Tilastokeskuksen julkaiseman majoitustilaston vanhoja vuosikertoja näyttää Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi mukaan löytyvän jonkin verran Tikkurilan kirjastosta. Tilastojen osalta kannattaa kääntyä suoraan Tilastokeskuksen puoleen. Ks. sivu http://www.stat.fi/tk/ys/liikmatk_majo.html
Vähiin nämä julkaisut yleisten kirjastojen puolella jäävät, seuraavaan teokseen kannattaa ehkä tutustua:
Matkakuumetta : matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa
Käytössäsi on vielä kuitenkin Matkailun edistämiskeskus MEK:n ylläpitämä matkailualan tieteellinen erikoiskirjasto http://www.finland-tourism.com/web/stats/Publish.nsf/(pages)/Kirjasto?O…
Kriikuna (Prunus domestica insititia) on luumun (Prunus domestica) alalaji. Kriikunamehun (tai -glögin) maustamiseen voisi kokeilla samoja mausteita kuin luumumehuun tai -hilloon. Esimerkiksi kaneli, inkivääri ja neilikka voisivat sopia, ja nehän ovat myös jouluisia mausteita. Vanilja on myös monen, joskaan ei kaikkien, mieleen, lisäsäväyksen saisi esimerkiksi appelsiini- tai sitruunamehusta.
Makuasioista ei tunnetusti kannata kiistellä, joten rohkeasti vain kokeilemaan!
Lähde: oma tietämys
Suomen kansallisfilmografian mukaan Talvisota-elokuvan kuvauspaikat Ristiinassa ovat nämä:
Ulkokuvat
Tiirolanlahti (leiri Unnunkoskella, Ylli veistelee puusta)
Pelto Pien-Toijolan talomuseon lähellä (Martti kääntää karjalaispeltoa)ja talomuseon piha Tiirolassa(evakkoon lähtö)
Metsäaukea (panssariesteiden pystytys) ja pelto (everstin käskynjako)Tiirolassa
Sisäkuvat
Teltta Tiirolanlahden rannalla (teltta Unnunkoskella)
Talli (Paavo ja Aino tallissa) ja asuinrakennus (Martti saa piirakoita)
Pien-Toijolan talomuseossa Tiirolassa
Kallioniemen huvila, Kallioniementie 106 (sotilaskoti)
Lähde: Suomen kansallisfilmografia 10 (2002), s. 447-448
Voisiko olla Hilkka Ravilon kirja Kuin kansanlaulu? Ravilon kirjoissa on samantyyppinen juoni monissakin, mutta kollega muisteli, että juuri tässä myrkytetään sienillä.
Tietoa Ravilosta ja hänen tuotannostaan Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912197615
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Martha Grimesilta on suomennettu seuraavat teokset:
5 kelloa ja lapaluu (The five bells and bladebone, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1988)
Katalan kuorman kantaja (The man with a load of mischief, suom. Osmo Saarinen, WSOY, 1990)
Petetty vanha kettu (The old fox deceiv'd, suom. Hilkka Pekkanen, WSOY, 1992)
Vanhat hylkiöt (suom. The old contemptibles, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1993)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Kyseessä on kuvanveistäjä Kari Cavénin teos Lyhyt saari.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/ota-yhteytta/hae-yhteystietoja/toimipistekuvaus?id=23135
Hei!
Lähetimme nuo sinun kysymykset Uimastadionille ja sieltä vastattiin näin:
"Uimastadionin tämän hetken kävijämäärä on n. 130 000. Päiväkohtainen vaihteluväli on reilusta 1000 kävijästä noin 4000 kävijään. Tarkkaa tietoa hiilijalanjäljestä ei ole, mutta kaupungilla on käynnissä projekti, jonka myötä tästä ja muista energiaan liittyvistä asioista saadaan tulevaisuudessa lisätietoa."
Kansalliskirjasto on digitoinut muutaman miljoonan sivun verran sanomalehtiä vuosilta 1771-1910. Niitä pääsee lukemaan osoitteessa:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
Kansalliskirjaston Lehtisalissa on luettavissa mikrofilmeillä laaja valikoima sanomalehtiä 1900-luvulta. Mikrofilmeistä löytyy lisätietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanoma…
Kansalliskirjaston päärakennuksen peruskorjaus Unioninkadulla on päättynyt. Peruskorjauksessa parannettiin kirjastotilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusittiin talotekniikkaa.
Päärakennus avataan asiakkaille tiistaina 1.3. klo 12. Maaliskuun alkuun saakka kirjaston sisäänkäynti on osoitteessa Fabianinkatu 35. 1.3. alkaen asiakkaiden sisäänkäynti osoitteessa...
Kappaleen on laulanut suomeksi useampikin laulaja, ja myös suomennoksia on useita. Kuulut mulle vain -nimisenä sen ovat esittäneet Leena Lintula, Tamara Hramova ja Ingmar Englundin yhtye, Reijo Ahola ja Bohemes ja Yari & Se. Tarkempia tietoja hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22kuulut+mul…
Olet mun sä vain -nimisenä kappaleen on esittänyt Jorma Kääriäinen & Agents:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+mun+s…
Olet yksin mun -nimisenä sen on esittänyt Jussi & The Boys:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+yksin…
Tarkoituksenmukaisin tiedonlähde metsätaloudellisten tilastotietojen jäljittämiseen on Metsätilastollinen vuosikirja edeltäjineen, joita on julkaistu vuodesta 1887 lähtien.
Metsätilastollinen vuosikirja löytyy PDF-muotoisena verkosta vuodesta 1996: http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2010/index.html
Hakkuutilastot löytyvät luvusta 3, Metsien hoito, taulukosta 3.0, Metsänhoito- ja metsänparannustyöt.
Avohakkuiden vuosittainen määrä vaihtelee huomattavasti. Vuosina 2001-2010 vaihteluväli on ollut 93 000 hehtaarista (2009) 174 000 hehtaariin (2007).
Helsingin kaupunginkirjastossa, kuten monissa muissakin kunnankirjastoissa, on paljon työtehtäviä, joita tehdään koronasulun aikana. Useissa kirjastoissa henkilökuntaa työllistää muun muassa kokoelman inventointi ja poistojen tekeminen, uuden aineiston valinta ja tilaaminen sekä muu kokoelmanhoito, jolle ei aukioloaikana ole aina aikaa.
E-aineistojen kysyntä on kasvanut kovasti, joten kirjastot tekevät sosiaalisessa mediassa ja omilla verkkosivuillaan vinkkausta ei-painetuista aineistoista, ks. esim. Helmet-viikkovinkit: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Evinkit_viikolle_16(209961)
Koska tapahtumat on turvallisuussyistä toistaiseksi peruttu, tuotamme erilaisia etätapahtumia kuten satutunteja ja...
Tallennuksen laatu vaikuttaa siihen paljonko tilaa ohjelma vie, joten tarkkaa lukua ei voi sanoa.
Kuluttajaviraston sivulla on seuraavasti: 80 Gt:n (gigatavun) kiintolevylle mahtuu noin 30-40 tuntia ohjelmia ja 200 Gt:n kiintolevylle noin 100 tuntia.
Kiintolevyllesi mahtuisi tuon perusteella noin 80 tuntia tv-ohjelmia.
Tämän nimisiä lauluja on useitakin, mutta ainakaan Viola-tietokannan (https://viola.linneanet.fi/) tai Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) kautta nuottia ei löytynyt.
Pär Lagerkvistilta on käännetty vain yksi runokokoelma Runoja (1953). Sen lisäksi yksittäisiä runoja on monissa antologioissa. Antologioiden runoista löytyy hakemisto Lahden kaupunginkirjaston Linkki mailman runouteen -tietokannasta. Runoja-kokoelmassa tai antologioissa ei kysymääsi runoa ole. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, mutta on mahdollista, että yksittäisenä runona se jossakin olisi julkaistukin. Alla linkki runotietokannan haun tuloksen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=p%c3%a4r+lagerkvist&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Hieroglyfien arvoitus ratkaistiin Egyptistä vuonna 1799 löydetyn, Rosettan kiveksi kutsutun paaden mukaan. Siihen oli kaiverrettu sama teksti hieroglyfein, demoottisella kirjoituksella ja muinaiskreikaksi. Näistä muinaiskreikka oli ainoa, jota kyettiin vanhastaan tulkitsemaan, ja sen avulla löydettiin sekä hieroglyfien että demoottisen kirjoituksen avain.
Hieroglyfit ovat vanhin egyptiläinen kirjoitusmuoto. Niistä kehittyi sittemmin paremmin musteella kirjoittamiseen soveltuva hieraattinen kirjoitus ja edelleen demoottinen kirjoitus. Näillä kaikilla oli edelleen tehtävänsä: hieroglyfejä käytettiin etenkin kaiverretuissa teksteissä, hieraattista kirjoitusta uskonnollisissa ja demoottista maallisissa yhteyksissä. Kaikissa kolmessa...
Käypä lähde tähän tarkoitukseen voisi olla A. V. Forsmanin Tutkimuksia Suomen kansan persoonallisen nimistön alalla. 1 (SKS, 1894). Sen vuonna 1891 ilmestyneen ensimmäisen laitoksen alanimekkeenä oli Pakanuudenaikainen nimistö, ja tämän mukaisesti Forsman teoksessaan paneutuu tutkimaan, "kuinka nimittivät itseään muinaiset esi-isämme ennenkuin he kristinuskon tuomien uutten olojen johdosta vastaanottivat sen nimistön, jota vieläkin käytämme".
Ruotsalaisen kustantajansa sivuilla löytyy tieto piakkoin ilmestyvästä uudesta teoksesta "Ödet och hoppet" ( Bokförlaget Forum, 2023). Se julkaistaan Ruotsissa nyt syyskuun lopussa. Teos sijoittuu vuoteen 1434 ja mukana juonessa kulkee mm. kirjailijan varhainen esi-isä Måns Bengtsson. Vaikuttaisi siltä, että tulossa olisi historiallinen romaanisarja.
Suomennoksesta ei ole vielä tietoja Suomen kustantamonsa sivuilla (Johnny Kniga). Odotettavissa on, että tulevan syksyn valintalistoilta tämä teos on valittavissa vuoden 2024 ilmestyvänä uutuutena (kevät/kesä). Tämä toki riippuu käännösaikataulusta.
Lähteet:
Ödet och hoppet (forum.se)
Kirjojen puhdistamiseen ei olla ryhtymässä, koska tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä.
Lue asiasta julkaistu tietoisku kirjastot.fi -sivustolla: https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/tyovalineet-ja-valtakunnalliset-ilmoitukset/tarttuuko-koronavirus-kirjoista-tietoisku?language_content_entity=fi
Ei voi. Löydät Jyväskylän yliopiston tiedekunnat yliopiston verkkosivuilta osoitteesta https://www.jyu.fi/erillis.
Lääketieteen opiskelu on mahdollista Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Turun, Oulun ja Tampereen yliopistoissa.
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että puhujakorokkeen valintaan ei liity sääntöjä, eli kansanedustajat saavat itse valita, kumpaa koroketta käyttävät.
