Marilyn Kayen suomalaisen kustantajan WSOY:n sivuilta löytyy jonkin verran tietoa kirjailijasta.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320
WSOY - kirjailijat - Kaye Marilyn.
Seuraavista kirjoista voit myös etsiä tietoa. Ensimmäisessä kirjassa on tietoa kirjailijasta ja jälkimmäisessä Replica-sarjasta.
Koski, Mervi
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
951-692-509-X (sid.)
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : Ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2005
951-692-591-X (nid.)
Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Multian kirjastosta
http://multia.kirjas.to/
Ensimmäinen kirja on Multian pääkirjastossa paikalla.
Kyseessä Pave Maijasen esittämä kappale ”Näinkö rakkaus palkitaan”. Tunnistuksesta kiitokset menevät kollegalle Posion kirjastoon. Kappale löytyy Maijasen levyltä ”Kuutamokeikka” (EMI Finland, 1990). Levyn saatavuuden HelMet-kirjastoista voi katsoa osoitteesta http://luettelo.helmet.fi.
Elokuva taitaa olla sen verran vanha, ettei sitä ole saatavilla enää uutena nettikaupoista pikaisen haun perusteella. Käytettynä sitä löytyy esimerkiksi Huuto.netistä (http://www.huuto.net) ja Keltaisesta pörssistä (http://www.keltainenporssi.fi). Laita vain elokuvan nimi hakuun, niin saat tulokset. Kannattaa tosin olla tarkkana, sillä siitä on myynnissä tällä hetkellä myös VHS-videoversio.
Elokuvan esittämistä televisiossa voi toivoa laittamalla asiasta palautetta tv-yhtiöille. Osoitteesta http://www.tv-opas.com/tietoa/katsojapalvelut.php löytyvät suurimpien toimijoiden yhteystiedot.
Kertomasi kaltainen kysymys (tosin eri sähköpostiosoitteesta lähetetty) on tullut Helsingin kaupungin palautejärjestelmään 17.2.2016. Siihen on Hankinta- ja luettelointiosastoltamme vastattu 24.2.2016 seuraavasti:
"Hei,
kiitos palautteesta. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suomenkieliset kirjat pääsääntöisesti ennakkoon eri kustantajien antamien ennakkotietojen perusteella. Täydennyshankintaa teemme kysynnän eli käytännössä varausjonon perusteella. Käytännössä kaikki suomenkielinen yleinen kirjallisuus hankintaan kokoelmiimme.
Koska hankinta perustuu kustantajien kustannusohjelmaan, se määrittelee hankittavan aineiston. Tällä hetkellä on varsinkin suurten kustantajien (Otava, WSOY, Tammi, Gummerus) osalta tilanne se, että suurin osa...
Kyseessä on Davis Grubbin jännitysromaani "The Night of the Hunter" (1953), joka on suomennettu nimellä "Yön pahat silmät" (Gummerus, 1972).
Kirjan tarina muistetaan nykyään paremmin Charles Laughtonin ohjaamasta film noir elokuvasta "Räsynukke" (1955), joka perustuu Grubbin teokseen. Elokuvan pääosassa oli Robert Mitchum: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Night_of_the_Hunter_%28film%29
Teoksen päähenkilö on papiksi tekeytynyt rikollinen Harry Powell, joka himoitsee entisen vankitoverinsa rahakätköä. Teoksen juonessa hyvän ja pahan, uskonnon ja synnin teemat kietoutuvat kiehtovalla tavalla. Tätä dualismia heijastaa Powellin sormiin kirjoitetut sanat: "Love" ja "Hate".
Itse en ole tätä romaania lukenut, mutta teemojen ja tunnelmien takia voisin suositella näitä:
- Kazuo Ishiguro, Ole luonani aina
- Per Petterson, En suostu
- Paulo Coelho, Voittaja on yksin
- Ian McEwan, Rannalla
- Siri Hustvedt, Kaikki mitä rakastin
Haamu ja Marjaana -arkkiveisu löytyy ainakin teoksesta Balladeja ja arkkiveisuja, joka on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1994 julkaisema teos. Teoksen esittelyn mukaan siinä on "pääsisältönä laulutekstit, lisäksi laaja johdanto, melodianuotinnoksia, perusteelliset lähdeviitteet, hakemistot laulajista, keruupaikkakunnista, kerääjistä, säkeiden alkusanoista, englanninkielinen esipuhe, summary ja laulutyyppien esittely." Tällä hetkellä (13.11.) teos näyttäisi olevan Helsingin kaupunginkirjastossa vapaana Pasilan musiikkiasemalla, Töölön, Kannelmäen ja Oulunkylän musiikkiosastoilla. Tiedot muista Haamun ja Marjaanan sisältävistä teoksista tai äänitteistä saat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi...
Elokuvien esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien näyttämiseen julkisesti tarvitaan lupa, myös koulussa. Kirjaston elokuvilla on valtaosin vain lainausoikeus, joka sallii teosten lainaamisen yksityiseen kotikäyttöön. Kirjaston tietokannassa elokuvan teostiedoissa kerrotaan, millaiset oikeudet elokuvalla on. Joillakin elokuvilla voi olla lainausoikeuden lisäksi esitysoikeus kirjaston tilaisuuksissa, mutta niitäkään ei ilman lupaa voi esittää julkisesti esim. koulussa. Kirjaston kokoelmassa joitakin esim. Ylen Tallennemyynnistä ostettuja tallenteita, joilla on koulukäyttölupa.
Asiasta enemmän esim. http://www.koulukino.fi/index.php?id=931 ja http://www.mediakasvatus.fi/artikkelit/elokuvat-opetuskaytossa
Kertomukset profeetan (saas) kokemuksista ja lausumista löytyvät verkosta mm. seuraavilta sivuilta:
Islamopas.comin sivuilta:
http://www.islamopas.com/hadith.html
Tulevaisuus.org -sivuston keskusteluista löytyi linkki suomennokseen:
http://www.40hadith.com/40hadith_fi.htm
Tällä sivustolta löytyvät 40 Hadith Qudsi ja An-Nawawi 40 Hadith ladattavina: http://salam.nettisivu.org/hadith/
Suomennosten laadusta voisi kysyä esimerkiksi Suomen islamilaisesta yhdyskunnasta, puhelin 09-2782551 GSM 045-3473482 e-mail rabita@rabita.fi
Laura Benyikin kirja Ymmärrä elekieltä on saatavana useasta maakuntakirjastosta, mm. Lahdesta, Tampereelta, Kouvolasta, Jyväskylästä, Kuopiosta jne. Voit tilata sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjaston kautta.
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Kirjastot.fi-sivustolta Frank Monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Kirjoita nimeke-riville kirjan nimi ja kun valitset valitse kirjastot -valikosta kaikki kirjastot, saat näkyviin kirjastot, joissa kyseinen kirja on.
Runo lienee Helena Anhavan ja se löytyy kokoelmasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" vuodelta 1974 sekä myös teoksesta Parantava runo (Helsinki, Tammi, 1982), s. 173.
Saatte Vera-asiakastunnukset menemällä Polvijärven kirjastoon, missä teidät rekisteröidään Vera-asiakkaaksi. Voitte myös rekisteröityä verkossa verkkolomakkeella http://vaarakirjastot.fi/fi/celia Saatte Vera-tunnukset turvapostina sähköpostiosoitteeseenne. (Viestin, jossa ne ovat voi aukaista uudelleen ainoastaan sillä laitteella, jolla ne on ensimmäisen kerran aukaistu.) Voitte kuunnella Celia-kirjoja joko suoratoistona tai tallennettuna. Jälkimmäisessä tarvitaan Pratsam Reader -ohjelma, jonka tunnukset ainakin kirjastossa rekisteröidyttyäne tulevat myös automaattisesti sähköpostiinne.
Tanskan aateliskalenteri ei valitettavasti ole saatavilla HelMetkirjastoista, mutta voisit käydä
http://da.wikipedia.org/wiki/Danske_adelssl%E6gter
sekä
http://www.skislekt.no/Danmark.htm
Kaivattu runoilija on Kari Levola ja etsitty runo löytyy hänen vuonna 1980 ilmestyneestä esikoiskokoelmastaan Avovedet.
"Hämärässä huhtikuussa
ohittaa juna verkkaan aseman -- "
Runo on mukana myös Hannu Mäkelän toimittamassa Runon vuodenajat -antologiassa.
Yhtään vastausta ei tullut valtakunnallisen kirjastoammattilaisten
verkon kautta, joten todennäköisesti tietosatutunteja ei ole järjestetty kuin korkeintaan satunnaisesti.
Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Satu Pekka Pikkaraisen lentomatka löytyy kirjasta Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Tekijöinä ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Uudistettu painos on vuodelta 1967, näköispainos tästä v. 2001. Aapisen tekstistä ja sisällysluettelosta ei ilmene tämän kyseisen sadun kirjoittajaa tarkemmin. Kustantajan eli Otavan kautta voit pyytää tarkempia tietoja kirjoittajista.
