Tämä laulu löytyy Ilpo Mäkelän omakustanteena vuonna 1982 julkaisemalta kokoelmalta "Ilpo Mäkelä". Nuotti löytyy ainakin Tampereen ja Tornion kaupunginkirjastoista, joista sitä voi oman Rautjärven kirjaston kautta pyytää kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Teknisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta löytyy ainakin yksi aihettasi sivuava teos: Jäähallien lauhde-energia ja sen hyväksikäyttö (Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosaston julkaisusarja). Kirjan sisällöstä - siitä, kerrotaanko siinä määräyksistä ym. - en sen tarkemmin tiedä. Kannattanee tiedustella. Samaisessa paikassa (Tkk:n kirjasto, Otaniementie 9, neuvonta, tiedustelut p. 451 4111) näyttäisi olevan myös kirja nimeltä
Uimahallien sisäilmasto ja energiankäyttö (asiasanoina mm. LVI-tekniikka).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit aihetta sivuavia teoksia etsiä osoitteesta http://www.libplussa.fi asiasanoilla uimahallit ja rakentaminen sekä jäähallit ja rakentaminen, tai pelkästään lvi-tekniikka tai lvi-...
Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.
Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin...
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Hei!
Kattavaa kaupunkikarttaa Ho Chi Minh Citystä ei Lahdessa vielä ole.
Akateeminen kirjakauppa näyttää myyvän kaupungin karttaa, tilasimme sen kirjastoon.
Kartan tiedot:
https://akateeminen.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?urlReq…
Lahden kaupunginkirjastossa on pienehköjä karttoja Ho Chi Minh Citystä.
Southeast Asia -kartta vuodelta 2011 sisältää useita hyvin suppeita kaupunkikarttoja, mm. Ho Chi Minhin.
Kaupungista on matkaopas, siinä myös karttoja, joiden kattavuutta ei ole juuri nyt tarkistettavissa, koska teos on lainassa.
Teos:
Hanoi & Ho Chi Minh City : smart guide. 2012. - 144 s. : kuv., kartt. - (Insight smart guides) (Insight guides)
Myös Lonely Planetin matkaoppaissa Vietnamista on pieniä, aukeaman suuruisia...
Kaupunginkirjaston Lasipalatsissa sijaitsevassa Kaupunkiverstaalla on tällainen palvelu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
HelMet-tietokannasta löytyy kyseistä kirjasarjaa:
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=que+tal+1&s…
Kun klikkaat kirjan nimeä, pääset nidetietoihn katsomaan missä kirjastoissa sitä on saatavilla.
Kaksitoista tuolia -kirjan suomentajat Reino Silvanto ja Juhani Konkka käyttävät käännöksessään Ella Shukinasta nimitystä "ihmissyöjätär pikku-Ella". Ella on perheenemäntä, insinööri Ernst Pavlovitsh Shukinin vaimo, kaunotar, jonka aktiivinen sanavarasto koostuu noin 30 sanasta. Yksi Ellan lempi-ilmauksista on Ilfin ja Petrovin "ihmissyöjän huudoksi" luonnehtima "Ho-hoo!", joka ilmaisee olosuhteista riippuen joko pilkkaa, ihmetystä, innostusta, vihaa, iloa, halveksuntaa tai tyydytystä.
Googlen kuvahaulla http://www.google.fi löytyy Saima Harmajan kuva osoitteesta http://www.vihrearouva.net/kirjallisuus/harmaja.html Harmajan kuva löytyy myös ainakin teoksista Suomen kirjailijat 1917-1944 (keskiaukemalla) ja Maailman kirjat ja kirjailijat. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa voit katsoa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Anne Frankin valokuvia löytyy myös Googlen kuvahaulla. Kirjojen Nuoren tytön päiväkirjan ja Anne Franks dagbok etukansissa on myös Anne Frankin valokuvat.
Aivan ilmeisesti näitä valokuvia voi tekijänoikeuslain mukaan käyttää vapaasti. Tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaan oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.
Kirjastojen tarjoamat palvelut, kuten kysymäsi sunnuntaiaukiolo, viedään Helmet-kirjastojen Helmet.fi-sivuille Kirjastotietokannan hallintaliittymän kautta. Palvelut ovat joko aktiivisia tai ei-aktiivisia. Kirjastot avoinna sunnuntaisin on palvelu, joka on useimmissa kirjastoissa voimassa vain talviaukiolon aikaan (elokuun puolivälistä toukokuun loppuun). Kesäisin ei Helsingin kirjastoista ole avoinna kuin Kirjasto 10. Rikhardinkadun kirjasto on unohtanut muuttaa palvelun ei-aktiiviseksi kesän ajaksi.
Suomenhevosia oli maassamme vielä 1950-luvulla puoli miljoonaa, ja hevonen oli tärkeä
kumppani niin pelto- kuin metsätöissäkin. Hevosten määrä on nyt noin 18.500. Suomenhevosen
ratsukäyttö on peräisin armeijasta. Väriltään suomenhevonen on useimmiten rautias, mutta ruunikoita ja mustiakin esiintyy. Valkoiset merkit päässä ja jaloissa ovat yleisiä. Häntä ja harja kasvavat yleensä pitkiksi ja tuuheiksi.
Suomenhevosista on noin kolme neljäsosaa raviurheilun käytössä. Suomenhevonen on
maailman nopein kylmäveri rotu. Ori Viesker pitää hallussaan maailmanennätystä
kilometriajallaan 1.20,2. Tiedot on poimittu Suomenratsut ry:n sivuilta http://www.suomenratsut.fi/suomenhevonen/
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa myös yksityishenkilön sivuilta...
Helsingin kaupunginkirjaston tehtävänä on toimia myös ns. Ulkomaalaiskirjastona, joka hankkii kokoelmiinsa koko maan kirjastoja varten aineistoa kielillä, jotka ovat harvinaisempia Suomessa. Ulkomaalaiskirjaston kokoelmissa on aineistoa yli 60 kielellä. Bosniankielistä kirjallisuutta oli v. 2005 muutaman sadan kappaleen kokoelma, sekä aikuisten- että lastenkirjallisuutta. Ulkomaalaiskirjaston aineistoa voi tilata kaikkialle Suomeen normaalin kaukopalvelu-menettelyn kautta eli kääntymällä lähimmän kunnallisen kirjaston puoleen omalla kotipaikkakunnalla. Kotipaikkakunnan kirjasto tekee kaukopalvelutilauksen Ulkomaalaiskirjastoon.
Lapsia tulee, kun isät ja äidit haluavat lapsia. Lapsista kasvaa aikuisia, jotka haluavat myös isiksi ja äideiksi -- ja niin tulee aina vaan lisää lapsia.
Voisit lukea vaikka tämmöisen Janoschin kirjoittaman kirjan: Äiti, mistä lapset tulevat? Siinä hiirilapset miettivät ihan samaa asiaa.
Kirjastokorttisi pin-koodin saat käymällä missä tahansa Keski-kirjastossa, muistathan ottaa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaasi. Puhelimitse tai sähköpostitse pin-koodia ei luovuteta. Lainat voi uusia tarpeen vaatiessa myös soittamalla omaan kirjastoosi.
Sinun kannattaisi tutustua Juhani Airaksisen teokseen Helenoitten Helena: Aino Räsäsen elämäkerta (Karisto 1996) sekä Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamaan Kotimaisia naisten viihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu OY 1999). Myös suomalaisen naiskirjallisuudenhistoriasta Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989) voisi olla hyödyllinen.
Kirja on nimeltään Herra Pähkinäinen ja se on ilmestynyt Tammen kultaiset kirjat -sarjassa. Tekstin on kirjoittanut Britt A. Hallqvist, kirjan on suomentanut Marjatta Kurenniemi ja kuvittanut Birgitta Nordenskjöld.
"Seinällä riippui kiulukanpunainen mekko, jossa oli pitsikaulus ja rypytettyjä rimssuja - volankeja!"
Kirjan toinen painos vuodelta 1973 löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ja Janakkalan kirjastosta.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=norma…
Eeva-Liisa Mannerin saksannettuja runoja on ilmestynyt kokoelmateoksessa "Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne : Finnisch und deutsch" (ausgewählt und übertragen von Ingrid Schellbach-Kopra und Stefan Moster mit einem Nachwort von Stefan Moster und vier Abbildungen von Osmo Rauhala, Heiderhof, 1996). Kokoelmassa on varsin edustava valikoima Mannerin runoja usealta vuosilta 1956 - 1977.
Antologiassa Still wie Licht in windloser Gegend: Lyrik aus Finnland (useita saksantajia, SKS, 1985) on seitsemän Eeva-Liisa Mannerin runon saksannosta. Runot ovat vuosilta 1968 ja 1977.
Mannerin runonäytelmä Eros ja Psykhe (1959) ilmestyi saksaksi vuonna 1970 (Eros und Psyche : Dramatische Dichtung, saksannos Friedrich Ege ja Maila Vala-Ege, Der...
Kyseistä esitettä on ollut juhlavuonna 2000 jaettavana Kaupunginmuseossa, pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja Jugendsalissa. Viimeksi mainitussa on vielä yksi kappale, josta voi saada kopioita, Kaupunginmuseossa esitettä ei valitettavasti enää ole eikä kirjastoissakaan. Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä, joka on kyseisen esitteen laatija, on toisena tekijänä myös tarinakokoelmassa Kummitusjuttu: tarinoita lohikäärmeistä, kummituksista ja muista taruolennoista, Helsingin kaupunginmuseo, 1993. Teoksessa on tarinoita Uudeltamaalta ja sitä on saatavana useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
