Vanhempia Pellervo-lehden vuosikertoja ei ilmeisesti ole kuntien kirjastoissa. Se on joidenkin yliopistojen kirjastojen ja Kuopion varastokirjaston kokoelmissa. Kysy lähikirjastostasi lehteä kaukolainaan.
Maanosamme, maailmamme, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tilaama juhlaruno Maamme-laulun täyttäessä 150 vuotta 13.5.1998 löytyy esimerkiksi Juice Leskisen runokokoelmasta Aika jätti (Tammi, 1999) sekä Juicen 50-vuotisjuhlakirjasta Eikä nivelet ruostu (Tammi, 2000).
Liittyisiköhän tämä adoptionismiin l. adoptianismiin. Se on 700-luvun opinsuunta, jonka mukaan Kristus ei ole Jumalan Poika, vaan on Hengen täyttämänä siveellisenä ihmisenä nostettu jumalalliseen arvoon.
Otavan Suuri Ensyklopedia 11, 1982.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Lisa Bevereltä on suomennettu kolme teosta:
Oikea naisen mitta : olet enemmän kuin luuletkaan (2009, The true measure of a woman, suom. Päivi Hautala)
Naisena olemisen voima : kuinka voit löytää sen? (2010, Fight like a girl : the power of being a woman, suom. Oili Räsänen)
Salaisuuksia Jumalan tyttärille : pyhyyteen, vapauteen ja voimaan (2011, Kissed the girls and made them cry, why women loose when they give, suom. Päivi Hautala)
Teokset on kustantanut Kristillinen kirja- ja musiikkikustannus.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Kyse on Valto Saran runosta Kissojen serenadi ja se löytyy kokoelmasta Hilpatapaa! Kokoelmaa on yksi kappale Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa. Mikäli korttiisi on liitetty pin-koodi voit varata kirjan Helmet-aineistohaun kautta http://www.helmet.fi/. Voit myös tehdä varauksen puhelimitse soittamalla johonkin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Tässä linkki yhteystietoihin: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1555
Hei,
Inarinjärven vesi on vähäravinteisempaa ja kylmempää kuin merivesi Helsingissä. Niinpä Helsingin silokallioilla kasvaa paljon runsaammin leviä kuin Inarinjärvessä. Itämeren levälajistokin on runsaslukuisempi kuin Inarinjärven, koska Itämeressä on sekä suolaisen veden että makean veden lajistoa. Olen itse vesibiologina liikkunut molemmilla alueilla ja havainnut ilmiön.
Lapponica-tietopalvelun puolesta
Liisa Hallikainen
Informaatikko
Arktisen keskuksen kirjasto
Lapin korkeakoulukirjasto
PL 122
96101 Rovaniemi
liisa.hallikainen@ulapland.fi
www.arcticcentre.org
www.lapponica.net
Turun yliopiston pro gradu -työt löytyvät Turun yliopiston kirjastosta. Jos etsit jotain tiettyä, voit hakea gradun nimellä tai tekijän nimellä Volter-tietokannasta https://volter.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos...
Kirjastoissa on käytettävissä erilaisia asiakastietokoneita. Suurimmassa osassa on nykyään automaattinen selaushistorian poisto. Oman kirjastonsa tilanteen voi varmistaa kysymällä aiaa henkilökunnalta paikan päällä.
Se voi kestää yhdestä päivästä kuukauteen. Asiaan vaikuttavat monet tekijät: 1) luettelointipalvelun nopeus (saadaan sähköisesti), 2) viikoittain saapuvan aineiston määrä (10-20 laatikkoa tai enemmänkin viikossa), 3) henkilökunnan määrä (esim. onko tilapäisiä työntekijöitä saatavilla), 4) varattu aineisto pyritään käsittelemään nopeasti lainauskuntoon.
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Tiedot suomalaisten yritysten perustajista, hallitusten jäsenistä ja osakkeenomistajista löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksesta, mutta maksullisena. KATKA-YREKA –tietopankki osoitteessa http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/katka-yreka.html, jossa on myös yritystietoja,on maksutta käytettävissä PatRek asiakaspalvelussa ja Työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Helsingin kauppakorkeakoulun sivuilta Helecon tietokeskuksesta osoitteesta http://lib.hse.fi/FI/-kohdasta ”Muita verkkopalveluita” löytyy ”Yrityspalvelin – vuosikertomukset” - kohta, josta pääsee lukemaan vuosikertomuksia. Niistä voi löytää tiedot ainakin yrityksen perustajasta ja hallituksen jäsenistä.
Valitettavasti ei. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja se on rinnastettavissa luottokorttiin. Sen saadakseen asiakkaan tulee todistaa henkilöllisyytensä näyttämällä virallinen henkilöllisyystodistus. Kortin kirjoittaminen kirjastossa ei vie kuin hetken.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy koirakirjoja, joissa kerrotaan eri koiraroduista. Voit tulla tutustumaan niihin. Kirjastonhoitajalta voi kysyä neuvoa. Mutta internetistäkin löydät mukavasti tietoa mopseista vaikkapa osoitteesta http://www.mopsikerho.sci.fi/
tai Maijan mopsisivuilta osoitteesta http://www.mopsit.cjb.net/
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilta ei tällä hetkellä pääse kirjautumaan omiin tietoihin yhteysvian vuoksi. Asiasta on ilmoitettu eteenpäin. Toivottavasti se saadaan korjattua pian.
Tietoa puutarhan perustamisesta ja maalajeista löytyy jonkin verran esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Riikonen, Antti: Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen : uusi suomalainen puutarha,WSOY 2003
- Alm, Gustaf: Käytännön puutarhuri, Otava 1993
- Suomalainen piha ja puutarha : puutarhan suunnittelu ja rakentaminen, koristekasvit, hyötypuutarha / Pentti Alanko, Gummerus 1999
- Riikonen, Antti: Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri, WSOY 1996
- Unelmien kotipuutarha/päätoimittajaKarin Berglund, Otava 1998.
Hyödylistä tietoa löytyy myös Internetin asiantuntija- ja keskustelusivuilta (esim. http://puutarha.net ja http://mainio.net/main.asp?path=1 ). Mainio.net:in puutarha-asintuntijan vastaukseen liian...
"Suomen rahahinnasto 2005" muistuttaa johdannossaan, että rahan hintaan vaikuttaa suuresti sen kunto. Keskimääräinen hinta vuoden 1866 10 pennin kolikolle on 2 euroa, erityisestä virhepainamasta 10.
Mitään tarkkaa ohjeistusta ei ole. Sellaisten laatiminen yhtäpitävästi olisikin vaikeaa.
Korvaustilanteissa toimitaan tapauskohtaisesti. Kauttaaltaan esim. kastunut kirja on luonnollisesti korvatta-va. Yksittäinen tahra ei välttämättä aina haittaa luettavuutta, mutta toisinaan se voi olla niin häiritsevä, että kirja joudutaan poistamaan kierrosta. Etenkin jo kyseessä on uudehko teos, saattaa tahrakin joskus olla varsin silmiinpistävä.
Helsingin kaupunginkirjastossa turmeltuneen niteen voi korvata myös vastaavalla uudella kirjalla. Sellaisen voi joskus löytää kirjaston korvaushintaa edullisemmin.
Kyseiseen tapaukseen emme juuri voi ottaa kantaa näkemättä kirjaa. Yleisesti ottaen linja on aika ollut aika tiukka.
Matkailija on harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Matkailija-nimi on tai on ollut vain 20 suomalaisella. Nimeä ei löydy kirjaston sukunimioppaista, eikä myöskään Suomen sukututkimusseuran Suomalaisia nimenmuutoksia -hausta (http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi).
Se, onko käyttöönotettu nimi käännös vai mistä se juontaa juurensa, ei selvinnyt. Ehkäpä Suomen sukututkimusseuran kautta asiaa voisi selvittää. Seuran sivut löytyvät täältä:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=358&lang=fi
Hei!
Kysymäsi kirja on ollut hiljattain Helsingin kaupunginkirjaston valintalistoilla ja sitä on tilattu seuraaviin kirjastoihin: Pääkirjasto, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö, Oulunkylä ja Itäkeskus. Valitettavasti kirja ei ole vielä ehtinyt lainakuntoon, mutta se käsitellään pikana, joten se on tulossa lainattavaksi niin pian kuin mahdollista. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, mutta voit tiedustella tilannetta joistain näistä mainitsemistani kirjastoista tai jostain muusta Helsingin sivukirjastosta, jos et näihin kyseisiin kirjastoihin pääse käymään. Kun kirjan tiedot on viety rekisteriin,
sen voi varata.
