Koivu ja tähti kulttuurikeskuksen salissa on konserttitason flyygeli. Kiinteitä istumapaikkoja on 250. Kokonaisyleisömäärää voidaan kasvattaa 300 henkilöön asti. http://www.muhos.fi/vapaa-aikapalvelut/esitys-ja-harjoitustilat .
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita. Lahjoitukset yleensä valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu.
Suomen elokuva-arkiston kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi seuraava tieto: Suomen kansallisfilmografian (osa 6) kuvauspaikkaluettelon perusteella näyttäisi siltä, että kyseessä on Itäinen Puistotie 7 A (Kleinehin huvila).
KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin.
Lisää http://www.kom-teksti.fi/
Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu
Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä
http://www.teatterikeskus.fi
yhteystiedot:
Meritullinkatu 33
00170 HELSINKI
(09) 135 7613
info@teatterikeskus.fi
Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa
http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Roseniuksen runo, joka ilmestyi ensi kerran Pietisten-lehden vuoden 1849 numerossa 1, on suomennettu 1800-luvulla ainakin kahdesti, ensinnäkin
kokoelmassa Hengellisiä Wirsiä 2. - 1870 (numero 9)
ja
lehdessä Hengellinen Sanan-Saattaja 1870, vihkoissa 27-28 (laulu 23)
Toinen suomennos esiintyy evankelisen herätysliikkeen laulukirjan Siionin kannel vuoden 1892 laitoksessa numerolla 183 ("Metsässä niin synkässä", kaikki alkuteoksen 28 säkeistöä).
Valitettavasti ulottuvillani ei ole Siionin kanteleen vuoden 1923 laitosta eikä saman herätysliikkeen piirissä julkaistua Nuori Siion -laulukirjaa, joten en pysty sanomaan mitään laulun myöhemmistä vaiheista evankelisissa laulukokoelmissa. Vuoden 1961 Siionin kanteleessa sitä ei enää ole. Tietysti...
Lakimies lehti on tilattu Kuopion kaupunginkirjastoon, pääkirjaston lehtisaliin. http://kirjasto.kuopio.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D216A31D9%25…
Kirjastot.fi:n monihausta selviää mihin muihin kirjastoihin lehti on tilattu. http://monihaku.kirjastot.fi/
Artikkeli on luettavissa Editan Edilex-palvelussa http://www.edilex.fi/lakikirjasto/lakimies/6959
Edilex on käytettävissä useimmissa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Edilex+-tilaajat
Etsitty runo saattaisi olla Uuno Kailaan Ballaadi, jota kirjoittaja itse luonnehtii "Jean Richepinin runon vapaaksi mukailuksi". Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Runossa poika kosii tyttöä, joka rakkauden vakuudeksi vaatii pojalta tämän äidin sydäntä koiralleen. Poika käy täyttämään lemmittynsä toivetta ja sydäntä kantaessaan pudottaa sen tien pölyyn. Maassa maatessaan sydän lausuu: "Laps, eihän sinuun sattunut vain?"
Kyseessä on todennäköisesti yhtye nimeltään Viitasen Piia. Kappale on nimeltään "Miltä tuntuu?" ja se on yhtyeen mukaan nimetyllä debyyttialbumilla, joka on julkaistu 2.11.2012.
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&BBID=956974
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Nimi Tea on lyhentymä nimestä Dorotea, joka taas on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa "Jumalan lahjaa". Nimestä tunnetaan lisäksi kirjoitusasut Teea ja Thea.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Kyseessä täytyy olla Päiväntasaajan Guinean Eric Moussambani. Hänen aikansa vuonna 2000 pidettyjen Sydneyn olympiakisojen 100 metrin vapaauinnin alkuerissä oli 1.52,72. Tällä ajalla hän oli alkuerien ylivoimaisesti hitain. Toiseksi hitain aika alkuerissä oli 1.02,45. Moussambanin aika oli itse asiassa noin seitsemän sekuntia hitaampi kuin 200 metrin vapaauinnin voittajan aika.
Moussambani pääsi kisoihin ns. villillä kortilla, joiden avulla Kansainvälinen olympiakomitea pyrki saamaan enemmän kehitysmaiden urheilijoita olympiakisoihin.
Sydneyn kisojen miesten 100 metrin vapaauinnin tulokset löytyvät osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Swimming_at_the_2000_Summer_Olympics_%E2%8…
Eric Moussambanista on lyhyt artikkeli suomenkielisessä...
Ilmeisesti kyseessä on Grimmin veljesten satu 'Vanha vaari ja pojanpoika'. Satu löytyy mm. kirjasta 'Grimmin sadut', jota voit kysellä lähimmästä kirjastosta.
Kolikon arvoa ei voi sanoa näkemättä kolikkoa. Rahan arvo riippuu siitä, mihin kuntoluokkaan se kuuluu.
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas. 2005, selviää, että kuntoluokkia on kaikkiaan viisi, joiden mukaiset hinnat rahoille on määritelty. Esim. jos kolikkosi on tasaisesti kulunut, mutta yksityiskohdat näkyvät lähes selvästi, arvo on kirjan mukaan 3 euroa. Mitä kuluneempi, sen vähemmän sillä on arvoa, kun taas täysin käyttämättömän vuoden 1910 kymmenpennisen arvo kirjan mukaan on 120 euroa.
Viime kädessä asiantuntija pystyy parhaiten määrittelemään hinnan.
Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
Tähän kysymykseen on vastattu osittain aiemminkin, kannattaa siis kurkata sivun
vasemmassa reunassa olevaan arkistoon (asiasana härkönen anna-leena). Internet-linkit ovat kuitenkin osittain muuttuneet, joten laitan vastauksen uudestaan.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja esim. seuraavista teoksista: Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000), Kotimaisia nykykertojia, osa 1 (1997), Härkönen, Anna-Leena: Heikosti positiivinen (2001) ja Tulusto, Esko: Elämää Suomessa, henkilägalleria (1990). Tietoja on myös videolla Kirjailijan puhetta, osa 6 Anna-Leena Härkönen (1991).
Anna-Leena Härkönen on näytellyt useissa elokuvissa, käsikirjoittajana hän on ollut tv-sarjassa Vuoroin vieraissa 1-3 (1997) yhdessä Pekka Milonoffin ja Sirpa...
Aiheesi on varsin laaja. Alla on joitakin viitteitä, joista voisi olla apua. Ne ovat peräisin yliopistojen yhteistietokanta Lindasta, johon voi tehdä hakuja yliopistojen, ammattikorkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen verkoissa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/linda.html
Hakusanoina voisi käyttää ainakin ?-merkillä katkaistuja sanoja yhteiskun?, keskustelu?, moraali?, etiikka?. Haettaessa useammalla sanalla hakutyypiksi valitaan komentohaku ja sanojen väliin laitetaan and-sana.
- Kaksoisefektin periaate ja sen soveltaminen aborttiin katolisessa moraaliargumentaatiossa sekä modernissa filosofisessa keskustelussa / Leila Silius (1991)
- Yhteiskunnallinen keskustelu naisten asemasta työelämässä 1940-luvun Suomessa /...
Flunssaoireisiin liittyvä äänen käheytyminen johtuu yleensä äänihuulten turpoamisesta tai häiriöstä niiden liikkuvuudessa. Äänihuulet eivät avaudu ja sulkeudu normaalisti, ja ilma liikkuu niiden välistä puheen kaikissa vaiheissa. Äänen normaali kirkkaus katoaa. Joskus ääni käheytyy myös pitkään jatkuneen yskän takia.
Tietoa äänen käheydestä mm. Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Astrid Lindgrenistä ja hänen tuotannostaan löydät tietoja esimerkiksi seuraavilta internet-sivuilta
http://www.astridlindgren.se/
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/
http://www.lysator.liu.se/nordic/authors/lindgras.html
Lisää linkkejä löydät Kirjastot.fi:n linkkikirjastosta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp
Lindgrenistä ja hänen teoksistaan on myös kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi
Edström, Vivi: Astrid Lindgren och sagans makt (1997)
Ljunggren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (suom. 1988)
Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Koska virallisessa nimipäiväkalenterissa Sinjaa ja Jikoa ei ole, nimipäivää voi viettää joko silloin kun haluaa tai voi valita nimipäivän samankaltaisuuden perusteella. Sinjan nimipäivä voisi olla 2.9., jolloin juhlivat myös Sinikka ja Sini. Jiko puolestaan voisi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin juhlivat Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori ja Yrjänä.
