Teatteritoiminta on varsinkin näin kesäaikaan hyvin vilkasta, jolloin ammattiteattereiden rinnalle herää lähes jokaisella pienemmälläkin paikkakunnalla eloon harrastelijoiden näytelmäkerhoja. Mahdollisuudet näyttelemisen harrastamiseen ovat siten hyvin runsaat ja monipuoliset.
Turussa on monia teattereita. Ne löytyvät Turun kaupungin sivuilta http://www.turku.fi/public/ kohdasta kulttuuri ja sieltä vasemmasta reunasta edelleen kohta teatterit/tanssi ja sen takaa voit valita muita teattereita: http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=5027&culture=fi-FI&conte…
Muiden teattereiden joukossa on mm. Turun Nuori teatteri, joka järjestää peruskoululaisille teatteritaiteen perusopetusta (maksullinen), johon voi ilmoittautua teatterin...
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Asuntoauton pysäköinnistä ja parkkisakoista tiedetään Liikenneturvassa, katso www.liikenneturva.fi. Liikkenneturvan kotisivulla on välilehti nimeltä Kysyttyä, jossa on lomake kysymyksen esittämistä varten. Heiltä on kysytty samantyyppinen kysymys pysäköinnistä. Liikenneturvasta vastattiin, että tieliikennelaissa määrätään, että pysäköinti on kiellettyä pysäköintipaikan vieressä tai merkityllä pysäköintipaikalla niin, että ajoneuvo ja osittain merkityn paikan ulkopuolelle. Jos maksullisella parkkialueella pysäköi auton osittainkin kahteen ruutuun, on maksettava kahden ruudun "vuokra".
Tieliikennelaki löytyy osoitteesta www.finlex.fi säädösmuutosten hakemistosta, säädöksen numero on 267/1981.
Maltan kansallislintu on sinirastas eli Monticola solitarius, englanniksi Blue rock thrush (Eupedia, http://www.eupedia.com/europe/national_birds_flowers_europe.shtml). Suomeksi tietoa löytyy Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinirastas) sekä esim. kirjasta Suomen ja Euroopan linnut (Gummerus, 2001).
Muusta luonnonvaraisesta kansalliseläimestä en löytänyt mainintaa. Maltan kansalliskoira on Kelb tal-fenek eli faaraokoira (http://www.kelb-tal-fenek.de/indexeng.htm, suomeksi http://www.farkkukerho.net/index.php?p=farkku_rotum).
Kansalliskasvi on ainoastaan Maltalla esiintyvä Cheirolophus crassifolius, engl. Maltese rock centaury, josta löytyy kuva ja englanninkielistä tietoa esim. osoitteesta http://www.maltawildplants.com/ASTR/...
Kyseessä oleva laulu on Heikki Sarmannon "Ja tuuli käy", jonka sanat alkavat Huokaa tuuli lauluaan, kuuta pilveen peittelee..
Laulu löytyy ainakin musiikin oppikirjasta Musiikin aika 5-6 / Leena-Maija Alho, Soili Perkiö, Osmo Rautanen. - WSOY 1987
Periaatteessa kyse on samasta asiasta, eli termejä käytetään usein rinnakkain.
Mutta on kuitenkin aste-ero; sinfoniaorkesteri on yleistermi, jolla tarkoitetaan orkesteria, joka kykenee esittämään sinfonioita. Tämä tarkoittaa n. 70-100 soittajan määrää ja kokoonpanon tiettyä rakennetta (puhaltimet, jousi- ja lyömäsoittimet ym.).
Filharmoninen viittaa alkuperältään (tulee sanoista filos ja harmonikos, eli musiikin rakastaminen) musiikkiyhdistysten orkestereihin.
Eli termi on vähän virallisempi ja laajempi. Koska filharmoninen orkesteri voi tietysti soittaa myös vaikka kamarimusiikkia tai konserttoja.
Toki esim. Radion sinfoniaorkesteri soittaa muutakin kuin sinfonioita, mutta tällöinkin kyseessä on orkesterin erisnimi, eikä puhuta yleisesti...
Kaikissa e-kirjoissa sivunumerot eivät toimi samalla logiikalla kuin painetuissa kirjoissa. Syynä on se, että kirjastossa käytössä olevan Ellibsin kirjojen fontin kokoa voi suurentaa ja pienentää, mikä taas vaikuttaa sivujen määrään ja tekstin asetteluun. Se kyllä hankaloittaa tarkkojen viittausten tekemistä. Joko sivunumerot pitää katsoa painetusta kirjasta tai viitata e-kirjaan luvun tai kappaleen tarkkuudella.
Osoitteesta https://kustantajat.fi/sivut/1485/sahkokirjojen-viitausohje löytyy Suomen kustannusyhdistyksen ohjeistus e-kirjoihin viittaamiseen. Jos kyseessä on opinnäytetyö, kannattaa kysyä oppilaitoksesta, mitä menettelytapaa siellä käytetään e-kirjojen kohdalla.
Vastauksen löydät nimikirjoista, joita kirjastossa on useita. Niistä ilmenee mm., että tämän raamatullisen nimen merkitys hepreaksi on: "Jahve on armollinen".
(Jahve on Jumalan hepreankielisen nimen suomenkielinen lausumismuoto). Johanna on Johanneksen (naispuolinen) sisarnimi. Sekä Raamattu että kaunokirjallisuus ovat tehneet meillä Johannan tunnetuksi. Nimestä Johanna on useita eri puhuttelumuotoja ja muunoksia.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
http://www.behindthename.com/nm/j2.html
http://www.behindthename.com/nm/j2.html#john
Perinnönjakokirjassa luetellaan perinnönsaajat ja se, mitä on jaettu ja mitä kukin perillinen on saanut. Sen laatimiseen on ohjeita Vero.fi:ssä ja esimerkiksi Testamenttiopas-sivustolla. Perinnönjakosopimusmalli löytyy teoksesta Asiakirjamallit / Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila sekä Kuolinpesän osakkaan oppaassa / Juha Koponen. Molempia on kirjastoissa. Verkossa on ilmaiseksi saatavilla Lakioppaan Osittainen ositus ja perinnönjako. Veronmaksajain keskusliiton tietoa perinnönjaosta.
Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1920-1996 Satu on annettu nimeksi 5 miehelle . Nimipalvelun mukaan vuosina 1906-11.9.2006 syntyneillä 26 389 naisella Satu on ollut jokin etunimistä.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Miili on muunnos nimestä Emilia, joten nimipäivä on 19.5. Muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä on saatu sekä miehennimi Eemil että sen sisarnimi Emilia. Emilia otettiin almanakkaan 1852. Nimen tavallisimmat puhuttelumuodot Milja, Emma ja Emmi ovat päässeet almanakkaan, mutta Miili ei (paitsi ruotsalaisessa almanakassa Mili). - Toisen tulkinnan mukaan Mili olisi muunnos nimestä Ludmila, ja Ludmilan muistopäivä on katolisessa kirkossa 15.9. ja ortodoksisessa 16.9. - Lähdeteoksia: Kustaa Vilkuna: Etunimet; Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat; Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja; Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Käyttöjärjestelmä on ohjelmakokonaisuus, joka huolehtii siitä, että tietokoneen laitteet kuten levyasemat, muisti, näyttö ja ohjelmat toimivat keskenään halutulla tavalla. Käyttöjärjestelmä muodostaa toimintaympäristön eri ohjelmille ja huolehtii tietokoneen perustoiminnoista.(Hannu Jaakonhuhta : IT-ensyklopedia. 2003.) Yleisimmät käyttöjärjestelmät ovat Windows, Unix, Linux, joka pohjautuu Unixiin, MS-DOS, OS/2 ja Mac OS (Applen Macintosh-tietokoneen käyttöjärjestelmä.)
Tietokoneen ohjelmistohan voidaan jakaa kahteen osaan eli järjestelmäohjelmiin (esim. käyttöjärjestelmä) ja sovellusohjelmiin eli tiettyyn tarkoitukseen tehtyihin tai yleiskäyttöisiin ohjelmiin. Näin lähes kaikki tietokoneessa käytettävät ohjelmat ovat sovellusohjelmia,...
Viisikymppisen viisu -laulun nuotit ja sanat löytyvät kirjasta Uusi kultainen laulukirja. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Lapin kirjasto -tietokannasta: www.lapinkirjasto.fi. Löydät sen sekä kappaleen että kirjan nimellä.
Norjalaisia dekkareita on suomennettu melko paljon. Niistä voisi mainita esim. seuraavat:
FOSSUM, Karin , kriitikoiden ja lukijoiden suosima.
Evan katse, 1997
Älä katso taaksesi, 1998
Ken sutta pelkää, 1999
Rakas Poona, 2001
HOLT, Anne, monet teoksista myyntimenestyksiä
Sokea jumalatar, 1998
Vereen kirjoitettu, 1999
Paholaisen kuolema, 2000
Leijonan kita, 2001
STAALEESEN, Gunnar, paljon myyty Norjassa
Kuolemaan asti sinun, 2005
Ruususen unta, 2006
NESBØ, Jo Lepakkomies, 2001
Suruton, 2005
Punarinta, 2005
Lepakkomies, 2006
Tanskalaista...
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa aikaisemmin. Tuolloin kysymykseen on vastattu näin:
"Miska ja Petruska ovat pojannimiä, mutta voivat myös tarkoittaa venäläistä Miska-karhua ja Petruska-nukkea. Petruska on perinteinen venäläinen nukketeatterihahmo. Kuten lasten leikeissä, ei lastenlauluissakaan aina taida olla ulkopuoliselle avautuvaa järjellistä sisältöä. Ne saattavat olla vain pelkkiä rallatuksia. Tässä Katinka-laulussakaan ei varmaan ole kyse triangelidraamasta sen enempää kuin seksuaalisuudestakaan. Katinka-tyttö siinä vain leikkii mielikuvitusleikkiä nallella ja nukella."
http://www.kysy.fi/kysymys/miska-soutaa-joella-mista-ihmeesta-kyseinen-…
Homoseksuaalisuuden historiaa käsitellään perusteellisesti Robert Aldrichin toimittamassa teoksessa Rakkaus samaan sukupuoleen. Aldrichin mukaan aina ja kaikkialla on ollut ihmisiä, jotka ovat tunteneet mielenkiintoa omaan sukupuoleensa.
Richard I (1189-1199)
http://www.historic-uk.com/HistoryUK/England-History/KingsandQueens.htm
Edward II
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/615557/United-Kingdom/44806/E…
James I
Britannica comista löytyi muitakin hallitsijoita hakusanoilla homosexual kings tai homosexual queens . http://www.britannica.com/
Prinssi Manvendra http://www.pinknews.co.uk/news/articles/2005-1906.html
http://www.tiede.fi/artikkeli/346/homoseksuaalisuuden_pelko_alkoi_ident…
Kielitoimiston sanakirja antaa tällaisesta päälle-sanan käytöstä esimerkin: viimeisen päälle [= viimeistä piirtoa myöten, läpikotaisin, täydellinen] herrasmies:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/p%C3%A4%C3%A4lle
Päälle-sanalla on monta merkitystä. Yksi niistä on tämänkaltainen arkinen ilmaus, jota painettu Kielitoimiston sanakirja (2. osa, L -R, 2006) kuvailee sanan vieraanvoittoiseksi, yleiskielessä kartettavaksi käytöksi. Kyseessä voi siis olla jostakin muusta kielestä suomen kieleen siirtynyt ilmaisu.
Suuri toivelaulukirja 5 kertoo laulusta "Kimmeltää kirkkahat" (Stjärnorna tindra re'n), joka tunnetaan myös yksinkertaisesti "Serenadina":
"Ruotsalaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän Jacob Axel Josephsonin (1818-80) ikivihreä mieskuorosävellys, joka jatkuvasti kuuluu Mieskuoroliiton perusmerkkilauluihin sekä jokaiseen mieskuorokaronkkaan."
Tekstin on suomentanut Heikki Klemetti.
Kyllähän tätä laulaessa välillä hiukan huvittikin se, että nämä hempeät serenadit joskus muistuttavat ihan hautajaisvärssyjä...
Laulun suomenkielinen teksti kokonaisuudessaan on tekijänoikeussyistä piilovastauksessa.
Meemi on termi, jolla viitataan kulttuurisesti leviävään ilmiöön, ideaan, käsitteeseen… Meemit ovat useimmiten kuvia tai videoita mutta myös vaikkapa lauseita. Meemit leviävät kulttuurissa henkilöltä toiselle, termillä ”meemi” tarkoitetaan tätä kulttuurista leviämistä.
Etukäteen on mahdotonta tietää mistä kuvasta, videosta tai lauseesta tulee meemi. Meemit ovat monesti lyhytikäisiä ja saattavat muuttua nopeasti. Usein ne perustuvat ajankohtaisiin tapahtumiin tai trendeihin, ja niiden suosio voi hiipua yhtä nopeasti kuin se alkoi.
Yhteenvetona meemi on tapa kuvailla kulttuuristen ideoiden ja ilmiöiden nopeaa leviämistä ja muokkaantumista, erityisesti internetin aikakaudella.
Esimerkkinä yksi kuuluisa kuvameemi: "Distracted Boyfriend" (...
Kuosa on karjalainen sukunimi, josta löytyy tietoja muun muassa Hiitolasta, Kurkijoelta, Kirvusta, Valkjärveltä ja Räisälästä. Nimeä on verrattu sanaan 'kuosu', jolla on useita merkityksiä, kuten 'suunta', 'kauha', 'vako', 'uurre', 'ryppy' ja niin edelleen, joista jokin saattaisi olla nimen lähtökohtana. Nimi saattaa juontaa juurensa myös toisaalta, goottien nimityksesta kehittyneestä laajasta nimiryhmästä, kuten 'Kuutti', 'Kausa', 'Kauso', 'Kuoto', ’Kauto’ ja niin edelleen. Myös saksalaiset muodot ’Goza’, ’Gozo’, ’Cozo’ ovat voineet mukautua asuun ’Kuosa’.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja ( Otava, 1988)
