Seuraavissa lehdissä on laskosverhon tekoon ohjeita:
Kotivinkki 1/01 s. 26-27
Meidän talo 4/91 s. 28-31
Taito 2/95 s. 36-37
Verhojen tekemistä koskevia kirjoja voit käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta tai katsoa internetistä esim. Seitti-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 hakusanalla verhot.
Näin pieneen kokoelmaan vanha Detroit-menetelmä voisi olla kätevin. Siinä jokaisella kirjalla on kortti taskussa (eli yleensä kirjan takakannen sisäpuolella), johon on merkitty kirjan tiedot: tekijä, nimi, mahdollisesti luokka. Kun kirja menee lainaan, lainaajan tiedot merkitään korttiin, joka jää kirjastoon. Kirjan taskuun laitetaan eräpäiväkortti. Kun kirja palautuu, kortti palautetaan taskuun eräpäiväkortin tilalle. Lainassa olevien kirjojen kortit järjestetään eräpäivän mukaan, jolloin voi nähdä, onko jokin kirja myöhässä. Lähde: Kirjastonhoidon käsikirja, toimituskunta Irmeli Holmberg… et al., 1977)
Ilmaisu "katsoa BD-levyä kirjastossa" ei valitettavasti kerro tekijänoikeudellisesti riittävästi, joten vastaan kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin, mitä tuolla voidaan ehkä tarkoittaa (vastaus kun riippuu siitä, kuka katsoo ja millä tavalla).
1. Jos yksityishenkilö lainaa elokuvan kirjastosta, hän saa kaikessa rauhassa katsoa sen missä tahansa omalla mobiililaitteellaan eli käytännössä läppärillä. Oikeustapauksia ei ole, mutta voitaneen kohtuudella olettaa, että oman läppärin käyttö on yksityistä käyttöä kaikissa tiloissa ja tilanteissa.
2. Jos yksityishenkilön kirjastosta lainaamaa elokuvaa haluaa katsoa jonkin julkisen kirjaston laitteilla, tapahtumaa ei perinteisesti ole tulkittu yksityiseksi käytöksi. Tällöin edellytyksenä elokuvan...
Alla kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyneet tiedot:
- Omatoimikirjastojen asiakkaiden kirjastonkäyttö ja asiakastyytyväisyys / Anette Karjalainen ( Pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto, 2016). Luettavissa myös verkossa:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/100270
- Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015 / Mika Mustikkamäki (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 2015):
https://www.avi.fi/documents/10191/1263926/Selvitys+Suomen+yleisten+kir…
Tässä linkki aiheeseen liittyviin lehtiartikkeleihin. Ne on haettu kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton kautta:
https://arto.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=omatoim%3F+and+kirjast…
Tupakkakasvit ovat suvullisia kasveja. Ilmeisesti sukupuolet ovat samassa kasvissa, sillä lajikkeita voi risteyttää pölyttämällä ristiin kahta lajiketta. (Tästä löytyy ainakin englanninkielisiä artikkeleita, esim. jhered.oxfordjournals.org/content/os-7/1/143.full.pdf.) Tupakankasvatuksesta Suomessa on kirjoittanut mm. Untamo Utrio 1943 teoksessaan Pois pula ja puutteet. Teksti löytyy netistäkin: http://www.henriettesherbal.com/eclectic/pula-puutteet/luku-10.html.
Fraktuura-kirjaimet löytyvät esim. näistä linkeistä:
http://www.library.yale.edu/cataloging/music/fraktur.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura#Fraktuura_Suomessa
Uusiseelantilaiset kirjailijat kirjoittavat pääosin englanniksi, mutta myös maorinkielisiä teoksia on alkanut ilmestyä yhä enemmän. Tunnetuimpia uusiseelantilaisia kirjailijoita lienevät Katherine Mansfield, Alan Duff, Patricia Grace sekä Witi Ihiamera. Heidän teoksiaan on myös suomennettu.
Internetistä löytyy runsaasti uusiseelantilaista kirjallisuutta käsitteleviä englanninkielisiä sivustoja. Tässä linkkejä muutamiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_literature
http://www.zeroland.co.nz/new_zealand_literature.html
http://www.library.auckland.ac.nz/subjects/nzp/nzlit2/authors.htm
http://www.bookcouncil.org.nz/writers/index.html
Seuraavat sivustot esittelevät uusiseelantilaista runoutta:
http://www.vuw.ac.nz/modernletters/bnzp/...
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto säilyttää Wall Street Journal Europe -lehteä kuluvan vuoden (lehtiluettelo osoitteessa http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/yleista/lehdet.html).
Kirjaston osoite on Leppäsuonkatu 9 E.
Wall Street Journal -lehden verkkoversio on osoitteessa http://interactive.wsj.com/home.html
Tässä viitteitä kirjoihin, joista mahdollisesti löytyisi hakemasi resepti: Hazen, Janet: Red hot and green--50 spicy vegetarian recipes--cooking with chilies, peppercorns, mustards, horseradish, and ginger, ISBN 0-8118-1052-6. Steer, Gina: The great chilli cookbook--recipes from the world's hottest cuisines, ISBN 1-85076-581-2.
Wells, Troth: The spices of life, ISBN 0-7522-0538-2.
Rodriguez, Douglas: Nuevo Latino--recipes that celebrate the new Latin American cuisine, ISBN 0-89815-752-8.
Sullivan, Caroline: Classic Jamaican cooking--traditional recipes and herbal remedies, ISBN 1-897959-15-X.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi). Plussassa...
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
Seuraavista internet-osoitteista löydät tietoa Pauli Matikaisesta:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/matikainen.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/matikain.html
http://www.kirjapaja.fi/
Kyllä on. Levy on juuri tilattu, mutta ei siis vielä saapunut edes kirjastojen hankintaosastoille. Kun tiedot levystä ja levyjen sijaintipaikat (vähintään yhden levyn) näkyvät Helmet-verkkokirjastossa, voi siitä tehdä varauksen.
http://helmet.fi/
Kesälukemiseksi voisin suositella L. M. Montgomeryn Jane ja saaren kutsu tai Sara: tarinatyttö, sopii yhtä hyvin nuorille ja aikuisille. Paula Havasteen Kolme käskyä, Irja Sinivaaran Sinisiin ilmoihin ja Laila Hirvisaaren Vuoksen helmi kuvaavat mennyttä aikaa. Hilja Valtosen Nykyhetken tyttölapsi ja Jaana Taposen Väärä varustus yhdistävät huuumorin, kesän ja rakkauden. Varsinaista leppeää kesäpäivää tahdittaa Anna Gavaldan Karkumatka ja mökkeilyä harrastavaa ilahduttaa Tiina Piilolan Mahdollisten maailmojen paikka ja Inna Patrakovan Naapurit. Vakavammassa hengessä kesä on pääosassa näissä kirjoissa: Per Pettersonin Kirottu ajan katoava virta, Linn Ullmannin Siunattu lapsi ja Anne Swärdin Kesällä kerran. Joel Haahtelan Elenasta mieleeni on...
Runoa ei ole löytynyt. Olemme katsoneet näistä lukukirjasarjoista:
"Lukemisto Suomen lapsille 1 - 4" (Helsinki: Valistus, 1930-32)
"Lukukirjani 1 - 4" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1953-57)
"Kansakoulun lukukirja 1 - 5" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1933-35).
Mainituista lukukirjoista on otettu uusia painoksia vuosikymmenten ajan, aina 60-luvulle saakka.
Tarkempi muistikuva kysyjän käyttämästä lukukirjasta saattaisi auttaa eteenpäin.
Isänmaallisia runoja, joissa puu esiintyy lujuuden ja jatkuvuuden tunnuskuvana, on esimerkiksi Immi Hellénillä ("Nuorelle puulleni") ja Hilja Haahdella ("Kuusen suojassa"). Kysytyn runon tekijää emme valitettavasti osaa nimetä.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei tosiaan tunnu olevan tätä materiaalia englanniksi, en löytänyt maakuntakirjastohaulla muistakaan suurimmista yleisistä kirjastoista. Etsin myös Kehitysvammaliiton kirjastosta, mutta sielläkin materiaalia oli vain suomeksi ja ruotsiksi, ainakin aineistokokoelman mukaan. Etsin muistakin erikoiskirjastoista. Näyttäisi siltä, että materiaalia on vaikea saada käsiinsä muilla kuin suomen tai ruotsin kielellä, mutta voisi kuitenkin kannattaa tiedustella Kehitysvammaliiton kirjastosta, joka on kaikille avoin kirjasto. Sen yhteystiedot ovat Kehitysvammaliiton kirjasto, Viljatie 4 A (4. krs), 00700 Helsinki, kirjasto(at)kvl.fi,
p. (09) 3480 9256 (ke–to klo 12–16.30) / kirjastonhoitaja Sisko Puustinen, http://...
Louise Rennisonin Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarjan seitsemäs osa "Häähumua ja hyytelöpolvia" on juuri ilmestynyt. Voit varata teoksen soittamalla melle (Hämeenlinnan pääkirjasto, tietopalvelu 03 6212598) tai tehdä varauksen verkkokirjastossa http://hameenlinna.kirjas.to/.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei valitettavasti löydy Turku-aiheista matkailu-DVD:tä. Turku-Pisteestä kerrottiin, että tällainen matkailuohjelma olisi juuri valmistunut, mutta emme onnistuneet tavoittamaan henkilöä, joka olisi tuntenut tarkemmin ohjelman sisältöä, kieltä tai tallennemuotoa. Yritämme saada kyseisen ohjelman kokoelmiimme, kun tekijänoikeusasiat on selvitetty, mutta toistaiseksi voitte kysellä asiasta tarkemmin Turku-pisteestä, puh. 02- 33 00 33.