Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuotti ja cd-levy: Alaspää, Toivo: "Pollari, Pakkala, Alapää ja Kainu". Siinä on myös kappale Jussin vanha haitari.
Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa".
Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [...
Jos lehden turmelee leikkaamalla siitä kuvia, irrottamalla sivuja tai muulla tavalla, joutuu siitä korvausvastuuseen, mikäli asia vain huomataan. Lehden voi korvata maksamalla lehden tietoihin merkityn korvaushinnan, jonka voi kysyä kirjastosta. Vaihtoehtoisesti voi tuoda ehjän ja hyvässä kunnossa olevan lehden saman numeron, mutta siitä on sovittava lehden omistajakirjaston kanssa etukäteen. Helsingin kaupunginkirjaston korvauskäytännöistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Joissakin kirjastoissa lehdistä saatetaan irrottaa julisteet ja muut lisukkeet ennen kuin lehdet laitetaan lainattaviksi, jottei asiakkailla tulisi kiusausta ottaa niitä omiksi. Etenkään avaimenperiä ja muuta vastaavaa tavaraa...
Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
Tammen suuren puutarhakäsikirjan (osa 3) mukaan hevoskastanjia voi lisätä siemenistä, jotka kylvetään syksyllä ulos. Jos siemenet kylvetään keväällä, ne on säilytettävä talven yli viileässä paikassa kosteassa hiekassa. Hevoskastanjaa voi kasvattaa Etelä-Suomessa.
Suikkanen -nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500- luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven -nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana.
Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Jazzrytmit-verkkolehden kirjoituksessa mainitaan rumpali Matti Oilingin (1942-2009) soittaneen 1960-luvulla Ruotsissa The Telstars -yhtyeessä sekä Jerry Williamsin yhtyeessä, mutta jutusta ei käy ilmi tapahtuiko tämä juuri vuonna 1963.
Ruotsin Haaparannassa perustettiin 1960-luvun alussa rautalankayhtye Soundcasters (myöhemmin Tonics). Kokoonpanoon kuului ruotsalaisten ohella torniolainen kitaristi Jake Voutilainen.
Muita mahdollisia rajanylittäjämuusikkoja voi etsiä Ruotsin pophistorian hakuteoksesta Stora popboken : svensk rock & pop 1954-1969 (ISBN 9197189448). Sitä on saatavissa Vaski-kirjastosta.
Ehkäpä myös joku palstaa seuraavista saattaisi tietää lisää.
Lähteet:
Artikkeli Matti Oilingista Jazzrytmit-verkkolehdessä
Tonics-...
Sivulta http://www.worldlicenseplates.com/ löytyvät todellakin eri maiden rekisterikilvet kuvina eri ajoilta. Myös sivuilta
http://homepages.cwi.nl/~dik/english/reg/B/
ja sen alasivulta
http://homepages.cwi.nl/~dik/english/reg/B/reg.html
löytyvät niin kuvat kuin tietoa belgialaisten rekisterikilpien käytöstä eri aikoina.
Lisää kuvia ja infoa myös sivulla http://www.olavsplates.com/belgium.html
Rekisterikilvistä Suomessa voi hakea lisätietoa Ajoneuvohallintokeskuksen AKEn sivuilta http://www.ake.fi/
AKEN tietopalvelun osoite on http://tietopalvelu.ake.fi/fi/index.html
Siellä on mm. sähköpostiosoite ja puhelinnumeroita, jonne voitte esittää lisäkysymyksiä. Mikäli heillä ei ole yhteyksiä muiden maiden ajoneuvorekistereihin, he varmaankin...
"Hei sinä" on hieman epäkohtelias tapa puhutella, mutta usein se johtuu vain siitä, ettei puhuttelija muista puhuttelun kohteen nimeä. (sekin tietysti aika epäkohteliasta, jos ollaan esittäydytty) Kannattaa esittäytyä tultuaan epämääräisesti puhutelluksi. Silloin korjaa sekä muistikatkoja että muistuttaa kohteliaammasta puhuttelutavasta.
Kielikellosta löytyy ohjeita kohteliaaseen kielenkäyttöön. https://www.kielikello.fi/-/kieli-kohteliaisuus-ja-puhuttelu
Internetistä löytyy hyvä sivusto sekä historiallisista että uusista maakunnista.
Osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunnat
Sivusto on vielä kesken ja kaikkien uusien maakuntien vaakunoita sieltä ei löydy, esim. Etelä-Karjalan vaakunaa en löytänyt.
Se löytyi kuitenkin toiselta sivulta, osoitteesta http://www.reg.fi/
Tuo sivusto ei muuten ole niin selkeä kuin wikipedia.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta voi poimia tietoa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimipisteistä kunnittain:
Ammattikorkeakoulujen korkeakouluverkko
Yliopistojen korkeakouluverkko
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta taas voi poimia tiedot kunnista väkiluvun mukaan taulukosta Tunnuslukuja väestöstä alueittain.
Näiden tietojen perusteella Järvenpää on väkiluvultaan suurin kunta, jossa ei ole minkään ammattikorkeakoulun tai yliopiston toimipistettä.
Ritva Heikkilän laajassa Ida Aalberg elämäkerrassa Ida Aalberg : näyttelijä Jumalan armosta (WSOY 1998) kerrotaan nimen vaihdosta sivulla 62.
Verevästä ja pyöreäposkisesta maalaistytöstä Ida Ahlbergista sukeutui hoikka, kevyesti liikkuva Ida Aalberg. Hän oli alkanut vuodesta 1876 kirjoittaa sukunimensä kahdella a:lla (myöhemmin myös veli Jalmari seurasi esimerkkiä).
Syitä kirjoitusasun muuttamiseen ei Heikkilä tässä yhteydessä sen tarkemmin mainitse.
Samassa teoksessa kerrotaan myös Ida Aalbergin vanhempien taustasta, mutta siellä ei ole sen tarkempaa tietoa sukunimen historiasta. Antti Ahlberg oli avioton lapsi, jonka isä Ritva Heikkilän teoksen mukaan oli tiettävästi nahkuri Åhlbergin tuomaripoika Anders Johan.
Tarkempia vastauksia...
Rosberg tosiaan kääntyy suoraan Ruusuvuoreksi, ja on sikäli looginen valinta nimeä suomennettaessa, ja kun molemmat ovat varsin pieniä sukunimiryhmiä - molempia on nykyisenä sukunimenä noin 200 henkilöllä väestörekisterin sukunimihaun mukaan - niin sukulaisuus lienee Korhosia ja Virtasia todennäköisempää.
Kuitenkaan mistään ei löytynyt mainintaa, että Keijolla ja Emilillä olisi sukulaisuussidettä - eikä toisaalta pois suljettu. Emil Ruusuvuoren tennisseurasta, HVS-tenniksestä ei ole tavoitettu ketään kommentoimaan asiaa, mutta jos sieltä vielä vastaus saapuu sähköpostilla, niin lisätään se tämän vastauksen loppuun.
Lähde
Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988.
Käytössäni olevien lähteitten mukaan Maya espanjalaisena nimenä tulisi sanasta Maia, joka tarkoittaa lisääntymisen kuningatarta kreikkalaisessa mytologiassa. Toisaalta taas nimeä on Espanjassa käytetty myös lempinimenä Amaliasta, jonka ajatellaan merkitsevän ahkeraa ja työteliästä. Intialaisen mytologian mukaan nimi Maya tarkoittaa Shivan puolisoa, jumalatar Deviä.
Maya on myös ”jumalien voima”.
Lähteet: Room, Adrian: Dictionary of first names,Lontoo, 2002; Norman, Teresa: The world of baby names, New York,1996.
Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen naapurikuntia ovat Masku, Nousiainen, Rusko...
Kysymys on askarruttanut ennenkin, ja siihen on vastattu seuraavasti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-serkkuja-olemme-ensimmaisen-serkkuni?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Nissilä-nimen juuret ovat Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Mm. Ulvilasta löytyy tieto Mats Nissilästä vuodelta 1724.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Pirjo Mikkonen: Sukunimet.
Kielitoimiston sanakirjasta voit helposti tarkistaa sanojen taivutusmuodot. Sanakirjassa mainitaan myös usein vanhatavat rinnakkaismuodot, mikäli sellaisia on.
Nukke: mon. gen. nukkejen, nukkein, nukkien
Nalle : mon. gen. nallejen, nallein
Pelle : mon. gen. pellejen, pellein
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Olet kelpoinen työskentelemään kirjastonhoitajana. Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen (35 ov) laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-koulutuksen-tarvitsee-etta-paasee
Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstön koulutusrakenne ja...
Ulkoista CD/DVD-asemaa ei ole valitettavasti lainattavissa missään HelMet-kirjastossa. Kirjastojen lainattavia läppäreitäkin voi käyttää vain kirjaston sisällä.
Lainattavista esineistä HelMetissä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
