"Hei sinä" on hieman epäkohtelias tapa puhutella, mutta usein se johtuu vain siitä, ettei puhuttelija muista puhuttelun kohteen nimeä. (sekin tietysti aika epäkohteliasta, jos ollaan esittäydytty) Kannattaa esittäytyä tultuaan epämääräisesti puhutelluksi. Silloin korjaa sekä muistikatkoja että muistuttaa kohteliaammasta puhuttelutavasta.
Kielikellosta löytyy ohjeita kohteliaaseen kielenkäyttöön. https://www.kielikello.fi/-/kieli-kohteliaisuus-ja-puhuttelu
Etunimikirjoista vain yhdessä mainitaan nimi Vadelma ja siinä nimi viittaa juuri marjaan. Vadelma-nimi mainitaan nimen Karpalo yhteydessä. (Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005)
Sekä Vadelma että Karpalo ovat Rauha Hammarin kirjassaan Valionimiä: nimikalenterit 1943-1949 ehdottamia nimiä.
Väestörekisterin etunimihausta selviää, että nimi on yleistynyt 2000 -luvulla. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta voi poimia tietoa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimipisteistä kunnittain:
Ammattikorkeakoulujen korkeakouluverkko
Yliopistojen korkeakouluverkko
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta taas voi poimia tiedot kunnista väkiluvun mukaan taulukosta Tunnuslukuja väestöstä alueittain.
Näiden tietojen perusteella Järvenpää on väkiluvultaan suurin kunta, jossa ei ole minkään ammattikorkeakoulun tai yliopiston toimipistettä.
Rosberg tosiaan kääntyy suoraan Ruusuvuoreksi, ja on sikäli looginen valinta nimeä suomennettaessa, ja kun molemmat ovat varsin pieniä sukunimiryhmiä - molempia on nykyisenä sukunimenä noin 200 henkilöllä väestörekisterin sukunimihaun mukaan - niin sukulaisuus lienee Korhosia ja Virtasia todennäköisempää.
Kuitenkaan mistään ei löytynyt mainintaa, että Keijolla ja Emilillä olisi sukulaisuussidettä - eikä toisaalta pois suljettu. Emil Ruusuvuoren tennisseurasta, HVS-tenniksestä ei ole tavoitettu ketään kommentoimaan asiaa, mutta jos sieltä vielä vastaus saapuu sähköpostilla, niin lisätään se tämän vastauksen loppuun.
Lähde
Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988.
Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen naapurikuntia ovat Masku, Nousiainen, Rusko...
Näitä kirjoja ei yleensä oteta kirjastoihin, koska ne soveltuvat huonosti kirjastokäyttöön. Harjoituskirjoissa on tiukemmat copyright-säännöt kuin tavallisissa kirjoissa, eli harjoituskirjasta ei saa yleensä kopioida sivuakaan edes omaan käyttöön.
Joitakin viskareille sopivia kirjoja voi löytyä HelMetistä (www.helmet.fi), kun laittaa hakusanaksi puuhakirjat: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=puuhakirjat&searchscope=1&m=1&…
Näitä kirjoja on niin vähän kirjastoissa, että kannattaa kysyä myös kirjakaupoista.
Suomen kansallisfilmografian Elonetin tietojen mukaan elokuvassa "Ryysyrannan Jooseppi" Heimo Lepistö ja lapset laulavat laulua "Pupujussi se metsässä, nukkuu kuusen aila - -" (pitäisi olla: alla). Laulun sanat ovat Ilmari Kiannon, joka on myös kirjoittanut romaanin "Ryysyrannan Jooseppi" (1924), johon elokuva perustuu. Laulun on säveltänyt Tauno Pylkkänen.
Ilmari Kiannon romaanin "Ryysyrannan Jooseppi" 5. luvussa kerrotaan, miten Jooseppi "alkaa seljällään maaten kimakalla nuotilla vedellä lastenlorua: Pupu-Jussi se metsässä nukkuu kuusen alla...". Koko "loru" löytyy siis tästä romaanista, säkeistöjä on kolme.
En löytänyt laulua mistään nuotista enkä nyt pysty vertailemaan kirjan tekstiä elokuvassa esitettyyn lauluun.
Elokuvan "...
"Palveluja voidaan luokitella monella eri tavalla. Yksi tapa on jakaa palvelut sen mukaan, kuinka saman- tai erityyppisinä ne tuotetaan eri asiakkaille. Tällöin puhutaan vakioiduista palveluista (standardoidut palvelut) ja erikoispalveluista (räätälöidyt palvelut).
Esimerkiksi VR, elintarvikeliike ja sanomalehti tuottavat palvelut suunnilleen samanlaisina kaikille asiakkailleen. Räätälöityjä erikoispalveluja asiakkailleen tarjoavat mm. kuntosali, puhelinyhtiö, ravintola ja mainostoimisto."
Lähde: Lahtinen, Jukka: Asiakaspalvelun- ja markkinoinnin perusteet (Avaintulos, 2001)
1 markan kohdalla numerot 114.1. ja 114.2 näyttävät olevan julkaisun
"Suomen rahat arviohintoineen : Keräilijän opas" juokseva numerointi. Rahaliike Holmaston julkaisussa (Suomi 1996 : rahat ja setelit 1811-1996 arviohintoineen) on taasen oma numerointinsa.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 : Keräilijän opas, (painos 10. p.
julk. Suomen numismaattinen yhdistys, 2008) antaa 1 markalle (1963) seuraavat arvot: 1 € ja harvinaisemmalle (1963 Tähti*) 20 €, tämä parhaalla kuntoluokituksella eli seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään taitosta. Tämä arvo tippuu 10 €, jos seteli on kerran taitettu, ja sen paperi on puhdas. Kunnolla on siis suuri merkitys rahan keräilyhintaan.
Kirjan edellisessä painoksessa Suomen rahat arviohintoineen. 2005...
Kirja kertoo miehestä, jonka on mahdotonta suostua siihen, että hänen avioliittonsa on päättynyt. Hän haluaa saada hinnalla millä hyvänsä vaimonsa ja lapsensa takaisin. Hän luulee, että täyttämällä vaimonsa unelman eli hankkimalla omakotitalon hän saa perheensä taas kasaan. Hän on täydellisesti omistautunut perheelleen tekemällä suunnilleen kaikki kotityötkin eikä hän ole koskaan saanut kiitosta ja arvostusta. Talon hankinta kehittyy pakkomielteeksi ja lopulta kaikin tavoin kunnollinen mies päätyykin rikolliseen käytökseen ja syyllistyy väkivaltaankin.
Teemana on pakkomielle ja se, miten äärimmäisen hallitsevan aseman se voi saada ihmisen mielessä ja toiminnassa. Realiteettitaju hämärtyy ja ihminen on valmis melkein mihin vain...
Osama bin Ladenin ja Vladimir Putinin tilannetta ja heihin kohdistettuja toimia ei voi rinnastaa, koska bin Laden oli terroristijärjestön johtaja ja Putin taas itsenäisen valtion laillinen johtaja.
Sodallakin on kuitenkin sääntönsä, ja niiden rikkomisesta voidaan myös rangaista. Sotarikosoikeudenkäyntejä voivat järjestää eri valtioiden kansalliset tuomioistuimet tai kansainvälinen viranomainen.
Tietoa sodan säännöistä ja sotarikoksista esim. Punaisen ristin sivuilla: https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/mitka-sodan-o…, https://www.punainenristi.fi/tyomme/humanitaarinen-oikeus/sotarikokset/
Tietoa kansainvälisestä oikeudesta Eduskunnan sivuilla: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-j...
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka
Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979
Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuotti ja cd-levy: Alaspää, Toivo: "Pollari, Pakkala, Alapää ja Kainu". Siinä on myös kappale Jussin vanha haitari.
Saattaisi ajatella, että Senna on läheistä sukua kreikkalaisperäisille nimille Senja ja Senni, mutta totuus on kuitenkin toinen - siitäkin huolimatta, että viron kielessä Senna tunnetaan kutsumamuotona sekä Ksenialle että Eugenialle, jotka ovat Senjan ja Sennin kantamuotoja.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) johtaa Sennan sen sijaan nimestä Crescentia (latinan kasvua ja varttumista merkitsevästä sanasta), joka on naispuolinen vastine miehennimelle Cresencs (kasvava) ja sen pidentymille Crescentianus ja Crescentius. Nämä kaikki ovat olleet suosittuja marttyyrien ja pyhimysten nimiä. Nimen perustaksi on arveltu Johannes Kastajan lausumaa Jeesuksesta: "Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi." (Joh. 3:30)
Suomen...
Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
Asevelvollisuuslain (10§) mukaan "asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvollisena, tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista, taikka jos hän on vaaraksi palvelusturvallisuudelle."
Vapautus voidaan myöntää kutsunnoissa tai koska vain kutsuntojen jälkeen. Käytännössä vapautuksen hakemiseen tarvitaan vapautusta puoltava lääkärinlausunto, joka toimitetaan kutsuntalautakunnalle.
