Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. - Ruutiainen nimen kohdalla kerrotaan Laihialla esiintyneen suku- ja talonnimenä esim. vuonna 1580 Niilo Ruuth. Rantasalmella on asunut 1600-luvulla Ru(u)thin ratsumiessuku. Vöyrin nimismiehenä on toiminut 1500-luvulla Martti Laurinpoika Ruuth. Lisää samanlaisia nimen esiintymiä löytyy kirjasta näiden sukunimien kohdalta.
Sotilasnimi-ilmiöstä löytyy tietoja esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen Badding-elämäkerran (Gummerus, 1996, 9519743103, s. 45-6.) mukaan Badding-puhuttelunimen keksi Raulin koulukaveri Rauli "Rafe" Tanskanen keskikoulun viidennellä luokalla. Englanninkieliset nimet olivat tuollin "in". Badding ei tarkoittanut mitään erityistä, se vain kuulosti hyvältä.
Hakuteoksessa Iskelmän tähtitaivas (WSOY, 2004) on esitetty, että Somerjoki muokkasi taiteiljanimensä Michael Bondin lastenkirjojen Karhuherra Paddington -hahmosta, koska hän samastui karhuherran haurauteen ja herkkyyteen. Vaikka ensimmäinen Paddinton-kirja ilmestyi Englannissa jo 1958, suomennokset ilmestyivät vasta vuoden 1973 jälkeen. Somerjoen levykannessa nimi Badding oli jo v. 1970.
Laatokan lapsi -laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittaja on Pentti Kaartinen. Laulu (myös sanat) sisältyy nuottikokoelmaan Kotimaista vanhaan malliin. 5. S.l. : Erik Lindström, c1981. http://www.helmet.fi/record=b1054851~S9*fin
Minä rannoilla Laatokan lapsuutein vietin,
sain ihailla myrskyjä sen.
Yhä nuoruuttain kaipaan, haaveissain mietin,
miksi Laatokkaa näe mä en.
Olin viisitoista, kun sen viimeksi näin
ja minut vietiin sen rannoilta pois.
On kalliot jyrkät nuo mielessäin,
niitä vielä jos koskettaa vois!
Olen lapsi mä Laatokan.
Sota-ajan tuon ankaran,
sen mä muistan ain'
kodin jättää kun sain.
Tyynet kuin myrskyt,
nuo Laatokan tyrskyt
ne kaipuuna korvissain soi,
niitä koskaan en unhoittaa voi.
Siellä valkeilla rannoilla...
Pinttyneen tupakanhajun aiheuttamaa epäsuoraa passiivista tupakointia ei ole tutkittu lähimainkaan yhtä paljon kuin varsinaista passiivista tupakointia. Suomen kuvalehden referoiman Environmental Science & Technology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan huonekaluihin, mattoihin, vaatteisiin ja muille pinnoille pinttynyt tupakanhaju voi olla terveydelle haitallisempaa kuin on luultu. Erilaisille pinnoille tarttunut nikotiini voi muodostaa myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia yhdisteitä reagoidessaan huoneilman otsonin, pintojen molekyylien tai ympäristön typpiyhdisteiden kanssa. Nikotiini voi säilyä pinnoissa kuukausia - tuskin kuitenkaan vuosia.
Kotimaisesta sisäilma- ja ympäristöterveyskirjallisuudesta en löytänyt epäsuoraan...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mette on lyhentymä saksalaisesta nimestä Mechthild (voima+taistelu). Nimi tarkoittaa siis voimakasta, mahtavaa taistelijaa. Nimi on samaa juurta kuin Mathilda.
Mathildan nimipäivä on 1700-luvun puolivälistä lähtien ollut suomalaisessa almanakassa 14.3. Katolisella kirkolla on useita Mechthild -pyhimyksiä ja autuutettuja, mutta nimipäivä ei liity kehenkään heistä. Sen sijaan se on 14.3.968 kuolleen saksalaisen kuningas Henrik I Linnustajan puolison ja useiden luostarien perustajan, pyhän Mathilden muistopäivä.
Ohessa linkki ruotsalaiseen etunimitietokantaan, jossa Meten nimipäiväksi on mainittu 20.7.
http://www.historiska.se/learning/nomina/search.asp
Kysymyksessä siteerattu säe on Viljo Kojon runon Veet välkkyy taas viimeisestä säkeistöstä:
Siks salli, suven Jumala,
kun lähden täältä pois,
ett' alla paljaan jalkani
suviruoho lämmin ois.
Kun sitten taivaan salissa suot ilon iäisen,
niin muista pienen lapsesi yks toive pienoinen:
Hän joskus tahtois tavata
taas päivät kesäiset,
veen välkkeen, kentät kukkivat,
puut viherlehväiset.
Runo löytyy Kojon vuonna 1948 ilmestyneestä kokoelmasta Suviautuus. Sen lisäksi se on julkaistu ainakin tekijän itsensä toimittamassa valikoimassa Viljo Kojon kauneimmat runot (Otava, 1962)
Taloustieteessä termillä "tuotantoväline" tarkoitetaan kaikkia niitä osatekijöitä, jotka lähinnä tuotteiden valmistamisessa ovat välttämättömiä kuten pääoma, koneet, raaka-aineet, maa ja metsä, vesivoima, työntekijöt ja varsinkin nykyään immateriaaliset ohjelmistot. Kapitalistisessa tuotantojärjestelmässä kapitalisti omistaa normaalisti muut tuotantovälineet paitsi työntekijöitten työn, jolla on itsenäinen arvoa luova ominaisuus. Kapitalisti joutuu ostamaan tuon yhden tuotantovälineiden kokonaisuuden osan, koska orjuutta ei enää laajasti ottaen esiinny ja tuo ostohinta näkyy työntekijän saamana palkkana.
Marxilaisen talousteorian mukaan (vahvasti kärjistäen ja lyhentäen) sosialistisessa tuotantojärjestelmässä vallitsee kapitalistin...
Suomen etymologinen sanakirjassa ei esiinny sanaa 'iiksi', myöskään kirjassa Suomalainen paikannimikirja, 2007, ei sanaa ole. Kirjassa R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirja 2, 1975, on sana 'iiksi' selitetty paikannimeksi, joka on niittyaukea 'Iiksjoin' varrella 10 km Joensuusta kaakkoon. Siellä on kiihtelysvaaralaisten niittyjä. Iiks heinätettiin aina ensin ja monet kylät olivat siellä heinällä.
Tällaista tietoa löytyi sanomalehti Karjalaisen artikkelin kautta (Inhimillisempi Iiksenjoki / Ritva Väisänen. Karjalainen 11.8.2001, s. 1, 11).
Mutta mitä sana on alunperin tarkoittanut?
Artikkelissa: Varisten ja siirtolaisten asuttama maalaiskaupunginosa / Terhi Karttunen. Karjalainen 18.4.1998, s. 11, on tieto, että Iiksenjoki...
Näyttää siltä, että Reino Helismaan säveltämästä ja sanoittamasta laulusta ”Päivänsäde ja menninkäinen” on olemassa useita sanoituksiltaan vähän erilaisia versioita, vaikka laulun perusajatus on kaikissa versioissa sama. Tapio Rautavaara on levyttänyt laulun kaksi kertaa (1949 ja 1965), ja myös nämä versiot eroavat vähän toisistaan.
Reino Helismaa kirjoitti ”Päivänsäde ja menninkäinen” –laulun tyttärelleen Yrjö Kokon ”Pessi ja Illusia” –kirjan innoittamana (Pennanen, s. 104). Sen esitti Tuire Orri radio-ohjelmassa ”Heilutellen Helmikuuta” 9.2.1949 (Pennanen, s. 201, 460). Tapio Rautavaara levytti sen ensimmäisen kerran 3.3.1949 (Pennanen, s. 330). Tässä levytyksessä häntä säesti Ingmar Englund kitaralla. Samana vuonna ilmestyi myös...
Muistamaasi kohtaa emme onnistuneet sanatarkasti löytämään Myrskystä tai muustakaan Shakespearen näytelmästä, mutta uneen Prospero viittaa Myrskyssä tällä tavoin:
Sama kude
On meissä kuin mik' unelmissa on,
Ja unta vaan on lyhyt elämämme.
(suom. Paavo Cajander v. 1892)
Englanniksi sama lainaus kuuluu näin: "We are such stuff
As dreams are made on; and our little life
Is rounded with a sleep."
Lainaukset haettu Project Gutenbergista (http://www.gutenberg.org/), jossa Shakespearen teokset sekä Cajanderin suomennokset ovat vapaasti luettavissa.
Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (...
On vähän vaikea arvailla kirjailijan motiiveja ja varmaankin vain J.K.Rowling itse tietää vastauksen. Mutta oma tulkintani on, että kirjailija on alusta alkaen suunnitellut tappavansa kaikki sellaiset miespuoliset henkilöt, jotka ovat olleet Harrylle isän korvikkeita ja joihin hän on läheisesti kiintynyt. Tähän hänellä on syynsä, jota voisi kutsua kehityspsykologiseksi.
On itse asiassa varsin tavallista, että lastenkirjojen päähenkilöt ovat orpoja. Vanhemmat ovat joko kuolleet, siepattu tai kadonneet jonnekin. Tällainen ratkaisu mahdollistaa sankarin esteettömän pääsyn seikkailemaan, koska vanhemmat eivät ole suojelemassa häntä.
Aikuiseksi kasvaminen on lasten- ja nuortenkirjallisuuden tärkein teema, ja päähenkilön orpous korostaa tätä...
W. O. Renkosen kokoamasta ja selittämästä kirjasta Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja (Otava 1953) löytyy monipuolinen vertailu Vakka kantensa löytää -sanonnan vastineista muissa eurooppalaisissa kielissä. Renkosen mukaan kaikki eurooppalaiset variantit tuntuvat juontavan juurensa Kreikasta, nimittäin Homeroksen Odysseiasta. Odysseian pohjalta Cicero on Renkosen mukaan kiteyttänyt sanonnan latinankielisen muodon "Pares cum paribus facillime congregantur" (=samanlaiset yhdistetään helpommin samanlaisiin).
Vakka kantensa löytää -sanonnalla viitataan henkilöön, joka on löytänyt itselleen sopivan, samankaltaisen elämänkumppanin. Ruotsiksi sanotaan "kaka söker maka" (=kakku etsii puolisoa), joka on merkitykseltään vaikeasti avautuva, mutta...
Ensimmäinen Harry Potter -romaani (Harry Potter and the Philosopher's Stone)ilmestyi vuonna 1997. Suomennos eli Harry Potter ja viisasten kivi ilmestyi vuonna 1998.
Ensimmäinen elokuva Harry Potter and the Philosopher's Stone valmistui vuonna 2001.
Lähteet:
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat / toim. Anna-Riitta Hyvärinen & Tuija Mäki. 2011.
http://www.jkrowling.com/en_GB/#/works/the-books
http://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Potter_(film_series)
Jos paranormaali romantiikka kiinnostaa, suosittelisin lämpimästi Elina Rouhiaisen Susiraja-sarjaa (osat: Kesytön, Uhanalainen, Jäljitetty, Vainuttu). Niissä on päähenkilönä Raisa-niminen lukiolainen, jolle paljastuu, että seudulla asuu ihmissusia. Samantapainen asetelma on myös Elina Pitkäkankaan sarjassa, jonka osat ovat Kuura ja Kajo. Se on tosin suunnattu ehkä vähän vanhemmille kuin Rouhiaisen sarja.
Kolmantena voisin suositella Sini Helmisen Väkiveriset-sarjaa (osat: Kaarnan kätkössä ja Kiven sisässä), jonka osat toimivat myös itsenäisinä kirjoina. Siinäkin tavallisen maailman takaa paljastuu salattu fantasiamaailma. Neljäntenä voisin mainita Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarjan (osat: Maan kätkemä, Veden vanki, Virvatulen...
Kyse on Lauri Pohjanpään runosta Jänikset. Runo löytyy 1917 julkaistusta kokoelmasta Uusi kevät ja muita runoja sekä antologiasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Tässä Pikku neiti porvoolaisen sanat (lähde: Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 64. - Hki: Fazer, 1965).
Kohdannut oon BB:n,
tavannut myös CC:n,
tunnen melkein kaikki kauniit naiset maailman.
Sydämet vain ovat
heillä kovin kovat,
siksi kotiin tultuani
pääni pyörälle jo pani
tyttö, joka minusta on kaikkein kaunehin.
Pikku neiti porvoolainen
pisamainen
tämän vuoden missi on!
Miehet lankee hurmioon
ja mä yksi heistä oon.
Pikku neiti porvoolaisen
ihanaisen
tukka kullankeltainen
on kuin laineet rukiin uusimaalaisen.
Hän on niin kuin haltiatar tämän maan
eikä Italiaan sopis ollenkaan.
Hän on suurta rauhaa metsien
ja järvi sininen.
Kun hän hymyilee kuin suvi suloinen
minä tunnen sydämessäin rakkauden.
Häntä palvon vain ja ihannoin
ja sanoa nyt...
Mistään tarkistamistani sanakirjoista ei löytynyt merkitystä sanalle evakointi. Evakuointi sen sijaan mainittiin kaikissa. WSOY:n sivistyssanakirja vuodelta 2001 antaa sanalle evakuoida merkitykset 1) tyhjentää 2) poistaa ilma tai kaasu umpinaisesta säiliöstä 3) siirtää sodan, tulipalon tai muun vaaran vuoksi ihmiset turvallisempaan paikkaan 4) (ark.) ottaa omavaltaisesti.
Maalauksen luonnoksessa vuodelta 1885 nuoren naisen vierellä on vastasyntynyt vauva. Luonnos tunnetaan yleisesti nimellä "Salasynnyttäjä". Seuraavana vuonna valmistuneessa lopullisessa versiossa Gallen-Kallela oli luopunut salassa synnyttämisen teemasta. "Eksynyt" tunnetaan myös sen vaihtoehtoisella nimellä "Tyttö palaneessa metsässä". Näin voi päätellä Gallen-Kallelan näyttelyluettelon kuvista, jotka löytyivät kirjasta: Akseli Gallen-Kallela : Ateneum 16.2.-26.5.1996, Turun taidemuseo 26.6.-1.9. 1996 / [kirjan toimittaja Juha Ilvas] [Helsinki] : Suomen taiteen museo, Ateneum, 1996.
