjoissaksalinen lyhentymä Eberhardista ja tarkoittaa "pelkäämätön kuin villikarju".
Aino lienee suomenkielinen muunnos Annasta, joka on kreikkalinen muunnos heprean Hannasta joka tarkoittaa "Jumala on armollinen"
Maija on kansanomainen muunnos Mariasta, joka on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Mikäli kyseessä on aikuisten nuottikirja niin silloin joutuu maksamaan varausmaksun. Mutta mikäli sama teos löytyy myös lasten puolelta niin silloin varausmaksua ei tarvitse maksaa.
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Aikuisten oppimisesta on julkaistu esim. seuraavat teokset:
- Arkipäivän oppiminen / Pekka Sallila ja Tapio Vaherva. Hki : Kirjastopalvelu, 1998.
- Otala, Leena: Osaajana opintiellä : opas elinikäisen oppimisen matkalle. Porvoo, 1999.
- Paane-Tiainen, Tuulia: Oppijaksi aikuisena. Hki : Edita, 2000.
- Kasvava aikuinen. Hki : YLE, 1999.
Oppimisesta työelämästä löytyy esim.
- Järvinen, Annikki: Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Porvoo : WSOY, 2000.
- Ruohotie, Pekka: Oppiminen ja ammatillinen kasvu, Porvoo: WSOY, 2000.
Kirjastot, joiden aineistotietokanta on Internetissä löytyvät paikkakunnan mukaan hakemalla osoitteesta http://www.KIRJASTOT.FI/kirjastot/kirjastohaku.asp?hid= . Haluamasi kirjaston tietokannasta vaikkapa Oulun...
Asiasanalla pyörätuolit löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta teos: Sähköpyörätuoli apuvälineenä, 1992, Sosiaali- ja terveyshallitus. Asiasanalla apuvälineet viitteitä saa huomattavasti enemmän, esim. Apuvälinekirja, 2003 (sisältää mm. artikkelin Liikkua: liikkumisen apuvälineiden tehtävät ja valinta).
Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First : Esteittä tasa-arvoon : kartoitus pyörätuolilla liikkuvan mahdollisuuksista asioida julkisissa palvelupisteissä Savonlinnassa ja Kerimäellä/Minna Ahonen...et al., Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2001. Hieman uudempi julkaisu löytyi Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta: Jaana Kivilahti: Sopiva pyörätuoli, Suomen MS-liitto, 2003....
Kyllä näin on. "Kirjallisuudentutkijana aloitanut Kirsti Manninen ryhtyi Enni Mustosen kotoisan salanimen turvin tuottamaan maahenkisiä, vahvasti suomalaisia viihdekirjoja." Tuo sitaatti on teoksesta: Kotimaisia nykykertojia (osa 1)
/toim. Aarnio, Loivamaa (1997). Kirjailijasta löytyy tietoa myös teoksissa Kotimaisia naisviihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta/toim. Aarnio, Loivamaa
(1999)ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2/toim. Loivamaa (1999).
Suomen kansallisbibliografiatietokannasta FENNICAsta http://fennicaw.lib.helsinki.fi löytyi Salme Setälän suomentamasta E.T.A. Hoffmannin sadusta kaksi painosta, joilla on eri kuvittajat:
Pähkinänrusentaja ja hiirikuningas Maximilian Liebenweinin piirtämin kuvin. Hämeenlinna : Karisto, 1918. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig.
ja
Pähkinänsärkijä Kuv. Matti Kota. Gummerus, 1982. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig. Ilm. aiemmin 1918 nimellä Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas.
Kirsten Larsenilta on suomennettu kolme kirjaa, josita kaksi kuuluu Lizzie McGuire -sarjaan:
Ota iisisti, Kate! [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2004 (Juva : WS Bookwell). (Lizzie McGuire)
Villiä menoa [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2004 (Juva : WS Bookwell) (Lizzie McGuire)
sekä saturomaani Salaperäinen siemen (kuvittanut Judith Holmes Clarke ja Disneyn taiteilijat). [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006
Amazon.com verkkokirjakaupan, http://www.amazon.com/ haussa löytyi useampi lasten kirja tekijältä. Muita kuin yllämainitut ei ole suomennettu ainakaan vielä http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_gw/103-9848095-4554261?url=search-ali… .
Nämä kolme teosta näyttävät löytyvän monista kirjastoista ja käännettyinä eri kielille...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat- linkkiluettelosta löytyy paljon linkkejä näistä aiheista:
http://www.makupalat.fi/luonto.htm luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.makupalat.fi/elukat.htm eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.makupalat.fi/kasvit.htm kasvit
Samoin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä:
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=649 luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=718 eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=711 kasvit
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Yksi vanhan tanssimusiikin Irmeli löytyi:
Laulu Irmelille / säveltänyt Kaarlo Valkama, sanat Lauri Jauhiainen, esittäneet ainakin Henry Theel (laulu) ja Triola-yhtye (1953)
Lähde:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=laulu+irmelille&searc…
Sanoja tai nuottia siihen ei löytynyt, joten ei selvinnyt, onko tämä etsimäsi laulu.
