Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanasta ἄγγελος (ángelos), joka tarkoittaa viestintuojaa. Monissa uskonnoissa enkelit ovatkin sanansaattajia, mutta enkeleillä on myös muita tehtäviä, kuten esimerkiksi lohduttaa surevia. Enkeleillä on hierarkia, ylimpänä ovat arkkienkelit, joista arkkienkeli Mikael esimerkiksi esiintyy islamissa, juutalaisuudessa ja kristinuskossa.
Kristinuskon mukaan ihmiset ja enkelit ovat kaksi erillistä luokkaa eivätkä ihmiset näin ollen kuollessaan muutu enkeleiksi. On vaikea sanoa, kuinka yleisesti ajatellaan ihmisen muuttuvan enkeliksi kuolemansa jälkeen. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 15-79 –vuotiaista suomalaisista 47 prosenttia pitää enkeleiden olemassaoloa ainakin todennäköisenä.
Lisätietoa enkeleistä ja...
Marvi Jalosta ei näytä löytyvän tietoa kovin paljon. Kirjassa "Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän" (Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1995) on yhden aukeaman pituinen juttu Marvi Jalosta. Kirjoissa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" (BTJ Kirjastopalvelu, 2001) ja "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4" (Suomen kirjastoseura, 1987) on jonkin verran tietoa kirjailijasta, mutta enimmäkseen kerrotaan hänen teoksistaan. Kirjat kuuvat Keravan kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kirjaston aineistohaku on tällä sivulla: http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on hieman tietoa kirjailijasta:
http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=1245&VID=...
Kansallisgallerian Museokauppa ja verkkokauppa myyvät mm. taidejulisteita. Alla tällä hetkellä myynnissä olevat julisteet ja muut tuotteet liittyen Albert Edelfeltiin:
https://museoshop.fi/?s=edelfelt&post_type=product
Tarkoitatko maalauksella kuitenkin Eero Järnefeltin Lehmisavu-maalausta?:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehmisavu_(maalaus)
Museokaupasta voi ostaa joitakin Eero Järnefeltin maalauksista tehtyjä julisteita, ei kuitenkaan Lehmisavua:
https://museoshop.fi/?s=eero+j%C3%A4rnefelt&post_type=product
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole velvollisuutta julkaista kysymyksiä ja vastauksia. Jokainen vastaaja valitsee itse, miten hän toimii. Ohjeena on julkaista kysymykset niin, että niistä on hyötyä muille tiedonhakijoille. Mikäli kysymys sisältää henkilökohtaisia tietoja tai sellaisia tietoja, jotka eivät kuulu tietopalvelun piiriin, ne tallennetaan suljettuun arkistoon. Ne siis jäävät myös talteen. Toimituksessa julkisten vastausten sisältöä seuraa yksi henkilö osan työajastaan. Julkaisemattomia vastauksia ei pystytä seuraamaan toimituksessa.
Emme myöskään pysty etsimään kysymyksiä lähettäjän tiedoilla ylläpidosta tietosuojan vuoksi, emme siis voi tarkistaa useampia vastauksia lähettäjän tiedoilla, vain itse kysymyksen tekstin...
Suuret ikäluokat ovat vielä melko runsaat.
Vuonna 1951 syntyi kaikkiaan 93 063 suomalaista. Heistä oli elossa vuoden 2021 lopussa noin 70 000 eli noin 75 % (Kaavio on hieman epäselvä)
Pekka Myrskylän artikkeli Bye bye suuret ikäluokat Tilastokeskuksen sivuilla 5.12.2022 Linkki artikkeliin
Uusin käännös on vuodelta 2103 oleva Kuolleiden kirja. Käännöksistä voi kysyä kustantamosta eli Gummerukselta, sähköposti info@gummerus.fi
Facebookissa kustantamo vastaa Pendergast-sarjaa koskevaan kysymykseen, että tänä vuonna (2014) käännöstä ei ole tulossa.
Artturi Kanniston kilpailumielessä vuonna 1921 sepittämä 103-kirjaiminen sanahirviö on todellisessa kielenkäytössä mahdoton, vaikka se onkin johdettu suomen derivaatiosääntöjen mukaan, niin kuin Kaisa Häkkinen on todennut. Aarni Penttilä on avannut Kanniston luomusta näin: "Sen ensimmäisenä kantasanana on kumartaa, josta on johdettu malliin nauraa – naureksia sana kumarreksia, siitä edelleen (malliin toimii – toimituttelee) kumarreksituttelee, siitä (malliin elelee – eleskentelee) kumarreksitutteleskentelee jne."
Uusi Suomi -lehden julistaman kilpailun satoa esittelevä Agapetuksen kirjoituskaan ei varsinaisesti valaise Kanniston sanan merkityksellisiä ulottuvuuksia; se tyytyy vain toivomaan, "että tri Kannisto lupaisi olla käyttämättä...
Hannele Klemettilän ja Laura Jaakkolan kirjassa "Mansimarjasta punapuolaan - Marjakasvien kulttuurihistoriaa" kerrotaan marjojen viljelyn historiasta seuraavaa:
puutarhamansikka saapui Suomeen 1800-luvulla, mutta peltoviljelyksi sen kasvattaminen laajeni vasta 1960-luvulla
vadelmia viljeltiin jo keskiajalla, systemaattisemmin niitä alettiin kasvattaa 1500-luvulla
puna- ja mustaherukkaa sekä karviaista on viljelty 1600-luvulta lähtien.
Sinikka Piipon teoksessa "Suomalaiset marjat - Kaikki metsän ja puutarhan lajit" kerrotaan, että marjanviljely yleistyi pappiloissa ja herraskartanoissa 1850-luvulla, tavallisten ihmisten parissa vielä myöhemmin. Viljelyn yleistymisessä oli toki myös paikkakuntakohtaisia eroja, esimerkiksi Turkuun...
Stellan Piste on ainakin näissä nuottijulkaisuissa: 101 suomipopin klassikkoa ja Suomipopin helmiä, osa 4. Sisältää sanat, melodian, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.
Sanat myös netistä http://www.lyrics007.com/Stella%20Lyrics/Piste.%20Lyrics.html
Jane Ayres tuntuu olevan kovin salaperäinen kirjoittaja, koska hänestä ei löydy tietoa sen enempää Internetistä kuin nuortenkirjailijahakemistoistakaan.
Saattaa myös olla, että nimi on salanimi, jonka takana piilottelee useampikin kirjoittaja.
Kirjastomme lasten ja nuortenosaston asiantuntevat kirjastonhoitajat kertoivat myös, ettei valitettavasti kaikista sarjakirjailijoista todellakaan ole olemassa suomenkielisiä lähteitä.
Ulkomaisten kirjakauppojen ja kustantajien luetteloista (esim. www. amazon.com ja Global Books In Print) selvisi, että Ayresin englanninkieliset kirjat ovat loppuunmyytyjä eikä häneltä ole ilmestynyt vuosiin mitään uutta.
Suomessa hänen kustantajansa on ollut Karisto eikä kustantajan sivuiltakaan löytynyt tietoja...
Henry Wadsworth Longfellow julkaisi Amerikan intiaanien tarinoihin pohjautuvan eepoksen The Song of Hiawatha vuonna 1855. Tyyliltään eepos muistuttaa Kalevalaa, josta Longfellow saikin vaikutteita. Runon Hiawatha on ojibwe-intiaani, Longfellow sijoittaa hänet Pohjois-Amerikan Keskilänteen. Todellinen Hiawatha oli mohawk-intiaani, päällikkö joka eli 1400-luvun lopulla paljon idempänä. Hiawathan nimi on lainattu irokeeseilta, tarina taas ojibweilta. Runoelma kertoo Hiawathan elämästä syntymästä kuolemaan asti. Runossa esiintyy monien intiaaniheimojen nimiä, voit lukea koko runon englanniksi vaikkapa täältä: http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/LonHiaw.html
Suomeksikin runoelma on ilmestynyt, A.E. Ollikainen on suomentanut sen...
Teoksessa Hans Bahlow: German Names ei nimeä Birling valitettavasti ollut.
Internetistä Vivisimo hakuohjelmalla http://vivisimo.com/ sanoilla surname birling löytyi linkki Surname Finder,
Birling Genealogy and Family Resources
http://www.genealogytoday.com/surname/finder.mv?Surname=Birling . Maksullinen, mutta ilmeisesti mahdollisuus kokeilla ilmaiseksi muutaman päivän ajan.
Hakusanoilla meanings of surnames, esim. linkki
http://www.last-names.net/surname.asp , jossa myös mahdollisuus kokeilla hakua ilmaiseksi 14 päivää.
Sukututkimussivusto Geneanet http://www.geneanet.org/?lang=en löysi Birling haulla 127 viitettä, eri maiden henkilöihin Saksaan, Ranskaan...
Muita sukututkimussivustoja on esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kokoamissa...
Puun koristeveistoa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Kenttä, Olavi: Koristeveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Rung, Jennifer: Puunveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Isotaito 3. (sivut 129-135) 1978. (luokka 65.03)
Lahden kaupunginkirjaston Riimi-aineistotietokannasta voitte katsoa, mitä kirjoja kirjastossa on
luokassa 65.1 (puutyö). Kirjaston kotisivun osoite on http://www.lahti.fi/kirjasto.
Klikatkaa kohtaa AINEISTOTIETOKANTA, sen jälkeen PIKAHAKU. Pikahaku valikkoon voitte
valita kohdan LUOKKA ja kirjoittaa sen jälkeen palkille luokan numeron 65.1. Klikkaamalla
kohtaa HAE saatte näkyviin luokan 65.1 kirjat.
Sinun on syytä tulla käymään kirjaston jotta voisit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa tehdä tiedonhakuja. On syytä muista että tiedonhakuja joutuu tekemään monta kertaa.
Voit varata pitemmän ajan kirjastonhoitajan kanssa, katso lisää
http://www.lib.hel.fi/Page/ae65596d-d6f4-42b4-971e-edca26dcf0b2.aspx
Runoilija William Ernest Henleyltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI). Antologioissa tai lehdissä ei ilmeisesti ole myöskään julkaistu yksittäisiä runoja (Lähde: Runotietokanta Linkki maailman runouteen: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/)
Runo on antanut nimen Clint Eastwoodin elokuvalle Invictus - voittamaton, mutta nimeä lukuun ottamatta runoa ei ilmeisesti ole elokuvaan suomennettu: http://nyt.fi/a1353034992395
Runo löytyy kuitenkin suomennettuna netistä:
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Ernest_Henley&diff=pr…
Suomentajaksi on merkitty Mark Sawalha. Suomennos ei kuitenkaan ole aivan sama kuin...
WSOY:ltä ilmoitettiin, että "(T)ällä hetkellä näyttää siltä, että vähäisestä menekistä johtuen WSOY ei ikävä kyllä jatka Korppikartanon salat -sarjan julkaisemista".
Shintolaisuus (jumalten tie) on Japanin perinteinen uskonto. Se on syntynyt tuhansien vuosien aikana eikä sillä ole varsinaista perustajaa. Se ei pyri leviämään, vaan on enemmänkin japanilaisten asenteista, uskomuksista ja elämäntavoista koostuva uskonto. Shintolaisuudessa vallitsee animistinen ajattelutapa, jonka mukaan kaikessa on henki. Shintolaisuudella ei ole pyhää kirja, johon oppi olisi koottu. Tärkeitä ovat jokapäiväiset rituaalit, kuten pyhätöissä käyminen, kotialttareista huolehtiminen ja vuodenkiertoon liittyvät yhteiset juhlat. Koska jumaluus esiintyy kaikkialla, jumalan kuvia ei ole.
Perustietoa shintolaisuudesta suomeksi löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
- http://www.suol.fi/raamattunet/shinto.html
- http://...
Nuorisokulttuuri löi itsensä läpi lopullisesti 1960-luvulla, jolloin nuorisosta tuli länsimaissa muodinkin määrittäjä. 1960-luvun muodissa pyrittiin nuorekkuuteen ja epäsovinnaisuuteen. Kankaat olivat usein suurikuvioisia, graafiset kuviot ja kukkakuviot olivat naisten vaatteissa tavallisia. Tyypillisiä 1960-luvun muotivaatteita olivat mm. minihameet, A-linjaiset helmasta levenevät telttamekot ja takit sekä läpinäkyvät puserot. Toisaalta 1960-luku oli hippiaatteen vuosikymmen. Hipit pukeutuivat farkkuihin, liehuvahelmaisiin mekkoihin, erilaisiin huiveihin ja liinoihin, batiikkivärjättyihin ja etnohenkisiin vaatteisiin.
1960-luvulla nuoriso tanssi lähinnä twistin (Let's twist again) ja rock & rollin (Beatles, Rolling Stones, Elvis)...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Juho on lyhentymä nimestä Juhani, joka perustuu Johanneksen ruotsalaiseen muotoon Johan. Johannes puolestaan on kreikkalais-latinalainen nuoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'.
* Da Silva: Viimeinen haltia
- maailma on hukkumassa veteen ainaisen sateen vuoksi. Viimeisen haltian ja lohikäärmeen tapaaminen voi pelastaa maailman. Italialaista fantasiaa.
* Creech, Sharon: Rubiininotko
- orpokodissa kasvaneet 13-vuotiaat kaksoset saadaan vihdoin sijoitetuksi iäkkään pariskunnan luokse. Miten sopeutuminen puolin ja toisin onnistuu?
* Heikkinen, Karo: Sirpale
- 11-vuotias Emmi joutuu hankaluuksiin koulussa ja kotona muutettuaan uudelle paikkakunnalle.
* Hussey, Charmian: Salaisuuksien laakso
- lontoolainen orpopoika perii kartanon, jonka menneisyys on hyvin kiehtova
* Le Guin, Ursula: Näkemisen lahja
- mestarillisen fantasiakirjailijan uusin teos kertoo nuorukaisesta, joka ei hallitse eikä hyväksy sukuperintönä...
