Hihnaa kutsutaan liukukäytäväksi. Kaupan käyttöön suunniteltujen ostoskärryjen pyörät lukkiutuvat kaltevalle liukukäytävälle.
Lähteinä käytin muun muassa Kielitoimiston sanakirjaa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukuk%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4
ja Invalidiliiton sivua https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyysjulkinen-rakennustasoero/liukuporras-ja-kalteva-liukukaytava
Suomenkielisiä kirjoja irlantilaisesta virkkauksesta ei löytynyt, mutta Kauneimmat käsityöt -lehden numerossa 3/2006 on Irlantilaisen kukkaliinan ja reunapitsin ohje.
Kyseessä on todennäköisesti Teuvo Pakkalan omaelämäkerrallinen romaani nimeltään Lapsuuteni muistoja. Kirja kertoo Pakkalan lapsuudesta ja mm. siitä kuinka perheen lapset joutuivat kerjäämään. Kirjan loppupuolella siirrytään lyseoelämäänkin.
Varsinkin kirjan uusinta painosta vuodelta 2007 löytynee hyvin kirjastoista ympäri maankin.
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
Kysymys on askarruttanut ennenkin, ja siihen on vastattu seuraavasti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-serkkuja-olemme-ensimmaisen-serkkuni?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Kirjasto 10:ssä Helsingin keskustassa voi tulostaa A3-kokoisia tulosteita varattavilta koneilta. Kirjaston osoite on Elielinaukio 2 G (Pääpostitalo) ja puhelinnumero 09 3108 5000.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://varaus.lib.hel.fi/
Rovaniemen Barbie-nukkeja ei ole tutkittu, mutta mainosten perusteella voi jotakin päätelmiä tehdä.
Helsingin Sanomissa oli 24.1.1965 artikkeli uudesta nukkevillityksestä Amerikassa, ja saman vuoden joulun alla Helsingin Sanomista löytyi jo mainoksia Barbie-nukesta.
Nopeasti barbiet tulivat pohjoiseenkin, sillä samoihin aikoihin ainakin rovaniemeläinen Erä-Pyörä mainosti hauskimpien ja toivotumpien lahjojen joukossa Barbienukkeja ja vaatteita (Lapin Kansa 30.11.1965). Mutta varmaan on ollut myös muissa Rovaniemen kaupoissa Barbie-nukkeja myynnissä.
Kielitoimiston sanakirjasta voit helposti tarkistaa sanojen taivutusmuodot. Sanakirjassa mainitaan myös usein vanhatavat rinnakkaismuodot, mikäli sellaisia on.
Nukke: mon. gen. nukkejen, nukkein, nukkien
Nalle : mon. gen. nallejen, nallein
Pelle : mon. gen. pellejen, pellein
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Suomessa Tilastokeskus ylläpitää ja kehittää yleisiä alueluokituksia. Alueluokitukset-käsikirjassa "Valtiot ja maat 2000" kerrotaan seuraavaa: "Valtiot ja maat on ryhmitelty kuuteen maanosaan ja ne edelleen 19 suuralueeseen. Tämä ryhmittely perustuu YK:n jakoon ( 1997 UN Demographic Yearbook). Tätä samaa jakoa on noudatettu myös sellaisten maiden ja valtioiden kohdalla, jotka voidaan sijoittaa kahteen eri maanosaan tai suuralueeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Kypros ja Turkki." Kyseisen käsikirjan Taulukko 3 sivulla 25 käsittää valtiot ja maat maanosittain ja suuralueittain. Tässä taulukossa Kypros kuuluu Aasiaan, tarkemmin Länsi-Aasian suuralueeseen. Samoin Turkki. Malta puolestaan kuuluu Etelä-Euroopan suuralueeseen.
Valtioita ja maita...
Muistelemasi kirjasarja on Olov Svedelidin Korttelijengi (ruotsiksi Betongrosorna) -sarja.
Nuortenkirjasarjan tapahtumat sijoittuvat Tukholmaan ja yksi jengiläisistä söi jatkuvasti vadelmaveneitä.
Kahdeksanosainen sarja ilmestyi suomeksi 1986-1994:
Korttelijengi ja asuntomurrot
Korttelijengi ja konnien kätkö
Korttelijengi tuhopolttajien jäljillä
Korttelijengi ja kadonnut nainen
Korttelijengi ja postiryöstö
Korttelijengi ja suuri kaappaus
Korttelijengi ja uhkauskirjeet
Korttelijengi ja petkuttaja
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa toimii yli 70 kirjastoa, jotka järjestävät vastaamisen ja vastaajat palveluun itsenäisesti. Suuremmissa kunnissa vastaamiseen osallistuvat joko kaikki vuorollaan tai osa väestä, pienemmissä, joissa henkilökuntaa saattaa olla vain muutama, osallistuvat useimmiten kaikki.
Nyttemmin, kun kirjastot järjestävät paljon tapahtumia, tarjoavat digineuvontaa sekä monenlaista opastusta, tietopalveluun jää yhä vähemmän aikaa ja vastaajien määrä on vähentynyt. Myös aika, jota heillä on käytettävissään vastaamisen parissa, on monin paikoin hyvin rajallinen. Etenkin pääkaupungissamme tilanne on erittäin vaikea.
Vastaamme kysymyksiin perinteisen kirjaston tietopalvelun periaattein. Päätarkoitus on ohjata tietoa...
Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten sillä saa periaatteessa lainata vain kortin omistaja. Omistaja voi antaa kuitenkin toiselle henkilölle valtakirjan, jolla voi varaukset lainata. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa.
Helpoimmin lainaaminen onnistuu siten, että varausten noutaja lainaa varaukset omalle kortilleen. Se ei kuitenkaan onnistu lainausautomaatilla vaan ainoastaan asiakaspalvelutiskillä. Silloin ei tarvita valtakirjaa.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa Helmet-kirjastokortista, joskaan valtakirjakäytännöistä siellä ei mainita.
Tekojärviä muodostuu varastoitaessa vesiä patorakennelmilla sopivaan maaston painanteeseen. Vedenkorkeutta voidaan säädellä patolaitteilla. Pato on siis tärkein osatekijä tekojärven syntymisessä, minkä vuoksi tekojärvet usein nimetäänkin niiden rakentamiseksi tehdyn pääpadon mukaisesti. Kanavien ja muiden rakenteiden tarve riippuu täysin järven tyypistä. Rakenneominaisuuksiensa perusteella voidaan erottaa kolmenlaisia tekojärviä: jokialtaat, järvimäiset altaat ja vuoristoaltaat. Jokialtaat ovat jokiuomien porrastuksessa syntyneitä, pituuteensa verrattuna kapeita tekojärviä. Järvimäiset altaat ovat laakean maljamaisia tekojärviä, joiden pohja-alasta vain pieni osa on ennen patoamista ollut veden peittämää aluetta (ellei pohjalla ole...
Pertti Niemisen runolla ei ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Juuri kun kirjoitin elämäni runoa"
Se on ilmestynyt Niemisen runokokoelmassa Niin kiire tässä elämässä (1972) sekä Niemisen Luen muutosten kirjaa : runot 1956-1972 -kokoelmassa (1979).
Toinen runo on Mirkka Rekolan runo. Sillä ei myöskään ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Siitä on kauan kun puhuit" Runo on ilmestynyt kokoelmassa Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (1972). Runo löytyy myös Rekolan runokokoelmasta Runot : 1954-1978 (1979).
Jiri on tsekkiläinen muunnos nimestä Georg. Georg puolestaan on lyhentymä nimestä Georgios, joka on kreikkaa ja tarkoittaa maanviljelijää. Jirin rinnakkaismuotoja ovat Jirka ja Jirko. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonka osoite on https://fennica.linneanet.fi/ ,voi hakea eri kielistä suomennettua kirjallisuutta. Haussa käytetään udk-luokitusta (yleinen kymmenluokittelu) ja kaunokirjallisuuden lisälukuja.
Esimerkiks: Mitä englanninkielistä proosaa on julkaistu suomeksi vuonna 2000?
Hakutyypiksi valitaan luokitus. Hakuruutuun kirjoitettava hakulauseke on seuraavanlainen:
udk:820 –3.
Hakulausekkeessa luku 820 on englanninkielisen kirjallisuuden luokituskoodi. Udk on luokitusjärjestelmän tunnus ja 3 on proosan lisäluku. Huom. lisälukujen eteen tulee välilyönti
Kohdasta rajaus voi tehdä aikarajauksen.
Esimerkkejä udk -luokitusjärjestelmän luokituskoodeista.
820 Englanninkielinen kirjallisuus
830...
Tässä viitataan ilmeisesti Alexei Navalnyi myrkyttämiseen hermomyrkky Novitšokilla, joka nähtävästi joutui hänen alusvaatteisiinsa.
Lähteet:https://yle.fi/uutiset/3-11709805https://yle.fi/uutiset/3-11524465
Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William- nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (muinaissaks. wille, tahto + helm, suoja, kypärä). Saksassa nimi on ollut keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä ja siitä kehittynyt eri kielissä tavaton määrä muunnoksia. 2000- luvun alussa Viljami on kuulunut parinkymmenen yleisimmän jälkimmäisen etunimen joukkoon, ja sitä on annettu paljon myös ensimmäiseksi nimeksi. Muoto Viljam on säilynyt harvinaisempana rinnakkaismuotona, ja varsinkin 1900- luvun lopulta alkaen vaihtoehtoisia kirjoitusasuja ovat olleet Wiljam ja Wiljami.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Saarikalle...