Yleisissä kirjastoissa ei tosiaan säilytetä monistakaan lehdistä yli kymmentä vuotta vanhoja numeroita. Kaikista mainituista artikkeleista voisi kuitenkin luultavasti saada artikkelikopiot kaukopalvelun kautta muualta tilaamalla. Kirjaston kaukopalvelusta kuten palvelumaksuista löytyy lisätietoja Espoon kirjaston verkkosivuilta: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Ymmärsin, että kiinnostus koski erityisesti tulevien lasten sukupuolen määräytymistä ja siihen vaikuttamista? Artikkelitietokannoista hakemalla löytyi mainittujen artikkelien lisäksi seuraavat aiheeseen liittyvät lehtiartikkelit (uutuusjärjestyksessä):
- Flygar, Mia: Syntyykö designvauva ensi vuonna?
Lääkärilehden uutisia 02.03.2009
suora linkki uutiseen:...
Eemeli, Eemil ja Emil ovat muodostuneet muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sukunimi oli muodostettu latinan kielen sanasta 'aemulus', joka tarkoittaa kilpailevaa tai kilpailijaa. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius-nimistä varhaiskristillistä marttyyripyhimystä. Ranskassa nimi on muodossa Émile, jota on tehnyt tunnetuksi erityisesti valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseaun samanniminen kasvatusopillinen teos (1762).
Almanakassa nimi esiintyi meillä ensi kerran vuonna 1749 muodossa Amilius ja sen jälkeen muodossa Emil. Suomen ortodoksinen kalenteri liittää Eemelin ja Eemilin samankaltaisuuden vuoksi nimeen Emilianos.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Salmi: Latinalais-suomalainen sanakirja, Otava...
Aleksandraa on kysytty aiemminkin, joten vastaus löytyy myös arkistostamme:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aleksandra (ruots. Alexandra) on Aleksanterin sisarnimi. Kreikkalainen Aleksandros tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa. Aleksandra on siis puolustajatar, suojelijatar. Kirkollinen perinne tuntee kuusi Aleksandra-marttyria 200- ja 300-luvuilta. Aleksandra on ollut suomalaisessa almanakassa aiemmin eri päivinä: 3.5. Venäjän keisarinna Aleksandra Fedorovnan nimipäivänä, 5.5. ja 6.5. ja 17.10. vuoteen 1928 saakka. Aleksandraa on käytetty lähinnä ortodoksisissa maissa ja on Venäjälläkin suosittu. Lyhyempi Sandra, Santra on saanut oman nimipäivän 11.9.
Olga on tiettävästi venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä...
Mikael Ilves on kirjan "Basti klinikkakissa" lisäksi kirjoittanut seuraavat kirjat "Eläinlääkäri puussa" (v. 1994), "Karvaisia kohtaloita" (v. 1995), "Eläinlääkäri liemessä" (1997), joka on myös olemassa äänikirjana.
Uusin kirja on "Basti klinikkakissa". Ammatiltaan Mikael Ilves on eläinlääkäri. "Eläinlääkäri liemessä" - kirjan etuliepeessä kerrotaan, että hän on vuosien varrella pitänyt useissa lehdissä hauskoja kysymys-ja vastauspalstoja. Vuonna 1994,jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994 s. 40 mm. seuraavaa:
"Haluatte tietää, kuka on eläinlääkäri Ilves? Tuotan teille pettymyksen. Minäkin haluaisin tietää, mutta minulla ei ole harmainta aavistusta...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kivekäs” on kohtalaisen uusi kehitelmä ja valittu suomalaiseksi vastineeksi sellaisille ruotsinkielisille sukunimille kuin ”Stenbäck”, ”Stenman”, ”Stenros”, ”Stenlund” ja ”Stenvall”. Mikkosen ja Paikkalan mukaan nimi on muodostettu vanhojen karjalaisten nimien ”Ahokas” ja ”Suokas” antaman mallin mukaan. Varhaisin nimen ottaja on Gustaf Lars Stenbäck, joka vaihtoi nimensä Kivekkääksi 5.7.1876.
Epäilisin, että nimeä voi osaltaan myös selittää sen merkitys, joka viittaa kivekkäiksi kutsuttuihin suuren pohjan sodan aikaisiin suomalaisiin ja inkeriläisiin talonpoikaississeihin. Heistä tunnetuin historiassa ja kaunokirjallisuudessa esiintynyt on Tapani...
Mainitsemasi tarina on todellisuuspohjainen. Sadako Sasaki niminen japanilainen pikkutyttö (s. 1943)sairastui 11 vuoden ikäisenä leukemiaan Hiroshimaan pudotetun atomipommin aiheuttaman säteilyn jälkiseurauksena ja kuoli lokakuussa 1955 12 vuoden ikäisenä. Vanhan japanilaisen tarun mukaan jumalat toteuttavat yhden toiveen, jos toivoja taittelee tuhat paperikurkea. Sadako toivoi luonnollisesti paranevansa ja alkoi taitella paperikurkia tavoitteenaan tuhat kurkea.
Sadakosta ja hänen paperikurjistaan on sittemmin tullut kansainvälisiä rohkeuden, periksiantamattomuuden ja rauhan symboleja .Sadakolle pystytettiin muistomerkki Hiroshiman rauhan puistoon v.1958. Sadakosta kerrotaan mm. nettisivulla
http://www.sadako.org/sadakostory.htm
Eleanor...
Valkjärvi kuului Viipurin suojeluskuntapiirin alueeseen. Piiri sai tehtäväkseen laatia ja tarkistaa operatiiviset evakuointisuunnitelmat. Työn aikana luetteloitiin elollinen ja eloton materiaali. Kuljetustarpeet laskettiin. Kuljetusvälineiden määrä arvioitiin ja kuormausasemat tarkistettiin. Oli tarkoitus mm. ohjata Kannakselta lähtevät evakkojunat yhtä matkaa suoraan purkuasemilleen Koti-Suomeen ja huolehtia siitä, että saman kunnan evakot ohjattaisiin samaan sijoituskuntaan. Suunnittelijoiden työpäivät olivat pitkiä, esimerkiksi vuonna 1943 klo 8-21, eikä vapaapäiviä pidetty.
Junanvaunuista ja hevosista oli puutetta. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 suomalaisia joukkoja kuljetettiin itään päin ja junat tulivat tyhjinä...
Riisi säilyy keittämättömänä noin vuoden. Sitä saa kuitenkin syödä parasta ennen -päiväyksen mentyäkin, mutta kannattaa varmistua aisteja käyttämällä, että se on vielä käyttökelpoista.
Keitetty riisi säilyy jääkaapissa oikein säilytettynä noin kaksi päivää.
Lisää riisin säilyvyydestä: https://yhteishyva.fi/artikkeli/parasta-ennen-merkinnat-ja-elintarvikkeiden-sailyv/article-34090
https://yle.fi/uutiset/3-5684636
Jalmari Finnen suomentaman kolmiosaisen ”Monte Criston kreivin” etusivulla tosiaankin sanotaan, että suomennos käsittää koko alkuteoksen. Tämä pitää ilmeisesti paikkansa. Vertasin alkuteoksen ja suomennoksen alkuosia keskenään (alkuteoksen loppuosaa minulla ei ollut käytettävissäni). Suomennoksesta näytti puuttuvan yksi luku, mutta kysymys oli vain siitä, että jostain syystä kaksi lukua oli yhdistetty yhdeksi. Tekstit sinänsä olivat selvästi yhtä laajat.
Vertasin myös Lauri Hirvensalon tekemää ”Kolmen muskettisoturin” suomennosta alkuteokseen. Molemmissa kirjoissa oli kaikki samat luvut ja tekstit olivat selvästi yhtä laajat. Muskettisotureista on myös Anna Louhivuoren tekemä suomennos, jonka etusivulla sanotaan, että käännös on...
Tässä on lista joistakin kirjoista, joissa saattaa esiintyä oikeantapainen henkilöhahmo. On tietenkin mahdoton sanoa, ovatko nämä henkilöt täsmälleen oikeanlaisia tutkimuksesi kannalta.
F.M. Dostojevski: Idiootti (ruhtinas Myskin)
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (räätäli Halme)
Lars Görling: 491 (opettaja)
Henning Mankell: Comedia infantil
Tommy Tabermann: Pelastaja
Michael Cunningham: Säkenöivät päivät
William Shakespeare: Kuningas Lear (Cordelia - ainakin näytelmän loppupuolella)
Sinulla ilmeisesti on jo tiedossa Markku Envallin kirja Nasaretin miehen pitkä marssi: esseitä Jeesus-aiheesta kirjallisuudessa.
Silpa-nimi esiintyy Raamatussa. Raamatun Silpa oli Lean orjatar, jonka Lea antoi Jaakobille vaimoksi. Näin Silpa oli Raakelin ja Bilhan ohella yksi Jaakobin vaimoista. Hepreankielinen muoto nimestä on Zilpa tai Zilpah.
Kirjallisuudessa nimi Silpa esiintyy ainakin Anita Diamantin teoksessa Punainen teltta (1999). Myös Kaari Utrion romaanissa Kuukiven kevät (1995), joka tosin sijoittuu 1000-luvun Suomeen, on Silpa-niminen henkilö.
Suomessa nimi on ollut käytössä viimeisten reilun sadan vuoden aikana noin 130 henkilöllä.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.30.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11960#.VouOFU1dPcs
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33087#.Vou07vM8Jok
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakob_(...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot –sivustolta löytyy runsaasti tilastotietoa kirjastoista, mm. tiedot Suomen lainaukseltaan suurimmista yleisistä kirjastoista kuntatasolla. Ne ovat Helsinki (9 179 672 lainaa), Tampere (4 858 910 lainaa), Espoo (4 183 509), Turku (3 046 811), Oulu (2 972 404 lainaa), Vantaa (2 968 877 lainaa), Jyväskylä (2 932 191 lainaa), Joensuu (+ Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) (2 527 659 lainaa), Lahti (2 351 412 lainaa) ja Kuopio (+ Karttula) (2 070 754 lainaa). Myös aineistotilastoja kuntatasolla löytyy tämän tilaston kautta. Sivusto löytyy täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=526424fc-b2f5-4…
Tilaston kautta ei kuitenkaan löydy tietoa yksittäisten kirjastojen...
Mertsi-nimestä on kysytty aiemmin palstalla ja silloin siihen on vastattu seuraavasti: Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle...
Vammaisuutta / kehitysvammaisuutta on käsitelty kirjallisuudessa melko paljon. Sirkka Tuominen on pro gradu –työssään ”Kehitysvammaisen kuva suomalaisessa kirjallisuudessa” (Helsingin yliopisto, 1986) tarkastellut alla olevaan listaan kuuluvia – etupäässä suomalaisten kirjailijoiden teoksia. Näissä teoksissa on henkilö- /henkilöitä, joilla lukija voi hahmottaa olevan vaikeuksia ymmärryskyvyn alueella:
Haanpää, Pentti : Tuuli käy heidän ylitseen (1927)
Hugo, Victor : Pariisin Notre Dame (suom. Huugo Jalkanen) (1971
Härkönen, Anna-Leena : Häräntappoase (1985
Joenpelo, Eeva : Kaakerholman kaupunki (1950)
Jotuni, Maria : Arkielämää (1920)
Kauranen, Anja : Sonja O. kävi täällä (1981)
Korpela, Jorma : Martinmaa (1948)
Lehtonen, Joel : Putkinotko...
Virtsanäytteenotosta saat tietoa esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta. Alla muutama linkki, joista löytyy tarkemmat ohjeet.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk02…äyte
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00…äyte
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_arti…
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik. Tuon ae:n ääntämyksen vaihtelu johtuu siitä, että ae on kehittynyt varhaisesta muodosta ai (esim. Sjöstrandin kieliopin mukaan muutos olisi tapahtunut n. 150 ennen ajanlaskun alkua tienoilla). Se on siis alunperin ääntynyt (ja myös kirjoitettu) muodossa ai. Sittemmin ääntämys on kehittynyt vähitellen diftongista joka on koostunut a:sta ja i:n ja e:n välimuodosta monoftongiin, pitkään avoimeen e:hen. Sjöstrandin mukaan ae on äänetty monoftongina n. keisariajan alusta lähtien.
Periaatteessa klassiseksi latinaksi kutsuttu latina pohjautuu pääosin Ciceron ja Caesarin teksteihin, niiden analyysiin ja...
Helsingin yliopisto ylläpitää almanakassa olevaa nimiluetteloa. Almanakkaan pääsemiseksi on nimi oltava noin 1000 henkilöllä. Elle-nimisiä näyttäisi Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan olevan jo reilusti yli 1000 henkilöä, joten mahdollista on, että nimi pääsisi almanakkaan lähivuosina. Almanakan ulkopuolelle jäävien nimipäivä määritellään kantanimen mukaan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi 20.2. Ellenin päivää.
Psykologisen romaanin käsitteestä ei löydy mitään virallista määritelmää. Esimerkiksi suomalaisissa kirjallisuuden hakuteoksissa, kuten Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjassa (2003) tai Otavan kirjallisuustiedossa (1990) ei löydy kyseistä hakusanaa.
Englanninkielisessä J. A. Cuddonin hakuteoksessa A Dictionary of Literary Terms
(1982) löytyy kuitenkin termi Psychological novel. Vapaasti suomennettuna siinä määritellään psykologisen romaanin keskittyvän enimmiltä osin päähenkilöiden henkisen, tunteellisen ja psyykkisen elämän analysointiin, sen sijaan, että keskipisteessä olisi kirjan juoni tai toiminta.
Porvoon kaupunginkirjaston nettisivuilla on myös käyttökelpoinen luettelo eri romaanityypeistä, jossa on myös psykologisen...
Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät selitykset sanoille
tautologia = saman asian tarpeeton toistaminen, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautologia?searchMode=all ja
tautofonia = samanlaisten äännejaksojen (häiritsevä) toisto, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautofonia?searchMode=all.
Myös nykysuomen sanakirjassa selitetään käsitteet tautofonia ja tautologia, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
tautofonia = saman sana-aineksen lähekkäinen toistuminen puheessa tai kirjoituksessa
tautologia = saman seikan tai sanan tarpeeton toistaminen puheessa tai kirjoituksessa
Käsite tautonomia ei sen sijaan esiinny näissä sanakirjoissa. Sana nomen, joka on latinaa, on merkitykseltään mm. sana, nimi....
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy...
