Alkoholit ovat laaja ryhmä orgaanisia yhdisteitä, ja niitä käytetään alkoholijuomien ja ruoanlaiton lisäksi yllättävänkin monella elämänalueella eri tarkoituksiin. Alkoholeja voidaan käyttää elintarvikkeissa, joten esim. elintarvikekemisti tarvitsee tietoutta niistä. Liikenteessä tutkitaan kemian avulla alkoholeja mm. polttoaineina. Hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa alkoholeilla on myös käyttöä, joten kemistin osaamista tarvitaan siinäkin. Teollisuudessa alkoholeja käytetään liuttomissa, puhdistus- ja desinfiointiaineissa sekä raaka-aineina muiden kemikaalien valmistuksessa, eli sielläkin kemistin osaaminen on tarpeen. Varmasti on muitakin ammattialoja, joissa alkoholien kemian tuntemuksesta on hyötyä.
Valma on suomalainen nimi, jota ei tunneta muissa kielissä. Valma on mahdollisesti luonnonaiheinen nimi, kukan nimestä valmu eli unikko.
Natalialla on hieno alkuperä. Nimi on latinaa ja oli alunperin natalis domini, eli Herran syntymä tai Joulupäivä.
Nataliamuotoa käytetään espanjan, italian ja puyolan kielissä, muissa usein muotoa Natalie.
Vanja on Ivan-nimen hellyttelymuoto ja on miehennimi mutta sen a-loppuisen muodon vuoksi sitä annetaan ensisijaisesti tytöille Ruotsissa ja Saksassa.
Mukavaa etunimiluettavaa löytyy teoksesta Suuri etunimikirja
kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Katso myös
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.behindthename.com/
Helsingin kaupunginkirjastoon otetaan joka kesä muutamia kesätyöntekijöitä, yleensä n. kahden kuukauden työsopimuksella. Tänä vuonna kirjastolla on tarjota 6 paikkaa 16-17-vuotiaille nuorille kesätyöntekijöille sekä 15 paikkaa muille kesäapulaisille.
Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan suoraan Internetin kautta seuraavasta osoitteesta http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html.
Otamme mielihyvin kirjastoon kesätyöntekijöiksi ahkeria, sosiaalisia ja iloisia lukutoukkia, mutta joudut valitettavasti odottelemaan pari vuotta. Kirjastotyöhön voi tulla tutustumaan myös koulun kautta Tet-harjoittelijana.
Finnassa https://www.finna.fi/Content/about_finnafi on mukana paljon kirjastoja, arkistoja ja museoita ympäri Suomea. Mikäli löytämääsi teosta ei löydy Turun kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelutilauksen https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Se on maksullista. Turun kaupunginkirjasto veloittaa 4 € + mahdolliset lainanantajakirjaston maksut.
Ylöjärven kirjastoissa (pääkirjasto Leija, Viljakkala, Kuru ja kirjastoauto) myöhästymismaksut ovat aika pienet: 0,10€/päivä/laina.
Eli jos sinulla on vaikka kolme kirjaa myöhässä päivän verran, maksu on 0,30€. Poikkeuksena ovat lasten ja nuorten osastojen lainat, joista ei mene ollenkaan myöhästymismaksua - ainoastaan elokuvista tavallinen 0,10€ päivässä.
Yhdestä lainasta voi mennä maksua enintään 5€, ja silloin sen on tarvinnut olla myöhässä jo 50 päivän verran. Jos maksuja kertyy jollekin asiakkaalle yli 10€, hän ei voi lainata ennenkuin maksaa maksunsa. Ylöjärven kirjastoissa ei voi maksaa pankkikortilla, ainoastaan käteisellä.
Voit katsoa lisätietoja kirjastomme nettisivuilta www.ylojarvi.fi/kirjasto. Valitse vasemmasta palkista...
Kaikki mainitsemasi ainesosat ovat kyllä olennaisia osia venäläistä keittiötä. Kurkku on yksi suosituimmista kasviksista, smetanalla koristellaan monia ruokia ja siitä valmistetaan kastikkeita ja leivonnaisia. Hunajaa taas käytetään laajalti konditoriatuotteiden, makeisten ja virvoitusjuomien valmistuksessa, joskus sitä lisätään myös lintu- ja liharuokiin. (Natalya Ilyinykh: Suuri venäläinen keittokirja) Selaamissani muissa venäläisen ruoan keittokirjoissa näitä ainesosia oli monen eri ruoan yhteydessä, mutta erillisenä alkuruokana niitä ei mainittu.
Venäläisen ruokakulttuurin tuntija, venäjän kielen opettaja ja Helsingin suomalais-venäläisen koulun kotitalousopettaja Kirsi Viljaala kertoo asiasta näin: Alkupalana tai lisukkeena tarjottu...
Matti Vainion kirjoittanan elämäkerran mukaan Kajanuksen sovitus on vuodelta 1900. Kajanus oli tuolloin lähdössä orkesterinsa kanssa matkalla Pariisin maailmannäyttelyyn. Matkaa varten hän oli pyytänyt Jean Sibeliusta sovittamaan Porilaisten marssin orkesterille. Tämän Sibelius tekikin, mutta koska Kajanus ei ollut tyytyväinen sovitukseen, hän teki matkan alussa, Helsingin ja Tukholman välisellä laivamatkalla, teoksesta oman sovituksensa.
Lähde:
Vainio, Matti : Nouskaa aatteet : Robert Kajanus : elämä ja taide
Helsinki, 2002
Oletettavasti susiruma viittaa susien selviytymismekanismiin. Jos susi jää ansaan, se puree itse oman raajansa poikki, jotta pääsee karkuun. Suomessa se on levinnyt käyttöön pariutumismorkkistarinoiden kautta. Kun herää sellaisen ihmisen vierestä, joka on humalassa näyttänyt hyvältä mutta aamulla enää ei, tilanne on kuvainnollisesti kuin sudella ansassa: mieluummin puree kätensä irti kuin jää sen ihmisen viereen, joka käden päällä nukkuu.
https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/mistae-tulee-sanonta-susiruma-susi-kun-on-kaunis-elaein.2082153/
https://www.stara.fi/2012/09/23/muistatko-mita-susiruma-tarkoittaa/
Kyllä voit, jos Sinulla on suomalainen kirjastokortti eli Sinulla on suomalainen osoite.
Kirjat kannattaa ladata laitteelle Suomessa, koska netti-hinnat ulkomailla voivat yllättää. Ennen selainlukemista tai kuuntelua siis kannattaa tarkistaa jatkuvan nettiyhteyden hinta. (monet hotellithan tosin tarjoavat ilmaisen wi-fin)
Kirjojen off-line lukeminen vaatii yleensä jonkin lukuohjelman.
Ohjelmasuositukset ja latausohjeet löytyvät yleensä kirjastojen sivuilta esim. http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet
Kirjastojen henkilökunta auttaa miellellään.
Inna-nimestä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Internetin kautta löytyvässä Behind the Name-palvelussa sanotaan, että se on venäläinen naisen nimi. Sen merkitystä ei tiedetä. (http://www.behindthename.com/). Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet (Weilin+Göös 1982) sanotaan, että Inna-nimen voi katsoa kuuluvan niihin nimiin, jotka ovat kytkettävissä vanhempien tai muiden lähisukulaisten nimiin (esim. Anni-nimi toisinpäin). Kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) esitetään Inna-nimen voivan olla muunnos Inasta tai Inkasta. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY 1999) Innaa pidetään myös lyhentymänä Innocentiasta (lat. viaton, nuhteeton). Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta, www-osoite https://192.49.222.187/...
Ei ole, kirjojen lainauksella ei ole ikärajaa. Sen sijaan kirjastojen kokoelmissa olevilla elokuvilla ja peleillä voi olla ikäraja. Niitä ei kuitenkaan ole asettanut kirjasto, vaan ne perustuvat lakiin. Ikärajoja on eri-ikäisille lapsille. Elokuvan tai pelin lainauksen ikäraja saattaa olla esim. 7 tai 18 vuotta. Lisätietoa tästä Valtion elokuvatarkastamon sivuilta:
http://www.vet.fi/elokuvat_ikarajaluokitus.php
http://www.vet.fi/pelit.php
Laulu saattaa olla tamperelaisen laulajan ja lauluntekijän Ilmo Korhosen kynästä. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu laulu nimeltä "Sotaveteraanien lapset". Sen sanoja ei ole täällä SKS:n kirjastossa, jolle kysymyksenne kohdistitte. Tiettävästi säkeissä kerrotaan suurten ikäluokkien elämänkaaresta sodanjälkeisessä Suomessa.
Laulu on julkaistu ainakin CD-albumilla "Musaa mäeltä 4". (Tampere: Pispalan Musiikkiyhdistys, 2006). Levyllä sen esittää Nääsboys-yhtye. Tallenne on aika hankalasti saatavissa kirjastoista, suurimmista kaupunginkirjastoista sitä näyttäisi olevan vain Tampereella ja Hämeenlinnassa. Äänitettä kuvaillaan Internet-osoitteessa http://www.pispala.fi/yhdistykset/musiikkiyhdistys/musaa.html .
Ilmo Korhoselta itseltään kannattaa...
Kyllä on. Monet eurooppalaiset maat teloittivat ihmisiä giljotiinilla 1800- ja 1900-luvulla. Esimerkiksi natsi-Saksassa giljotiinia käytettiin paljon. Giljotiini oli käytössä myös Euroopan ulkopuolella, lähinnä Ranskan siirtomaissa. Ruotsissa giljotiinia on käytetty kerran, kun Johan Alfred Ander teloitettiin vuonna 1910. Helsingin Sanomissa julkaistiin viime vuonna laajahko artikkeli Anderista:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006551201.html
"Vanhojen tavaroiden aarrekirja" -teos (2001) opastaa jonkin verran taiteen keräilyharrastukseen. Siinä on myös mukana Arabian leimat. Hyvä johdatus siihen, miten Helsinkiä on kuvattu kuvataiteessa on Helsingin kaupunginmuseon julkaisu "Rakas Helsinki", jossa kerrotaan myös teosten julkaisemista massapainotuotteiksi. Suomalaisia maisemia esittelevä litografia teos "Finland framstäldt i teckningar" -teos julkaistiin 1845-52, sen tekijöinä oli mm. Magnus von Wright.
Mika Waltarista on kirjoitettu paljon. Voit etsiä Waltaria käsitteleviä kirjoja HelMetistä: http://www.helmet.fi/
Näistä kannattaisi tutustua erityisesti Risto Lindstedtin teokseen "Mika Waltari: muukalainen maailmassa". Helsinki : WSOY, 2007.
Lähimmästä kirjastostasi löytyy varmasti monta Suomen kirjallisuushistoriaa käsittelevää teosta, joissa on tietoa myös Waltarista. Myös laajat tietosanakirjat ovat hyviä esitelmälähteitä.
Internetistä löytyy myös monta hyvää ja luotettavaa Waltari-sivustoa:
http://www.mikawaltariseura.fi/
http://www.mikawaltari100.net/
http://waltari.lasipalatsi.fi/
Hyvä lähdeteos nimien alkuperän selvittämiseen on esim. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Heini-nimestä siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Nimi on ollut Suomen almanakassa 28.11. v:sta 1950. Se voi olla lyhentymä almanakkaan v.1864 ehdotetusta Heinikistä, jolloin sitä voidaan pitää luontoaiheisena (= heinä), mutta myös rinnakkaismuoto miehennimelle Heino.
Juhani-nimestä kerrotaan:
Rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhana, Juho, Jukka eli suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Lisää tietoja nimistä löytyy mm. kirjasta "Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja".
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannatta tarkistaa näitä nimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko. Saat vastukseksi seuraavan tiedon:
lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna.
Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Saippuan ja shampoon vaikuttavat aineet ovat erilaiset. Siksi ne ovat yleensä erillisiä tuotteita ja sopivat vain väliaikaisesti muuhun käyttöön.
On saatavilla pesunesteitä ja palasaippuoita, jotka soveltuvat sekä hiusten- että vartalonpesuun. Kyseessä ovat erikoistuotteet tai luonnontuotteet, joilla on tähän kaksoiskäyttöön soveltuvat ominaisuudet.
Monikäyttöiset pesunesteet ovat yleensä niin sanottuja herkän ihon pesuaineita, jotka ovat usein apteekki- tai luontaistuotteita. Niitä löytyy helposti googlaamalla esimerkiksi hakulausekkeella pesuaineet hiuksille ja vartalolle .
Lisäksi on oliiviöjystä tai savesta valmistettuja palasaippuoita. Näitä tuotteita voi hakea internetistä vaikkapa hakulausekkeella palasaippua hiuksille ja...
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan lienee siis todellakin pelkkää...
