Kysyin asiaa TV 7 -kanavalta. Ohjelmassa lausuttiin seuraavien runoilijoiden runoja: Heli Karjalainen, Erkki Leminen, Aale Tynni, P. J. Hannikainen, Katri Vala, Anna-Mari Kaskinen, Upe Poutiainen, Hilja Aaltonen, Heljä Jantunen, Maaria Leinonen, Ivar Wideen, Elmer Diktomus (Diktonius?), Anni Korpela, Linnea Perander-Hovi ja Pia Perkiö. Valitettavasti yksittäisten runojen tekijät eivät ole tiedossa, eikä kenenkään etunimi näytä olevan Lennart.
Runoilijoiden nimet on nyt lisätty myös televisiokanavan ohjelmatietoihin:
http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_195616
Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Päiväkotien pienryhmätoiminnasta olisi olemassa ainakin seuraavia kirjoja:
Hakkola Kirsti ja Marjut Virsu: ”Entäs jos..” (Tammi, 2000)
Kankaanranta, Marja, Elina Hämäläinen ja Minna Gustafsson (toim.): ”Teatteria Tornikamarissa ja matematiikkaa männynkävyillä: puheenvuoroja esiopetuksesta” (Koulutuksen tutkimuslaitos, 2005)
Karlsson, Liisa ja Monika Riihelä ”Ajattelu alkaa ihmetyksestä: ryhmätyöstä yhteistoiminnalliseen oppimiseen” (Painatuskeskus, 1991)
Karlsson, Liisa: ”Sadutus: avain osallistavaan toimintakulttuuriin” (PS-kustannus, 2003)
Mikkola, Petteri ja Kirsi Nivalainen: ”Lapselle hyvä päivä tänään: näkökulmia 2010-luvun varhaiskasvatukseen” (Pedatieto, 2009)
Kirjoja näkemättä on vaikea sanoa ja tutkimuksesi aihetta tarkemmin...
Kyseessä lienee Mickey blue eys (Sinisilmä Mickey), ohj. Kelly Makin, 1999.
Hugh Grant vie vihille mafioson (James Caan) tyttären (Jeanne Tripplehorn)? Caan uhkailee Grantia.
http://mickeyblueeyes.warnerbros.com/
http://www.imdb.com/title/tt0130121/
http://www.mrcranky.com/movies/mickeyblueeyes.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on pari aiempaa vastausta hiukan samankaltaisesta aiheesta. Tee haku asiasanoilla kainuu AND historia alla olevalla nettisivulla
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta löytyy aiheesta esim.
Virtaranta, Pertti: Polku sammui : vienalaiskylien vaiheita rajan molemmin puolin (Helsinki : Kirjayhtymä, 1972)
Kajander, Kalle: Nälkämailta : kuvia ja havaintoja Koillis-Suomesta nälkävuodelta 1902 (Eero Erkko, 1903)
Korhonen, Keijo: Poika : kertomus kylästä, joka kerran oli (WSOY, 2001)
Tikkanen, Ville: Partisaanien uhrit ([V. Tikkanen], 1996)
Tuomikoski, Erkki: Taas koulun sauna paloi : nuoren opettajan kokemuksia ensimmäisen maailmansodan aikana Kainuun...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on vuoden 1957 Hämeen Sanomat sekä sidottuna vuosikertana että mikrofilmeinä. Voit pyytää niitä tutkittavaksesi pääkirjaston lehtisalista.
Lainaushistoria pitää itse ottaa käyttöön. Se ei siis automaattisesti tallenna tietoja lainaamastanne aineistosta, vaan siihen tallentuvat tiedot lainoistanne siitä lähtien kun olette ottanut lainaushistorian käyttöön. Se tapahtuu klikkaamalla omien tietojen sivulla vasemmassa laidassa näkyvää painiketta "lainaushistoria" ja sen jälkeen painiketta "tallenna lainaushistoria".
Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu.
"Liha alla, luu päällä,
kulkee edes,
kulkee taakse,
kaksi sarvea päässä."
= krapu
Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy:
Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985.
Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan pakkopaidan keksi ranskalainen Guilleret vuonna 1790. Ennen kuin sitä alettiin käyttää psykiatrisessa hoidossa, pakkopaitaa käytettiin vankiloissa väkivaltaisten vankien rauhoittamiseen. Tässä käytössä olleen pakkopaidan kuva löytyy alla olevan British Museumin linkin kautta:
http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/e2nDsF2MTT2K3qrDCxTmRg
http://en.wikipedia.org/wiki/Straitjacket
Lentokoneiden tai lennonjohdon tutkat eivät pysty havaitsemaan ilmakehään putoavia avaruusromun kappaleita. Matkustajakoneissa on käytössä ilmankosteutta seuraava säätutka, ja lentoliikenteen valvontaan eli ilmakehän alaosien tarkkailuun tarkoitetuista maassa olevista laitteista ei tässä asiassa ole hyötyä. Maahan syöksyvien kappaleiden nopeus on niin suuri, että viime hetken havainto ei niiden välttämisessä enää auttaisi. Toisaalta koneen riski joutua sellaisen tielle on häviävän pieni.
Mahdollisen varoitusjärjestelmän luomista pohtivassa artikkelissaan William Ailor ja Paul Wilde päätyvät siihen, että kappaleet pitäisi havaita jo ennen kuin ne ilmanvastuksen aiheuttaman kuumentumisen vuoksi hajoavat pienempiin osiin noin 80 kilometrin...
Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan. Myös roomalaiset numerot aakkostetaan lukuarvonsa mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Eija Paso on kirjoittanut teoksen Työn jäljet : Lasaretinsaaren vaiheita 1600-2000, jossa käsitellään Oulun Lasaretinsaarella sijainnutta Pohjan sotilassairaalaa. Kirjan saa kaukolainaksi mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Helsingin Sanomista säilytetään Joensuun seutukirjaston pääkirjastossa Lukusali Vipusessa kuluvan ja kolmen edellisen kuukauden numerot. Syyskuun numerot on valitettavasti jo poistettu. Iltalehteä kirjastoon ei tulekaan. Joensuun seutukirjaston kaikissa toimipisteissä on asiakkaiden käytettävissä Arkisto -tietokanta, joka sisältää vuodesta 1990 kuluvan päivän numero mukaan luettuna Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Esmerkin uutisia, kirjoituksia ja artikkeleita . Niiden koko teksti on tallennettu tietokantaan, mutta kuvat puuttuvat. Lukusalin asiakastietokoneilla voi paitsi lukea myös tulostaa tietokannan tekstejä. Tulosteiden hinta on 40 senttiä / tuloste.
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto säilyttää...
Syväjohtamista käsitteleviä kirjoja löytyy muutamia: -Tupiini, Hanna: Pandiitteja vai tykinruokaa? asiantuntijoiden johtaminen sotilasorganisaatiossa syväjohtamisen viitekehyksessä (2003), -Vuorio, Ville-Veikko: Syväjohtaminen, laatu ja tehokkuus maavoimien perusyksiköissä (2001), -Kinnunen, Tommi: Kadettien käsitykset johtajuudesta: käsityksien ilmeneminen syväjohtamisen mallin taustaa vasten (2001), -Kujala, Kaisa: Syväjohtamisen yhteys alaisten työmotivaatioon (2000) sekä Reserviupseerikoulun kurssikirja: RUK 215: Saga:1510999-20012000 (2000); näitä voi tiedustella kaukopalvelusta. Lehtiartikkeleita syväjohtamisesta on myös kirjoitettu, tosin kovin vähän:
-Viitala, Tuija: Johtamiskouluttaja, majuri Vesa Nissinen: syväjohtamisella...
Käänny lähimmän kirjastosi tai internetin puoleen.
Laulun sanat löytyvät monista nuottikokoelmista, jotka löytyvät monista HelMet-alueen kirjastoista. Mm. seuraavissa se ja sen sanat ovat:
* 110 kitaralaulua
* Hitit : iskelmän 50-luku
* Lauluja elämästä ja valkokankaalta
* Suomalaisen rakkauslaulut
* Suuri toivelaulukirja 7 (löytyy käytännössä kaikista kirjastoista)
* Uusi kultainen laulukirja
* Vihreät niityt
Sanat löytyvät myös internetistä googlaamalla mm. tästä osoitteesta http://www.helsinki.fi/~pjojala/Tabulatuurit_gospel.htm
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirjassa Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan kysymistäsi sukunimistä näin:
Toura. "Sukunimeä esiintyy kaakkoisimmassa osassa maatamme, erityisesti Lappeen seudulla. Savitaipaleella mainitaan Sigfrid Toura 1724. Nimeä on tavattu Vesilahdeltakin: Mikael Toura 1848. Nimeen saattaisi sisältyä jokin skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen kansankielinen mukaelma. Koskimies on havainnut Touran esiintyneen eräässä virolaisessa runossa ukkosenjumalan nimenä; tämä Toura voisi hyvin kertoa skandinaavisista vaikutuksista, sillä Pohjoismaissa on kyseisen jumalan nimi ollut juuri Thor." (s. 684)
Lallo: "Ainakin Joutsenossa ja Jääskessä tunnettu sukunimi, jossa on säilynyt meidän päiviimme muinaisruotsalainen...
Fennica-tietokannan mukaan kyseessä on vuonna 1963 julkaistu noin 40-sivuinen moniste, joka on onneksi saatu talteen Kansalliskirjaston kokoelmaan. Se kuuluu Kansalliskokoelmaa, jota ei lainata, mutta josta sen voi saada lukusaliin tutkittavaksi. Jos Kansalliskirjastoa mieluisampi tai helpomi paikka on Kuopio, niin tämä vihkonen löytyy myös Kuopion kaupunginkirjaston maakuntaosastolta, jossa sitä voi tiirailla. Lainaksi sitä ei sieltäkään saa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
