Satunäytelmä "Hiiden miekka", johon laulu "Trubaduurin laulu" sisältyy, on julkaistu vuonna 1905 kirjassa "Naamioita". Kirjassa on muitakin Leinon näytelmiä.
Leinon elämäkertatiedoista käy ilmi, että hän meni naimisiin vuonna 1905 Freya Schoultzin kanssa ja heille syntyi tytär. Samoihin aikoihin Eino Leino oli myös ystävystynyt L. Onervan kanssa. Ks. esim.
http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/kotisivut/eino_leino/fi_FI/eino_l…
ja
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino_leino/
Eino Leinon elämästä ja runoudesta on kirjoitettu paljon. Kirjan Leino, Eino: Kirjeet L. Onervalle, esipuheessa mainitaan, että Leino ja L. Onerva seurustelivat, mutta hän avioitui kuitenkin Freyan kanssa.
Jos haluat perehtyä syvemmin Eino Leinon elämään,...
Suomenkielisenä tautiluokitus ICD-9 on julkaistu teoksissa:
TAUTILUOKITUS 1987 1 : SYSTEMAATTINEN OSA. Hki : Valtion painatuskeskus, 1986. ISBN 951-860-271-9.
TAUTILUOKITUS 1987 2 : AAKKOSELLINEN HAKEMISTO. Hki : Valtion painatuskeskus, 1988. ISBN 951-860-306-5. ICD-9 (1975) suomalainen muunnos.
Suomenkielinen tautiluokitus ICD-8 näyttäisi olevan seuraavassa teoksessa: Classificatio morborum et causarum mortis = Tauti- ja kuolinsyyluokitus : Lääkintöhallituksen hyväksymä otettevaksi käyttöön 1. päivänä tammikuuta v. 1969. Hki : Lääkintöhallitus, 1969. (Ulkoasu: xxiv, 234 (1) s. : taul. Kieli: fin swe lat). ICD-8.
Julkaisut ovat vanhoja, joten niiden omaksi hankkiminen voi olla hankalaa. Julkaisujen kaukolainaus on kuitenkin mahdollista.
Kysymyksestä ei oikein voi päätellä, etsitäänkö tietoa suomenkielisen version varhaisimmasta äänitteestä tai nuotista, vai olisiko kuitenkin kyse itse sävelmän alkuperästä.
My Bonnie lies over the ocean on vanha skotlantilainen sävelmä, mahdollisesti 1700-luvulta peräinen. Suomenkieliset sanat sävelmään kirjoitti Maija Konttinen. Vanhin löytämäni nuottijulkaisu, jossa tämä Konttisen käännös esintyy, on vuonna 1917 julkaistu Kansakoulun uusi laulukirja (Otava, toimittanut Paula af Heurlin). Tämän jälkeen laulu on julkaistu kymmenissä eri kokoelmissa.
Vanhin laulun äänite näyttää olevan paljon nuorempi julkaisu eli Georg Malmsténin albumi Georg Malmsen merellä (FInnlevy 1971).
Heikki Poroila
Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa".
Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [...
Jos lehden turmelee leikkaamalla siitä kuvia, irrottamalla sivuja tai muulla tavalla, joutuu siitä korvausvastuuseen, mikäli asia vain huomataan. Lehden voi korvata maksamalla lehden tietoihin merkityn korvaushinnan, jonka voi kysyä kirjastosta. Vaihtoehtoisesti voi tuoda ehjän ja hyvässä kunnossa olevan lehden saman numeron, mutta siitä on sovittava lehden omistajakirjaston kanssa etukäteen. Helsingin kaupunginkirjaston korvauskäytännöistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Joissakin kirjastoissa lehdistä saatetaan irrottaa julisteet ja muut lisukkeet ennen kuin lehdet laitetaan lainattaviksi, jottei asiakkailla tulisi kiusausta ottaa niitä omiksi. Etenkään avaimenperiä ja muuta vastaavaa tavaraa...
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka
Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979
Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuotti ja cd-levy: Alaspää, Toivo: "Pollari, Pakkala, Alapää ja Kainu". Siinä on myös kappale Jussin vanha haitari.
Yhtä kaiken haluamasi tiedon kattavaa teosta Saimaasta ei löydy, mutta tietoa Saimaan historiasta ja sen syntyperästä löytyy esimerkiksi Esko Kuusiston toimittamasta teoksesta Elävä Saimaa (1999). Myös Toimi Jaatisen toimittama Saimaa-kirja (1991) antaa tietoa Saimaan esihistoriasta heti jääkauden jälkeen.
Saimaan pinnankorkeuden vuosikeskiarvot vuosilta 1847 - 1997 löytyvät Hydrologiaa 90 -vuotta -teoksesta (toim. Hydrologinen toimisto, 1998). Lisäksi kannattaa katsoa Hydrologisia vuosikirjoja. Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy em. vuosikirjoja vuodesta 1957 lähtien. Vuosien 1996 - 2000 tilastotietoja löytyy Veli Hyvärisen ja Johanna Korhosen toimittamasta teoksesta Hydrologinen vuosikirja 1996 – 2000 (2003). Teosten saatavuuden voi...
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että pylväät ovat n. 17 metriä korkeita. Tieto on peräisin kirjasta Suomen eduskuntatalo (Hakkila, Siren, Viherjuuri, 1938)
Vastaus kysymykseesi löytyi Kirjasammosta,www.kirjasampo.fi, josta voit hakea tietoa kirjallisuudesta. Katsopas tänne:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11705
Tässä vielä suora lainaus Kirjasammosta:
"Kirjailijan pääteos on hiottu ja syvää humanismia huokuva kuvaus erilaisissa rajatiloissa häilyvistä, syrjään sysätyistä ihmisistä. Sefarad on kuningaspari Ferdinandin ja Isabellan 1400-luvun lopulla Espanjasta karkottamien juutalaisten antama nimi kadotetulle isänmaalleen, jonne nämä aina kaipasivat."
Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5.
Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."
Satelliitteja on niin paljon, että näillä tiedoilla on mahdotonta sanoa, mikä niistä on ollut kyseessä. Internetistä löytyy monia eri palveluja, joiden avulla satelliittien kulkua voi seurata. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivuilta löytyy artikkeli aiheesta: https://www.ursa.fi/avaruustekniikka/satelliitit/ohjelmistot-ja-palvelu….
Esimerkiksi Heavens Above -sivuston avulla voi hakea tietoja tietyssä paikassa tiettyyn aikaan näkyvistä tai näkyneistä satelliiteista. Tässä lista Espoon tienoolla 27.8.2020 näkyneistä satelliiteista: https://www.heavens-above.com/AllSats.aspx?lat=60.2204&lng=24.6458&loc=…. Satelliitin nimeä klikkaamalla saa tarkempia tietoja siitä ja sen radasta niin tähti- kuin maailmankartallakin.
Tarjolla on...
Nilà-nimeä ei mainita kirjaston etunimioppaissa. Ainoastaan kirjassa Valitse nimi lapselle kerrotaan nimen olevan saamelainen. Tosin a-kirjaimen päällä oleva heittomerkki on toisinpäin eli näin: á.
`-merkkiä ei saamen kielen oppaissa mainita. Toisin päin oleva merkki eli ´ lausutaan saamen kieleen murteesta riippuen joko kuten suomen kielen aa tai ää.
Etunimioppaissa (mm. Vilkuna, Etunimet) on saamelaiset nimet Nilla ja Niila, joiden kerrotaan olevan saamelaiset vastineet Nikolaukselle ja suomalaiselle Niilolle. Muualla kuin Lapissa Nillaa pidetään useimmiten naisennimenä.
Valtioneuvoston päätöksellä kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5.2020 saakka. Toistaiseksi avaamisajankohdasta ei ole tietoa.
Seuraa tiedotusta oman kirjastosi verkkosivuilta.
https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-korona
https://www.helmet.fi/fi-FI
Arvaa mikä ammatti -arvausleikkiä esitettiin Pikku Kakkosessa vuonna 1994. Arvattavan ammatin kuvitus paljastui jonkin sen ajan tekniikan avulla. Sarjan osat ovat katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/10/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-ammatti
Toinen arvuuttelusarja oli Arvaa mikä eläin. Myös sen voi katsoa Elävässä arkistossa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/24/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-elain
Barbapapan kuvaa näistä ei löytynyt. Muita saman ajan lastenvisailuja olivat Sanaleikki (1984) ja Erkki (!988), joita pääsee katsomaan myös ylläolevan linkin kautta.
Kuvan jyrsijä voisi olla ulkonäöltään kovasti rottaa muistuttava vesimyyrä (Arvicola amphibius). Vesimyyrä on samankokoinen kuin rotta, mutta vesimyyrän turkki on tummempi, ruumiin muoto pyöreämpi ja häntä karvainen.
vesimyyrä - Arvicola amphibius | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskushttps://yle.fi/uutiset/3-6591879https://haaganpuro.fi/ajankohtaista/vesimyyra-on-haaganpuron-vakioasukas/https://vieraslajit.fi/lajit/MX.49649
Nissilä-nimen juuret ovat Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Mm. Ulvilasta löytyy tieto Mats Nissilästä vuodelta 1724.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Pirjo Mikkonen: Sukunimet.
Erityisesti keittiötarvikkeissa silikonipinta saattaa muuttua tahmeaksi rasvajäämien takia. Tahmaisuutta voi kokeilla poistaa ruokasoodan avulla: Ruokasoodaan sekoitetaan hieman vettä ja seosta levitetään tahmaiselle silikonituotteelle. Seoksen annetaan kuivua, minkä jälkeen se huuhdellaan pois.
https://www.cleanipedia.com/gb/kitchen-cleaning/how-to-clean-sticky-sil…
https://gloriousdays.co/how-to-clean-sticky-silicone-bakeware-lunchboxe…
Lastenkirjastonhoitajat suosittelevat ns. JOJO-hyllyä (HelMet kirjastojen tuntema termi) eli helppolukuisia nuortenkirjoja.
Esimerkiksi Tuula Kallioniemen kirjat Risteys ja Pako. Molemmissa alle 150 s, napakkaa tekstiä, isot tarinat jotka pääsevät heti vauhtiin.
Myös Katariina Romppaisen "Sori vaan, se on totuus" ei turhia aikaile vauhtiin lähtiessä. (Listan kolmonen)
Tässä vielä helppolukuisten lista:
Brian Selznick: Hugo Cabret
Antti Halme: Metalliveljet -sarja
Tuija Lehtinen:
• Pesää!
• Traktori
• Tyttö elää kesäänsä
• Piiitkä jäähy
Katariina Romppainen: Sori vaan, se on totuus
Hellevi Salminen: Hello, I love you
Terhi Rannela: Yhden promillen juttuja
Kirsti Kuronen: Paha puuska
Mimmu Tihinen:
• Virkkusen viisitoista valetta
• Virkkunen...
