Hei,
saat sähköpostiisi eräpäivämuistutuksen lainoistasi kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja salasanalla omiin tietoihisi kirjaston sivuilla. Sivuilla voit valita ilmoituksen lähestyvästä eräpäivästä. Ilmoitukseen kannattaa valita ilmoitus eräpäivästä kolme päivää ennen lähestyvää eräpäivää. Halutessasi voit myös pyytää kirjastovirkailijoita laittamaan eräpäivämuistutuksen tietoihisi.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisluettelotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy seuraavanlaisia teoksia:
URBS : kirja Helsingin kaupunkikulttuurista. Helsingin kaupungin tietokeskus. (Edita 2000)
Cantell, Timo: Helsinki and a vision of place (Helsinki : City of Helsinki Urban Facts, 1999)
Cantell, Timo: Valoa yössä : taiteiden yö kaupunkikulttuurin uudistajana (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1992)
Lehtovuori, Panu: Experience and conflict : the dialectics of the production of public urban space in the light of new event venues in Helsinki 1993-2003 (Helsinki University of Technology, Centre for Urban and Regional Studies, 2005)
Kulttuurituottajan kyydissä : alueellisen kulttuuritapahtuman tuotanto (...
Teoksesta ”Alanco, Jan: Signe Brander 1869-1942 : Helsingin valokuvaaja , Helsingin kaupunginmuseo 2004” löytyy vanhoja valokuvia Herlsingistä. Mukana on myös kuvia Hakaniemen ja Siltasaaren alueelta. Kuvat esittelevät kylläkin vuosisadan alun Helsinkiä.
Internetistä osoitteista http://albumit.lasipalatsi.fi ja http://www.montakertaakaupunkiin.fi/wandora/index.html
voi hakea Helsinki-aiheisia valokuvia. Kummastakin löytyy kuvia Helsingin Kallion kaupunginosasta.
Helmet-kirjastoista voi lainata videosarjaa Elämää Helsingissä, Helsingin kaupunki 2000. Videot on koostettu Suomen Elokuva-arkiston, Suomi-Filmin ja Puolustusvoimien elokuva-arkiston kokoelmista Helsingin kaupungin juhlavuoden johdosta.
Elokuva-arkiston kirjasto on maan suurin...
Varausmaksua ei tarvitse maksaa paitsi siinä tapauksessa, jos varamaansa aineiston hakee kirjastosta. Varattua aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna asiakkaalle kahdeksan päivän ajan, jonka jälkeen varaus peruuntuu automaattisesti.
Ainakin jos varatusta aineistosta on paljon kysyntää ja varauksia, voisi toki olla ystävällistä muiden varaajien kannalta, jos varauksen, jota ei tarvitsekaan, muistaisi myös peruuttaa.
Tupakkakasvit ovat suvullisia kasveja. Ilmeisesti sukupuolet ovat samassa kasvissa, sillä lajikkeita voi risteyttää pölyttämällä ristiin kahta lajiketta. (Tästä löytyy ainakin englanninkielisiä artikkeleita, esim. jhered.oxfordjournals.org/content/os-7/1/143.full.pdf.) Tupakankasvatuksesta Suomessa on kirjoittanut mm. Untamo Utrio 1943 teoksessaan Pois pula ja puutteet. Teksti löytyy netistäkin: http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-10.html.
McNabin tyyppisiä jännityskirjailijoita ovat mm. Robert Ludlum, Jack Higgins, Frederick Forsyth, Tom Clancy ja John Le Carre.
Peter Hamilton edustaa tieteiskirjallisuudessa ns. avaruusoopperaa. Samantyyppisiä kirjailijoita ovat mm. Iain M. Banks (ns. Kulttuuri-kirjat: Muista
Phlebasta, Pelaaja ja Aseiden käyttö), Alastair Reynolds sekä E.E. Doc Smith (Lensman-sarja).
Osa kyseisistä teoksista löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista joko suomen- tai englanninkielisinä. Teoksia voit hakea verkkokirjastomme sivulta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1061554310 . Voit etsiä teoksia kirjailijan nimen mukaan tai esimerkiksi asiasanoilla: jännityskirjallisuus, vakoilukirjallisuus, rikoskirjallisuus, psykologinen...
Kiinteistön omistajatiedot ja kiinnitykset selviävät lainhuutorekisteristä, jota ylläpitää maanmittauslaitos.
Lahden maanmittauslaitoksen yhteystiedot:
Osoite:
Kirkkokatu 12 B
Aukioloaika:
ma-pe 8.00-16.15 Sähköposti:
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Tietoja rekisteristä voi ostaa myös kunnista tai maistraateista.
Tarkempia tietoja maanmittauslaitoksen sivuilta:
http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/rekisterit-otteet/lainhuuto…
Reflective Practice -lehti löytyy Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta. Osoite on Siltavuorenpenger 20 R. Lehteä ei anneta kotilainaan. Voit käydä lukemassa lehteä paikanpäällä. Voit myös pyytää oman kirjastosi kaukopalvelun kautta jäljenteet artikkelista. Niistä veloitetaan lähettävän kirjaston palvelumaksujen mukaan ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa kaukopalvelujäljenteiden hinta on 7 euroa kultakin alkavalta 20 sivulta.
Ranskalainen näytelmäkirjailija Molière on käsitellyt vehkeily- ja teeskentelyteemoja sekä ”Tartuffe”(1669) että ”Scapininin vehkeilyt” –nimisissä näytelmissä(1671).
Tartuffe tunkeutuu hyväuskoisen Orgonin kotiin teeskennellen äärimmäistä siveellisyyttä, pyrkimyksenä päästä käsiksi tämän rahoihin naimalla Orgonin tyttären, mutta samanaikaisesti Tartuffe yrittää myös vietellä Orgonin vaimon.
http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/3_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Moliere
”Scapinin vehkeilyt”-näytelmässä viekasteleva ja vehkeilevä palvelija yrittää saada rahallista hyötyä talon isännältä nuorenparin avioliittojärjestelyllä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Les_Fourberies_de_Scapin
Suuri maatilakirja, osa 1 vuodelta 1963 mainitsee Kaarlejoen tilan. Sen omistivat vuodesta 1961 Erkki Emil ja Eira Elina Selonen. Kirjasta kerrotaan tilan sijainti ja muita viljelytietoja.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Mourits Rasmussenin elämästä kertova kirja Meijeristi muistelee, jossa on kerrottu tanskalaissyntyisen Rasmussenin vaiheista Turun seudulla.
Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa on teos Suomen juustonvalmistajat - Finlands ostberedare 1856-1948 vuodelta 1949. Siitä saattaisi löytyä lisätietoa.
Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu.
"Liha alla, luu päällä,
kulkee edes,
kulkee taakse,
kaksi sarvea päässä."
= krapu
Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy:
Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985.
Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
Eija Paso on kirjoittanut teoksen Työn jäljet : Lasaretinsaaren vaiheita 1600-2000, jossa käsitellään Oulun Lasaretinsaarella sijainnutta Pohjan sotilassairaalaa. Kirjan saa kaukolainaksi mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi...
Fennicasta (fennica.linneanet.fi) voi tarkistaa, mitkä kirjat ovat ilmestyneet suomeksi. Juliette Benzonin Haute-Savane kirjaa ei ole suomennettu, vaikkakin samaa sarjaa olevat Sumujen haukka, Paholaisen kaulanauha ja Yön kuningatar ovat ilmestyneet suomeksi 1970-1980 -lukujen vaihteessa. Kirjaa ei myöskään näyttäisi löytyvän ranskan tai englannin kielellä Suomen kirjastoista.
Kallion kirjaston ylläpitämän Satukortiston mukaan Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran teokseen "Unipuu" (Hyvänyön satuja 2, Gummerus) sisältyy satu nimeltä "Poika, joka säästi aikaa". Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1975. Kirjan on kuvittanut Camilla Mickwitz.
Lähteet:
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.helmet.fi/
Osoitteesta http://www.vaasa.fi/satama pääset katselemaan laivavuoroja väleillä Vaasa-Uumaja ja Vaasa-Härnösand (varsin lähella Sundsvallia). Suoraa yhteyttä Sundsvalliin en löytänyt, Poriin kai on ollut sellainen suunnitteilla, mutta ei liene toteutunut...
