Kirjassa Rapatessa roiskuu, nykysuomen sanaparsia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988 on muoto: Vaikka menis viimeisekki siemenperunat, joka on tallennettu Pelkosenniemeltä. 1993 on valmistunut Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Viimeiset siemenperunat. Tuotanko on Yleisradio, TV 1, Viihdetoimitus. Sanonta on kovin yleinen. Ennen peruna oli välttämätön ravintokasvi, jota kasvatettiin omassa pellossa. Aina oli jäätävä edellisen vuoden perunoita siemeneksi, jotta voitiin keväällä istuttaa uusi sato kasvamaan. Viimeiset siemenperunat olivat erittäin tärkeitä ja niiden menettäminen kohtalokasta.
Tärkeintä on lähteminen -sanonnan alkuperä ei selvinnyt. Jo Antero Vipunen Kalevalassa korostaa Väinämoiselle lähtemisen välttämättömyyttä laivaa...
Kaksipäinen kotka on peräisin mesopotamialaisesta tarustosta, jossa se tunnettiin jumalkuninkaan suojelijana ja elämän vartijana. Bysantissa (Rooman valtakunnan itäisessä osassa) se yhdistyi taivaallisen ja maallisen hallitsijan symboliksi. Kaksipäinen kotka on esiintynyt tämän jälkeen eri aikoina ja eri kulttuureissa, mm. usean maan valtiollisena vaakunaeläimenä. Sen symbolinen merkitys on myös vaihdellut. Tietoa kaksipäisen kotkan symboliikasta Turun yliopiston sivustolta Maallinen Bysantti – kotkasymboliikasta –otsikon alta:
http://archive.is/99i0r
Lentävästä possusta voidaan ainakin englanniksi puhua, kun tarkoitetaan asiaa, joka ei voi tapahtua: ”when pigs fly”. Suomeksi samasta asiasta käytetään esimerkiksi ilmaisua ”kun lehmät...
Kuninkaallinen säädös vuodelta 1569 edellytti, että ruotsalaisissa taistelulipuissa tuli olla kultainen tai keltainen risti. Pian tämän jälkeen suunniteltiin Ruotsin kansallislippu, joka on saanut vaikutteita Tanskan lipusta. Värit ovat peräisin kansallisvaakunan (kuninkaan vaakunan) keltaisesta rististä ja sinisistä kentistä. Vaakunakilven ja sen värien historia juontaa juurensa 1100-luvulle. Kerrotaan, että kun kuningas Erik Pyhä teki ristiretken Suomeen, hän tältä matkalta palatessaan näki keltaisen ristin kuvastuvan sinistä taivasta vasten.
Lähteet:
Brian Johnson Barker, Maailman liput
Maailman lippukuvasto
Kirjan voi palauttaa kaikkiin Lahden kaupunginkirjaston toimipisteisiin sekä muihin Päijät-Hämeen yleisiin kirjastoihin ( http://lastukirjastot.fi/ ).
Lahden korkeakoulukirjaston toimipisteisiin ( http://www.lamk.fi/opiskelijalle/korkeakoulukirjasto/Sivut/default.aspx ) ei voi palauttaa Lastu-kirjastojen aineistoa.
U. Kalanti on yksi Usko Kempin (1907-1994, ennen vuotta 1943 Hurmerinta) salanimistä. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kaksi hyvin samantapaista Viulutyttö-nimistä valssia. Toinen alkaa: "Kaupunki jo tummeneepi, ilta varjot luo". Sen kertosäe alkaa: "Oli Pohjasta äitini armas isän Etelän tuulet kai toi". Toinen alkaa: "Kuljin kerran illan tullen metsikköä päin". Sen kertosäe alkaa: "Tuli Pohjasta äitini armain, isän etelän tuulet kai toi".
"Kaupunki jo tummeneepi" -sanoilla alkavan version nuotti (melodia ja sanat) löytyy nuotista Tanssiuutuuksia 11 (Levytukku, 1934). "Kuljin kerran illan tullen" -sanoilla alkava versio sisältyy nuotteihin Kemppi, Usko: Tulipunaruusut : 80 Usko Kempin laulua, Kemppi, Usko: Laulelmia 2 (molemmissa melodia,...
Mahdoitko tarkoittaa intiasta suomeksi käännettyjä nuortenkirjoja? Tällaisia ei valitettavasti ole paljon.
Hidier Desain kirja Tanuja: Sopivasti sekaisin (2004) kertoo 17-vuotiaasta tytöstä, joka etsii paikkaansa kahden kulttuurin välissä. Tyttö on syntynyt Yhdysvalloissa ja hänen perheensä asuu siellä. Vanhemmat noudattavat intialaisia tapoja.
Chita Banerjee Divakumi on suomalainen kirjailija, joka on sijoittanut kirjansa Hopealaakson salaisuus (2004)Intiaan. Kirja on fantasiatrilogian aloitusosa.
Vanhempi Intiaan sijoittuva nuortenkirja on R. Lal Singhin Viidakon lahja (1955).
Voit etsiä kirjoja myös Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten sivuilta
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/aasia.htm
sekä Helmet-tietokannasta...
Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä nuorten tai nuorten aikuisten kirjoista
-Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (lesbolaisuus: äidit) (sarja)
-Simukka, Salla: Tapio ja Moona –sarja (lesbolaisuus: äidit)
-Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (sarjassa useampia kirjoja) (lesbolaisuus: tytöt)
-Hänninen, Jera: Harakkapoika (homoseksuaalisuus: pojat)
-Wilenius, Henrik: Saranapuolelta (homoseksuaalisuus: pojat)
Enemmänkin vaihtoehtoja löytyy esim. em. asiasanojen avulla haettuna, mutta näitä esimerkkikirjoja on viime vuosina luettu ja vinkattukin.
Kari Hotakaisen vuonna 2004 julkaistussa Satukirjassa on Kolmenlaisia-niminen tarina, jossa tehdään selkoa maailman kolmenlaisista lauluista, taloista, ihmisistä, eläimistä, ammateista, miehistä, naisista ja lapsista.
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet Pietilä-nimestä viitataan nimeen Pietikäinen, joka on sukua nimille Pietarila, Pietarinen, Pietiläinen, Pietinen. Näiden kaikkien alkuna saattaa olla etunimi Pietari, josta Pieti on muunnos. Pietilä-nimi olisi näin syntynyt ensin talon nimeksi isännän mukaan, ja sittemmin otettu sukunimeksi. Nimi Pietari on raamatullista alkuperää, joten se on ollut yleinen koko Suomessa kuten myös Pieti. Siitä johdettuja sukunimiä on kirjattu keskiajalta lähtien, kantakoti on Juvalta lähtöisin. Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo sanasta 'pieti' näin: pieti, pietti, piettiö tai peeti = korttipelin häviötikki ja myös pelissä hävinnyt henkilö, pulassa oleva jne. Lönnrotin keksimä merkitys sanalle on 'punajuuri' (...
Inna-nimestä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Internetin kautta löytyvässä Behind the Name-palvelussa sanotaan, että se on venäläinen naisen nimi. Sen merkitystä ei tiedetä. (http://www.behindthename.com/). Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet (Weilin+Göös 1982) sanotaan, että Inna-nimen voi katsoa kuuluvan niihin nimiin, jotka ovat kytkettävissä vanhempien tai muiden lähisukulaisten nimiin (esim. Anni-nimi toisinpäin). Kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) esitetään Inna-nimen voivan olla muunnos Inasta tai Inkasta. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY 1999) Innaa pidetään myös lyhentymänä Innocentiasta (lat. viaton, nuhteeton). Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta, www-osoite https://192.49.222.187/...
Kappale on Lasse Heikkilän levyllä Kaikki mitä näen - lauluja elämänpuusta (vuodelta 2001). Levyä ei ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, mutta voit kaukolainata sen muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Suomen Yhdysvaltain suurlähetystön sivuilta osoitteesta http://www.finland.org/doc/fi/tietoa/asuminen.asp?&lan= löytyy suomeksi tietoa Yhdystvaltain maahanmuuttomääräyksistä. Suurlähetystön kotisivun osoite on http://www.finland.org/doc/fi/usamap/ .
Ajantasaista ja virallista tietoa aiheesta saat myös
USA:n Suomen suurlähetystön sivuilta osoitteesta http://helsinki.usembassy.gov/index.htm . Näistä sivuista ei ole suomenkielistä versiota.
Hakusanoilla: muutto Usaan pääset Googlesta keskustelupalstojen sivuistoille, joilta löytyy omakohtaisia kokemuksia muutosta USAan.
Green card-järjestelmästä (työlupien arvonnasta)löytyy tietoa englanniksi osoitteesta
http://www.official-green-card.org/index.asp?af=OGCL_en_100_60 .
Ajantasaista ja...
Romanttisessa jännitysviihteessä yhtyvät jännitysviihteen ja rakkausviihteen tuntomerkit. Jännitysviihteen selkeimpiä lajeja ovat rikos-, vakoilu- ja sotakirjallisuus sekä fantasia- ja tieteiskirjallisuus. Rakkausviihdettä taas ovat mm. ns. tosikertomukset, pornografiset kertomukset ja romanttiset kertomukset, jotka eivät ole kovinkaan realistisia.
Esimerkkeinä rakkausviihteestä lääkäri- ja sairaalaromaanit, herraskartanoromanssit ja pseudohistorialliset tarinat. Tietenkin jo perinteiset sadut sisältävät elementtejä molemmista (vrt. Grimmin sadut mm.)
Jännitysteema tuli mukaan rakkausromaaneihin lähinnä naisen aseman vapautumisen myötä. Uskonto ja muut korkean moralistiset arvot eivät enää riittäneet rakkausromaanin elementeiksi, joten...
Hyvä lähdeteos nimien alkuperän selvittämiseen on esim. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Heini-nimestä siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Nimi on ollut Suomen almanakassa 28.11. v:sta 1950. Se voi olla lyhentymä almanakkaan v.1864 ehdotetusta Heinikistä, jolloin sitä voidaan pitää luontoaiheisena (= heinä), mutta myös rinnakkaismuoto miehennimelle Heino.
Juhani-nimestä kerrotaan:
Rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhana, Juho, Jukka eli suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Lisää tietoja nimistä löytyy mm. kirjasta "Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja".
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa mustavalkoinen kirjoitintuloste maksaa 0,50 €/kpl ja värituloste 1,00 €/kpl. Tarkempaa tietoa voi kysyä pääkirjaston osalta 2. kerroksen Info-pisteestä (puh. 03-621 3040, s-posti: kita(at)hameenlinna.fi). Lähikirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki)
V. A. Koskenniemen runo Planeettain laulu (kokoelmassa Kootut runot, 1998) alkaa näin : "Kiire on, kiire on, me kierrämme ympäri auringon". Runo on kirjoitettu tervehdykseksi maisterinvihkiäisiin vuonna 1914. Olisikohan kyse juuri tästä runosta? Kyseinen teos on lainattavissa useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta, saatavuustiedot voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi.
Lokki-nimisiä kappaleita on useita, mutta Arja Havakan 1990-luvulla tunnetuksi tekemä Lokki-niminen valssi alkaa: "On hiljainen aaltojen keinunta tää". Tämä laulu on alun perin venäläinen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Antti Henttonen. Siihen löytyy nuotti esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 12 (kosketinsoitinsovitus, sointumerkit, sanat).
