Vanhoja lääkkeitä ei saa syödä. Tämän artikkelin mukaan vanhentuneet antibiootit saattavat vaurioittaa elimistöä, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2002/02/21/vanhentuneet-laakkeet-myrkkya
Kysykää neuvoa lähimmästä terveyskeskuksesta tai apteekista. Apteekissakin osataan neuvoa jonkinlaista kotilääkitystä uuden antibiootin saamiseen saakka. Lääkeasioissa ei kirjastoalan asiantuntemus riitä.
Lähimmän apteekin yhteystiedot löydät Apteekki.fi:stä, https://www.apteekki.fi/etusivu.html
Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen pääkaupunki (vuodet 1809-1812). Helsingistä tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja vuodesta 1917 itsenäisen Suomen pääkaupunki. Lähteinä esimerkiksi Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki
Ulosteiden syönti eli koprofagia on varsinkin nuorten koirien omaksuma tapa. Mistä tämä johtuu ei aivan varmasti tiedetä. Muutamia teorioita asiasta toki on. Nuorilla koirilla se voi olla pelkkää uteliaisuutta, tarhakoirilla se voi johtua askartelun puutteesta, muilla koirilla saattaa kyseessä olla sairaus tai puutostauti.
Vaikka jyrsijät syövätkin suurimman osan ulosteistaan pitääkseen suoliston bakteerikannan toimintakykyisenä, ei koirilla ole havaittu fysiologista syytä koprofagiaan. Oma tai toisten koirien huonosti sulamaton uloste voi olla kuitenkin ravinteikasta, varsinkin B-vitamiinien suhteen. Ravinteita sisältävää ulostetta voi aiheuttaa liiallinen kuivamuonien syönti tai haimavika. Tällainen uloste kiinnostaa puutosten vaivaamaa...
Reaali-sana tulee latinasta : asiaa tai olemusta koskeva, asiallinen, todellinen
Euroopassa perustettiin 1800-luvulla reaalikouluja, joissa opiskeltiin luonnontieteitä ja matematiikkaa sekä nykykieliä, eikä vain latinaa ja kreikkaa. Suomessa tehtiin koulu-uudistus 1872, jolloin yliopistoon johtavien oppilaitosten rinnalle tuli kaksi- ja neliluokkaisia reaalikouluja.
Reaalitieteitä ovat tieteet, jotka tutkivat todellisia esineitä. Koulujen oppiaineista reaaleihin luetaan luonnontieteet, maantieto, historia ja uskonto. Matematiikka ja kielitiede ovat "muodollisia tieteitä".
Ylioppilastutkinto uudistettiin vuonna 1921, jolloin reaalikoe tuli pakolliseksi kielten ja matematiikan rinnalle. Tuolloin reaalikokeessa aineina olivat fysiikka,...
Hei. Mainitsemiesi kirjojen jatkoksi sopisivat esimerkiksi Stephanie Meyerin uusin kirja Bree Tannerin lyhyt elämä.Samoin Lauren Oliverin Kuin viimeistä päivää voisi olla kiinnostava. Oletko lukenut Melissa Marrin Ilki ihanaa ja Sala kavalaa?
Jos haluat laajentaa valikoimaa hieman toiseen suuntaan, niin Tolkien-klassikko Taru sormusten herrasta olisi luonteva lukukokemus. Tai Garth Nixin Sabriel-sarja.
On olemassa todella hyviä nimikirjoja kuten esim. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, johon vastaukseni pohjautuu.
Iiro on länsisuomalainen muunnos Iisakista, joka on heprealainen nimi ja tarkoittaa "naurun lapsi"
Otto on lyhentymä muinaissaksalaisesta od, joka tarkoittaa varakasta miestä ja Ot-alkuisista nimistä.
Veikko on käännetty puhekielen merkityksestä 'veli'-sanasta.
Elias Lönnrotin sanakirjassa 'taina ' esiintyy merkityksissä taimi ja värttinä, mutta sitä pidetään myös Taimin rikkaismuotona. Taimi on luonnonaiheinen nimi.
Veera on slaavilainen käännös kreikkalaisesta nimestä joka on tarkoittanut uskoa.
Pellervo on johdetta sanasta pelto ja on suomalainen nimi.
Konsta tulee latinen constans-sanasta ja tarkoittaa pysyvä tai vakaa....
Kielitoimiston sanakirja antaa tällaisesta päälle-sanan käytöstä esimerkin: viimeisen päälle [= viimeistä piirtoa myöten, läpikotaisin, täydellinen] herrasmies:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/p%C3%A4%C3%A4lle
Päälle-sanalla on monta merkitystä. Yksi niistä on tämänkaltainen arkinen ilmaus, jota painettu Kielitoimiston sanakirja (2. osa, L -R, 2006) kuvailee sanan vieraanvoittoiseksi, yleiskielessä kartettavaksi käytöksi. Kyseessä voi siis olla jostakin muusta kielestä suomen kieleen siirtynyt ilmaisu.
Meemi on termi, jolla viitataan kulttuurisesti leviävään ilmiöön, ideaan, käsitteeseen… Meemit ovat useimmiten kuvia tai videoita mutta myös vaikkapa lauseita. Meemit leviävät kulttuurissa henkilöltä toiselle, termillä ”meemi” tarkoitetaan tätä kulttuurista leviämistä.
Etukäteen on mahdotonta tietää mistä kuvasta, videosta tai lauseesta tulee meemi. Meemit ovat monesti lyhytikäisiä ja saattavat muuttua nopeasti. Usein ne perustuvat ajankohtaisiin tapahtumiin tai trendeihin, ja niiden suosio voi hiipua yhtä nopeasti kuin se alkoi.
Yhteenvetona meemi on tapa kuvailla kulttuuristen ideoiden ja ilmiöiden nopeaa leviämistä ja muokkaantumista, erityisesti internetin aikakaudella.
Esimerkkinä yksi kuuluisa kuvameemi: "Distracted Boyfriend" (...
Suuri toivelaulukirja 5 kertoo laulusta "Kimmeltää kirkkahat" (Stjärnorna tindra re'n), joka tunnetaan myös yksinkertaisesti "Serenadina":
"Ruotsalaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän Jacob Axel Josephsonin (1818-80) ikivihreä mieskuorosävellys, joka jatkuvasti kuuluu Mieskuoroliiton perusmerkkilauluihin sekä jokaiseen mieskuorokaronkkaan."
Tekstin on suomentanut Heikki Klemetti.
Kyllähän tätä laulaessa välillä hiukan huvittikin se, että nämä hempeät serenadit joskus muistuttavat ihan hautajaisvärssyjä...
Laulun suomenkielinen teksti kokonaisuudessaan on tekijänoikeussyistä piilovastauksessa.
Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias. Christinen ruotsalaisia muunnelmia ovat Christina, Kristina, Kristin, Kirstin, Kerstin, Stina ja Tina. Suomalaisia vastineita ovat Kristiina, Kirsti, Kersti, Krista, Tiina. Miehillä vastineita ovat Kristian, Risto jne. Nimen alkuperäinen merkitys aiheuttaa sen, että pyhimyskalenterit tuntevat monia samannimisiä. Perinteinen päivä meillä on ollut 24.7. (Agricolan rukouskirjassa v. 1544 'Christina neitzyt').///Svenska namnbok/Anders Malmsten///Etunimet/Kustaa Vilkuna///Suuri etunimikirja/Pentti...
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa aikaisemmin. Tuolloin kysymykseen on vastattu näin:
"Miska ja Petruska ovat pojannimiä, mutta voivat myös tarkoittaa venäläistä Miska-karhua ja Petruska-nukkea. Petruska on perinteinen venäläinen nukketeatterihahmo. Kuten lasten leikeissä, ei lastenlauluissakaan aina taida olla ulkopuoliselle avautuvaa järjellistä sisältöä. Ne saattavat olla vain pelkkiä rallatuksia. Tässä Katinka-laulussakaan ei varmaan ole kyse triangelidraamasta sen enempää kuin seksuaalisuudestakaan. Katinka-tyttö siinä vain leikkii mielikuvitusleikkiä nallella ja nukella."
http://www.kysy.fi/kysymys/miska-soutaa-joella-mista-ihmeesta-kyseinen-…
Kyseinen Mika Waltarin nuoruuden runo on julkaistu Tulenkantajat-lehden numerossa 17 vuonna 1929.
Voit lukea koko runon lehden digitoidusta numerosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502611?term=liian&t…
Tatu-nimi on parhaiten selitettävissä vanhatestamentillisistä (hepreankielisistä) nimistä D(a)aniel tai Daavid johtuvaksi, vaikka nimeä on meillä myös käytetty hellittelynimenä Taitosta, Tapanista, Taunosta tai jopa naisennimestä Kustaava.
Hepreankielinen דניאל daanijjeel ’Jumala on tuomarini’ on Raamatussa ainakin kolmen henkilön nimenä, tunnetuimmasta kerrotaan erityisessä Danielin kirjassa. Raamatulliset vanhatestamentilliset
nimet ovat olleet ajoittain suosiossa kristillisissä maissa. Englannissa Daniel oli tunnettu 1100-luvulla, uudelleen se tuli muotiin 1600-luvulla. Meillä Suomessa se esiintyi ensi kertaa kirkkokäsikirjan kalenterissa 1646. Nykyiselle paikalle joulukuun 11. päiväksi Danielin (suomalainen muunnelma Taneli) päivä...
Harvinaista nimeä (tietoa yleisyydestä voi hakea Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) Prähky ei löydy kattavimmasta sukunimiemme historiaa esittelevästä hakuteoksesta
Sukunimet / Pirjo Mikkonen. - Uud. laitos. - Otava, 1980.
Olettaisin kuitenkin, että nimi on karjalaista alkuperää. Teoksen
Karjalan kielen sanakirja 4 : =-P / toim. Raija Koponen...ym. - Suomalais-ugrilainen seura, 1993.
mukaan prähky tarkoittaisi 'ähkiminen', 'voihkiminen', vastaava teonsana on mm. prähkeä 'ähkiä', 'voihkia'.
Mikäli nimi on karjalainen, sillä on ilmeisesti slaavilainen (venäläinen) tausta.
Ulla Maija Forsberg on vastannut tähän Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Snadi, snäfä, nafti, sniidu.
"Niukkuus ja tiukkuus näyttävät usein kulkevan käsi kädessä. Nafti on sana, jonka omasta lapsuudestanikin muistan. Itse nafti tarkoittaa niukkaa tai tiukkaa, adverbi naftisti ’(liian) vähän, niukalti’. Se, kuten valtaosa slangisanoista, on peräisin ruotsista, jossa knapp tarkoittaa niukkaa, juuri ja juuri täyttyvää tai riittävää. Äänteellisesti vaikuttaa siltä, että nafti on lainattu ruotsin adverbiaalimuodosta knappt ’niukalti’; perusmuodosta olettaisi laina-asua nappi. Sekin kyllä esiintyy suomessa, tosin jälleen adverbiaalina napin: nipin napin ’juuri ja juuri’." https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/ulla-maija_forsberg/...
Tämänkaltainen runo löytyy Larin-Kyöstin runoteoksesta Ota sun kaunis kantelees, johon on koottu valikoima Larin-Kyöstin runoja vuosilta 1897-1946. Runon nimi on Vaari ja vaarin kello ja se alkaa seuraavalla tavalla:
Kaappikello se käy ja kukkuu,
pankolla herää vanha vaari,
tiki-taki-tiki-taki vanha vaari,
vaarill' on piippu ja tulusmaari
ja Mirri, mi nurkassa nukkuu.
Aivan täsmälleen kuvailemasi kaltaista teosta emme löytäneet taidekirjoistamme. Kuitenkin meillä on 2 ehdotusta, edellyttäen että taiteilija on suomalainen:
Beda Stjernschantzin Fantasia tai Hugo Simbergin Elämän virralla.
Molemmissa tauluissa on hahmo, jolla on vaalea tai valkoinen kaapu yllään. Teoksessa Fantasia hahmo on selvästi nuori nainen, jonka vartalo ei erotu. Siinä ei kuitenkaan ole jokea vaan perhosmaisia puunlatvoja. Teoksessa Elämän virralla on valkeakaapuinen hahmo, jonka vartalo ei näy ja jonka sukupuolikaan ei käy selville, mutta tämä hahmo seisoo veneessä joella. Vene on täynnä kirjoja, joista kokassa olevan kirjan sivut on levitetty auki.
Kuvat löytyvät teoksista: Sarjas-Korte, Salme: Uuden taiteen lähteillä: Suomalaisia...
Jari Tervon Pohjan hovi kertoo miesporukan edestakaisesta taksimatkasta Rovaniemeltä Sodankylään tarkoituksena etsiä kadonnutta lompakkoa. Matkan aikana ryypätään ja kerrotaan tarinoita, jotka ovat kirjassa tärkeämmät kuin itse matka. Parhaiten saat tietoa kirjasta lukemalla sen itse. Lyhyen juoniselosteen löydät Jari Tervoa esittelevältä sivulta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003), joka löytyy kirjastosta. Netillä on lukijan arviointi sivulla http://www.vastela.net/paula/tervopoh.htm . Lukuisiin kirja-arvosteluihin voit tutustua kirjastossa. Aikakauslehtiarvosteluja on lehdissä:
Suomen kuvalehti 1992, nro 41, sivu 65
Kaltio 1992, nro 5, sivu 189
Parnasso 1991, nro 6, sivu...
Vanhan kirjallisuuden hintaoppaan (6. tark., korj. ja laaj.laitos. - Helsinki : Suomen antikvaariset kirjakauppiaat, 2006) mukaan kirjan hinta on (ollut) 210 €.
Netin kautta kirja löytyi myytävänä hintaan 269 kr.
http://www.bok.nu/George_Fredrik_Granfelt/Finlands_ridderskaps_och_adel…
Seuraavissa isommissa nettiantikvariaateissa kirjaa ei tällä hetkellä ollut saatavilla, mutta sivustoja kannattaa seurata tai lähettää sinne kyselyjä
http://www.antikka.net
http://www.antikvariat.net
http://www.classica.se
http://www.ilab-lila.com
Kirjan harvinaisuudesta ja arvosta kannattaa kysyä myös Hagelstamin kirjakaupasta (Kansainvälinen bibliofiilinen antikvariaatti)
http://www.hagelstam.net/PublishedService?file=page&pageID=18&freePage=…...
Oona –nimi on Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan lähtöisin intiaaneilta, alkuaan muodossa Una. Vilkunan Etunimet –kirjan mukaan alkuperä on muinais-irlantilainen nimi Oonagh. Suomen almanakassa nimi on Aunen ja Aunin rinnalla 21.1. vuodesta 1995. Päivä johtuu siitä, että iirinkielisen Oonagh muodon katsotaan olevan lähtöisin Aunen kantanimestä Agnes. Linnea on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén kunniaksi luotu nimi, kasvitieteessä vanamon tieteellinen nimi (Linnea borealis). Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Oona oli vuonna 2005 30.suosituin nimi (372 Oonaa) ja Linnea 31. suosituin nimi (371 Linneaa). Tilastoista lisää Nimipalvelussa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
