Pikiöljystä löytyy jonkin verran kuvauksia ja tietoa Internetistä. Sivusto Yrttitarha on erikoistunut yrtteihin ja rohtoihin http://www.yrttitarha.com/.
Sivuston kansanperinteen sanastossa kerrotaan, että pikiöljyä saadaan tislatessa tervaa potaskan kanssa. Sen mainitaan olevan tysin puhtaana väritöntä. Samasta sivustosta löytyy rohtojen perusohjeita, mutta ei sinänsä erikseen pikiöljyn valmistusohjetta. Osassa kansanperinne kerrotaan männyn kohdassa, että männyn pihkaisista kannoista poltettu terva on ollut kauan yleisesti tunnettu rohto.
Ohjeita voisi kysellä ehkä liikkeiltä, jotka myyvät pikiöljyä. Esimerkiksi Frantsilan Kehäkukka http://www.frantsila.com, Kukinto, http://www.kukin.to/tietosivut/tervatieto.html tai Kainuunterva http://...
Suomessa ilmestyy valtava määrä kirjallisuuslehtiä (osa keskittyy johonkin määrättyyn alueeseen mm. runous, dekkarit), lasten -ja nuortenkirjallisuuslehtiä ja nettilehtiä kirjallisuudesta on myös paljon. Tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Mutta tässä on sivustoja, joista löydät kirjallisuuslehtiä:
http://www.makupalat.fi/
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi Kirjallisuuskanavan etusivun pikalinkit
http://www.kultti.net/ kohta lehdet, kirjallisuus- ja kritiikkilehdet
http://www.lukukeskus.fi/lehdet/
Parnasso-lehti, joka on vanhimpia kirjallisuuslehtiämme löytyy myös verkosta, http://www.parnasso.fi .
Toivottavasti löydät haluamaasi tietoa näistä.
(Päiv. 18.02.08)
Oulun murteessa sana rääpy tarkoittaa tilaisuutta, mahdollisuutta, varaa. Oulun murteessa on paljon vaikutteita ruotsin kielestä.
En löytänyt suoraa etymologista vastinetta rääpy-sanalle, mutta se voisi olla samaa perua kuin rääsy (ruots. träsu, trasa), rääpäle tai rääpys (muikku).
Miesten peruukkien käyttö 1700-luvulla oli oman aikansa muoti-ilmiö - ja varsin pitkäaikainen sellainen: peruukit olivat muotia 130 vuoden ajan. Tapa sai alkunsa Ranskassa jo 1600-luvun puolella. Merkittävä peruukkimuodin airut oli kuningas Ludvig XIV, jolla valtaan noustessaan oli pitkät ja paksut hiukset. Kuningas oli ylpeä hiuksistaan, ja kun ne alkoivat ohentua, hän kompensoi menetystään hiuslisäkkein ja lopulta turvautumalla täysperuukkiin. Englannissa muoti vakiintui restauraation aikaan. Siellä kuningas Kaarle II alkoi käyttää mustaa peruukkia, kun hänen omat hiuksensa alkoivat harmaantua.
Peruukkimuodin kulta-aikaa oli 1700-luku. Näyttäviä, suuria peruukkeja, jotka saattoivat olla hyvinkin kalliita, kohdeltiin merkittävinä...
Aiheesta löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan internet-sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ valitsemalla linkin Kirjallisuus ja sitten linkin Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat.
Sivuilta löytyvät myös hakulomake pdf-muodossa sekä tarkempia ohjeita hakemiseen.
Kustaa Vilkuna kertoo teoksessaan Etunimet (1990) mm., että Edvin-nimi tulee muinaisenglannin Eadwine-nimestä (ead = "rikas", "onnellinen", wine = "ystävä"). Uljasta puolestaan pidetään kreikkalaisen Ptolemaios ("sotaisa, sodanhaluinen")-nimen suomalaisena vastineena.
Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino kirjoittamalla asiasanakenttään termi etunimet.
Harvinaista nimeä (tietoa yleisyydestä voi hakea Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) Prähky ei löydy kattavimmasta sukunimiemme historiaa esittelevästä hakuteoksesta
Sukunimet / Pirjo Mikkonen. - Uud. laitos. - Otava, 1980.
Olettaisin kuitenkin, että nimi on karjalaista alkuperää. Teoksen
Karjalan kielen sanakirja 4 : =-P / toim. Raija Koponen...ym. - Suomalais-ugrilainen seura, 1993.
mukaan prähky tarkoittaisi 'ähkiminen', 'voihkiminen', vastaava teonsana on mm. prähkeä 'ähkiä', 'voihkia'.
Mikäli nimi on karjalainen, sillä on ilmeisesti slaavilainen (venäläinen) tausta.
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan
vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta (Antti Tooffuin). Nimen kirjoitusasu on vaihdellut: Toowin, Toffinen, Tuofuinen, Tuowinen. Nimen on arveltu syntyneen skandinaavisesta nimestä Tove. On myös arveltu, että Tuovisen taustalla voisi olla nimi David savolaisittain eli Tuavetti, Tuovikka.
Tässä muutama kirja, joista toivottavasti löytyy historiallista taustatietoa.
Piirainen, Veikko: Kylänkierrolta kunnalliskotiin : Savon ja Pohjois-Karjalan maaseudun vaivaishoitotoiminta vaivaishoidon murroskautena 1800-luvun jälkipuoliskolla. Helsinki : Suomen Historiallinen Seura, 1958
Kunnanvaivaisesta harmaaksi pantteriksi : tutkielmia suomalaisen vanhuuden historiasta / Riitta Oittinen ja Kari Pitkänen (toim.) ; [julkaisija: Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitos][Helsinki] : [Helsingin yliopisto], 1991.
KIVINEN, KIRSTI: Vaivaishoidosta erikoistuneeseen alueelliseen toimintaan : vanhustenhuollon historiallinen analyysi ja lähikehityksen toimintamalleja. Julkaistu: Oulu : Oulun ammattikorkeakoulu, 1994
Rintala,...
Haukotuksesta on olemassa hyvin vähän varmaa tietoa. Se on erikoinen hengitysrefleksi, jonka syytä ei tiedetä.
Tutkija Miiamaaria Kujala on väitöskirjassaan Social perception and cognition - processing of gestures, postures and facial expressions in the human brain (2010) esittänyt, että haukotuksen tarttumisen taustalla on "aivojen tunnetietokoneeksi" kutsutun mantelitumakkeen toiminta. Haukottelevien kasvojen havaitseminen aktivoi ohimolohkon alueita. Mitä heikompaa mantelitumakkeen aktivaatio on havainnon aikana, sitä enemmän tuntee tarvetta haukotella itse katsellessaan haukottelevia kasvoja. Haukottelu ei tartu suun aukomisesta, joten kyseessä ei ole pelkkä peilautumisreaktio, vaan aivoaktivaatio on yhteydessä havainnoitsijan...
Suomessa kaksoiskansalaisuus eli monikansalaisuus on mahdollista:
https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28fi%29
Kansalaisuuslaki (359/2003)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359
Viron kansalaisuuden menettää, jos ottaa jonkin toisen maan kansalaisuuden:
https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-citizenship
is lost by way of release of Estonian citizenship, depriving one of citizenship or by accepting the citizenship of another country.
Ulkomaalaisten työskentelyä jne. Virossa helpottaa e-recidency:
https://www.e-resident.gov.ee/
Kyseessä ei ole kansalaisuus.
Asian hyväksymiseen liittyvä tiedote Riigikogun sivuilla:
https://m.riigikogu.ee/en/sitting-...
Ari -nimen tarkoitusta ja alkuperää on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Aiemmissa vastauksissa on mainittu Arin olevan suomalainen muunnelma ja lyhennelmä nimestä Adrianus, latinaksi Hadrianus, kreikaksi Adrianos. Se tarkoittaa alun perin Venetsian lähellä sijaitsevan Adrian satamakaupungin asukasta. Kalenteriin nimi on kuitenkin tullut Adrian (Adrianus)-nimisten pyhimysten mukaan. Arin nimipäivä on 4.3 (vuodesta 1950) ja ortodoksisessa kalenterissa se viittaa erityisesti Aristarkos ja Aristion –nimisiin marttyyreihin.
Lähteenä käytetty : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 2001.
Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
Kielitoimisto hyväksyy molemmat nimet. EU:ssa käytetään nimeä Alankomaat. Molempia nimiä käytetään samoissa yhteyksissä.
"Vuodesta 1815 alkaen tuon luoteiseurooppalaisen maan ja Karibialla sijaitsevien alueiden valtioliiton virallinen nimi on ollut Alankomaiden kuningaskunta. Pelkkä Alankomaat viittaa valtioon Euroopassa, ja Hollanti on virallisesti vain sen kahden maakunnan, Pohjois-Hollannin ja Etelä-Hollannin, yhteisnimitys.
Hollanti on kuitenkin tunnettu omana alueenaan lähes tuhat vuotta, ja jonkin aikaa Hollanti oli myös itsenäinen kuningaskunta. Koska Alankomaiden taloudelliset ja hallinnolliset keskukset Amsterdam, Rotterdam ja Haag sijaitsevat Hollannin alueella, koko maahan viitataan usein sanalla Hollanti.
Nimi Hollanti on...
Tietokoneessa oleva informaatio koostuu biteistä (joko 0 tai 1).
Kahdeksan bittiä on tavu.
1024 tavua on kilotavu. Vaikka "kilo" tarkoittaa tuhatta, on siis kilotavussa hieman enemmän kuin tuhat tavua.
Hei!
Fennica-tietokantaan, joka löytyy osoitteesta https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=… on koottu kaikki suomalainen ja Suomea käsittelevä kirjallisuus. Sieltä löytyy myös kyseinen teos Askeleita. Mauno Viitanen on julkaissut myös kirjan Kulttuurikyminää: runoproosaa ja aatosjulkaisuja vuonna 1972.
Irmelin nimipäivää vietetään 31.3, Rakelin 17.12 ja Sirkan 16.10.
Lisää nimipäiviä aakkosjärjestyksessä löydät esim. seuraavista teoksista:
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi. (Tammi, 1992)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. (Otava 2005)
Kokonaisia nimipäiväluetteloita ei saa julkaista verkossa ilman Helsingin yliopiston erityistä lupaa. Verkossa on kuitenkin hakupalveluita, joista voit hakea nimiä ja nimipäiviä.
Stingerweb on yksi nimihakukone: http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php
Myös Wikipediassa on listoja nimistä aakkosjärjestyksessä osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_etunimiluetteloista
Postinumero 00590 tuli käyttöön vuoden 2009 alussa kun Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkin. Silloin posti otti Uudellamaalla käyttöön yhdeksän uutta postinumeroa. Helsinkiin liitettävän Sipoon lounaisosan uudeksi postinumeroksi tuli 00890 ja 01100 Itäsalmi lakkautettiin.
Länsisatamasta (nyk. Jätkäsaari) tuli postinumeroalue 00220 Helsinki. Hanasaaren ja Sompasaaren alueesta (nyk. Kalasatama) tuli 00540 Helsinki. Kruunuvuoren ranta, öljysataman alue, Tullisaari, Tahvonlahti ja Kaitalahti saivat postinumerokseen 00590 Helsinki.
Helsingin Sanomat 12.12.2008
Tarkemmin postinumeromuutoksista voi kysyä Postimuseolta https://kysymuseolta.fi/postimuseo/
Fagotti on raskas soitin, jonka kannattamisessa voi käyttää apuna valjaita. Valjaita on useanlaisia: soittajan koko selkää tukevia ja pienempiä niskavaljaita. Nykyisin käytetään toisinaan orkestereissa myös kuulonsuojaimia, jotka tyynyn tavoin ulottuvat soittajan pään takaa sivuille. Soittamisen ergonomiasta voi lukea Sibelius-Akatemian sivulta http://www2.siba.fi/harjoittelu/index.php?id=111&la=fi
Lähteet:
Suomen Oboe- ja Fagottiseura ry
https://www.suomenoboejafagottiseura.net/
Miika, Miikka ja Mikko ovat kaikki Mikael -nimen johdoksia, merkitys on kuka on niin kuin Jumala (hepr.) Jesse on Iisain muunnos, merkitys Jahven/Jumalan mies (kreik.) ja Tommi Tuomas -nimen muunnos, merkitys kaksonen (aram.). Kristiina on Cristiania - nimen muunnos, merkitys Kristuksen naispuolinen kannattaja. Tiedot kirjasta Lempiäinen: Suuri etunimikirja, joka useiden muiden nimikirjojen tapaan löytyy kirjastoista. Etunimistä on useita kysymyksiä ja vastauksia tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
