Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994.
Siihen sisältyy Erkki Kansanahon...
Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%…
Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla.
Linkki maailman runouteen – tietokannan mukaan kyseistä runoa ei ole suomennettu. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Haut Melinda ja Arto -tietokannoista eivät myöskään antaneet viitteitä suomennoksesta.
Matthew Arnoldin tuotannosta on suomennettu kuusi runoa, joista uusin on Tuli&Savu lehdessä 2006 nr 04 julkaistu Teemu Mannisen käännös runosta Eristäytyneisyys - Margueritelle (Isolation: To Marguerite).
William Shakespearen Sonetin 129 ensimmäinen säkeistö kuuluu Aale Tynnin suomentamana näin:
Vain hengen tuhlaamista häpeään
on himon toimi; himo toimeen asti
on valapatto, julma, järjiltään,
verinen, vilpillinen, raaka, raju.
Tämän vanhempaa suomennosta Shakespearen soneteista ei ole. Paavo Cajander ei ole suomentanut niitä.
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, WSOY 1995, ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965)
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon alkuperää tai tekijää.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsimäsi runo on Lauri Pohjanpään Hautajaiset. Runo löytyy Pohjanpään kokoelmista Kaipuu ylitse ajan, Metsän satuja sekä Kiurun tupa. Se on myös Satu Koskimiehen toimittamassa kokoelmassa Eläinrunojen kirja.
Finna-hakupalvelun mukaan Elanto-lehden vuosikerrat 1959-1977 olisivat saatavilla Varastokirjastossa. Varastokirjastossa olevaa aineistoa voi mahdollisuuksen mukaan saada käyttöönsä tilaamalla oman yleisen kirjaston kautta.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1964456
http://www.varastokirjasto.fi/kaukolainaus/varastokirjaston-palvelut-he…
Työväenliikkeen kirjasto säilyttää myös Elanto-lehteä kokoelmissaan.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=al…
Työväenliikkeen kirjasto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 A 1. 31.1.2021 asti jatkuvien koronarajoitusten vuoksi kirjasto on tällä hetkellä käytettävissä vain varattujen kirjojen noutoja, palautuksia ja puhelinpäivystystä varten....
Sweet Valley High -sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä 50. Viimeisin on siis tähän mennessä Rakkauden tanssi vuodelta 2002.
Erikseen on olemassa Sweet Valley High -trilleri-sarja, jota on ilmestynyt kuusi osaa.
Kysymyksesi on todella haasteellinen. Yritin kysellä apuja sieltä täältä kollegoilta, mutta vastauksena oli syvä hiljaisuus. Ehdotankin, että kyselet vielä lisää esim. alla olevista runous-linkeistä (esim. Lukukeskuksesta http://www.lukukeskus.fi/ ) ja yliopistojen kirjallisuuden laitoksilta, esim. Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselta, http://www.helsinki.fi/hum/skl/ .
Kuvauksesi siitä, mitä kaipaat, sopisi Helena Sinervon vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Mutta tässä on siis kyseessä romaani, ei runous. Aikoinaan myös Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä oli kirjoitettu niin, että päähenkilöiden esikuvat olivat...
Kaj Wessmanin ystävänsä häihin säveltämä kappale Häävalssi ("Maailmaa katselen silmin rakastunein"; esittäjä Sauli Lehtonen; sanat Esa Nieminen) löytyy valitettavasti vain äänitteenä. Nuotteja valssiin ei ole julkaistu. Osaisikohan joku bändistä tai joku tuttavamuusikko nuotintaa kappaleen kuuntelemalla äänitettä?
Pulmallinen on myös toinen kysymäsi kappale eli Finlandersin esittämä valssi nimeltä Viimeinen tango. Sen nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Finlandersin levyiltä (tarkistettu mm. Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia Violasta https://viola.linneanet.fi sekä Finlandersin ajantasaisilta kotisivuilta http://www.finlanders.fi/). Viimeinen valssi -niminen laulu (säv. Barry Mason) Finlandersilta kyllä...
Hei!
Samaa mieltä - kirjastot ovat upeita paikkoja. Esimerkiksi Kirjastokaista.fi-sivuston Koulutuskanava tarjoaa paljon kirjastolaitoksen historiaan liittyvää materiaalia ja tämän linkin takaa löydät lisätietoa liittyen aineistojen hankintaan Kirjastot.fi-sivustolla.
Avioehtosopimuksia nykyisessä muodossaan on Suomessa laadittu vuodesta 1930 asti, kun vuoden 1929 avioliittolaki astui voimaan. Avioehtosopimukset rekisteröitiin ottamalla ne miehen asuin- tai kotipaikan oikeuden pöytäkirjaan. Jos mies asui ulkomailla, avioehto käsiteltiin Helsingin raastuvanoikeudessa. Vasta vuoden 1988 avioliittolaissa määritettiin, että avioehtosopimukset tulee rekisteröidä maistraatissa. Siihen asti avioehdot kirjattiin vain tuomioistuinten pöytäkirjaan ja niistä kuulutettiin Virallisessa lehdessä.
Helpoiten tiedot vanhasta avioehtosopimuksesta löytyvät siis Virallisesta lehdestä. Virallisen lehden numerot 60- ja 70-luvuilta ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa, Kansalliskirjastossa ja Eduskunnan...
Kahvi kuormittaa ympäristöä enemmän kuin tee.
https://www.bbc.com/news/science-environment-46459714
On kuitenkin syytä ottaa huomioon myös muita tekijöitä. Esimerkiksi veden lämmittämiseen kuluu tietysti energiaa. Jos taas kahviin tai teehen lisää maitoa, suurenee kupillisen hiilijalanjälki huomattavasti.
https://www.theguardian.com/environment/green-living-blog/2010/jun/17/carbon-footprint-of-tea-coffee
Tekijänoikeus.fi-sivustolta löytyy tietoa teosten luvattomasta ja luvallisesta käytöstä (https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/luvallinen-kaytto/).
"Teosten yksityinen kopiointi on sallittua. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, pääsäännöstä on tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Poikkeus koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön tai kopiointi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopioita ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Teoksesta saa lain mukaan tehdä yksityiseen käyttöön muutamia kopioita, mikä tarkoittaa yleensä 2-4 kappaletta.
Lain mukaan kopioitavan teoksen on oltava laillisesti valmistettu, esimerkiksi TV-lähetys tai kirjastosta...
Gustaf Nordenskiöld kuoli 27-vuotiaana vuonna 1895 keuhkotuberkuloosiin.
Lähde:
Kristiina Kalleinen: Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit (2014) https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000623
Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu.
Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, joten varminta on kysyä asiasta asunto-osakeyhtiölain asiantuntijalta tai oman taloyhtiön isännöitsijältä.
Asunto-osakeyhtiölain 2 luvussa säännellään, että jos osakeryhmän omistusoikeus kuuluu useammalle kuin yhdelle omistajalle, he voivat käyttää osakkeenomistajan oikeuksia yhtiökokouksessa vain yhteisesti.
Osakeryhmän jakamattomuusperiaate on myös säännelty asunto-osakeyhtiölaissa. Jakamattomuusperiaate tarkoittaa, että yhtiökokouksessa osakkeita edustettaessa yhteisomistajien on joko lähetettävä yhteinen asiamies tai yhteisomistajilla täytyy olla valtuutus toisilta yhteisomistajilta osakkeiden edustamiseen. Osakeryhmä on äänestystilanteessa jakamaton.
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden suoja kestää tosiaan 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Sen jälkeen kuvia tai muuta tekijän aineistoa voi käyttää vapaasti ilman perikunnan lupaa. Poikkeus ovat sellaiset teokset, joita ei ole aikaisemmin julkaistu eikä julkistettu, sillä niille laki tarjoaa 25 vuotta suoja-aikaa julkaisemisesta tai julkistamisesta (44 a §).
On hyvä muistaa, että jos jos joku muu on muunnellut alkuperäistä teosta, saattaa muuntelijallakin olla siihen tekijänoikeus. Samoin teoksesta otettu valokuva saa erillisen suojan valokuvana (49 a §), vaikka se ei olisikaan...
Helmet-kirjaston maksuja voi maksaa verkossa. Linkki ja ohjeet verkkomaksamiseen on Helmetin etusivulla : Verkkomaksaminen | Helmet Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla. Maksamisessa tarvitset pankkitunnukset. Kun olet maksanut maksut, voit taas uusia lainojasi. Jos lainoista on varauksia, niitä ei voi uusia. Jos uusittavan teoksen niteitä näyttää olevan hyllyssä, mutta järjestelmä väittää siitä olevan varauksia, kannattaa soittaa johonkin kirjastoon. Virkailija voi tällaisessa tapauksessa tarkistaa, tilanteen ja uusia lainan varauksesta huolimatta.
Jos uusimisen tai verkkomaksaminen kanssa on ongelmia, kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon.
Suomessa maisematauluja ei kovin tehty ennen kuin 1800-luvulla. Maisemamaalaus oli Suomessa 1850-luvulla hyvinkin suosittua. Kaupunkielämän moderni elämäntyyli katuineen, taloineen ilmestyi maalauksien aiheeksi 1900-luvun alussa. (Lähteet: Suomen taiteen historia:keskiajalta nykyaikaan, 1998 ja Pinx: Maalaustaide Suomessa 3: Maalta kaupunkiin, 2002. Leena, Rantanen: Sateenkaari: suomalaisia maisemamaalauksia, 1984)
Eri aikakausien suomalaista maisemamaalausta/pitäjäkuvausta ja kaupunkikuvausta maalaustaiteessa/grafiikassa hahmottavat mm. seuraavat teokset:
Ars: Suomen taide 5, 1990 (sivut 175-243, 271-299)
Grafiikkaa ja piirustuksia, 1981
Hautala-Hirvioja, Tuija: Lappi-kuvan muotoutuminen suomalaisessa kuvataiteessa ennen toista...
