Mikäli tarkoitat kaukolainausta Sibelius-Akatemiasta, voit tehdä kaukolainapyynnön Vaskin sivulta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana kohdasta Kaukolainat ja sitten "Kaukopalvelutilaus".
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, ja sen avulla voit hyödyntää koko kirjastoverkkoa. Jos missään Vaski-kirjastossa ei ole haluamaasi teosta, se voidaan tilata muualta kaukopalvelun kautta. Kaukolainat ovat maksullisia. Kirjastot perivät kaukolainoista lähettävien kirjastojen maksujen lisäksi tilausmaksun (4 €).
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974, useita uusintapainoksia, Gummerus) näyttää löytyvän useista Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi, mikäli kirjaa ei löydy oman alueesi kirjastoista.
Tällä hetkellä kirjaa ei näytä löytyvän nettiantikvariaateissa, mutta kannattanee jatkaa etsiskelyä. Joissakin antikvariaateissa voi myös jättää etsimänsä kirjan "puutelistalle".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Oletan, että etsit ehdotuksia nimenomaan englanninkielisinä käännöksinä. Olen siis yrittänyt pitäytyä kirjailijoissa, joita on käännetty englanniksi ja kirjoissa, joista painokset ovat saatavilla. Olen myös lähtenyt siitä olettamuksesta, että kyseiseen kirjastoon ei ole hankittu aiemmin yhtään suomalaisten kirjailijoiden teoksia ja että etsitään nimenomaan kaunokirjallisuutta. Kaikki valinnat sijoittuvat 1900 -luvulle ja painopiste on nykykirjailijoiden tuotannossa.
Carpelan, Bo: Urwind. Carcanet, 1996. ISBN 1857542509
Fagerholm, Monika: Wonderful Women by the Water. Harvill Press, 1998.ISBN 1860462626
Haavikko, Paavo: Selected poems. Carcanet, 1991. ISBN 0856359149
Idström, Annika: My Brother Sebastian. Forest Books, 1991. ISBN 1856100022...
Tukeudun Suku Forumin keskustelupalstaan, jossa sukututkija oli löytänyt kuolleiden luettelosta henkilön yhteydessä maininnan "istukas":
"Onneksi eräs asiantuntija tiesi: Istukas on talossa vakituisessa hoidossa oleva ruotuvaivainen. Siis ihan eri asia kuin huudokas..."
YK:n alaisen Unescon tilastoinstituutin (The UNESCO Institute for Statistics) mukaan maailmassa on noin 1350 tutkijaa miljoonaa asukasta kohden ja täysiaikaisiksi toimiksi laskettuna vuonna 2021. Maiden ja maanosien välillä vaihtelu on arvatenkin suurta. Kehitysmaissa (Least Developed Countries) lukema on 73, Euroopassa 3816 ja Suomessa 7870. Suoria prosenttiosuuksia väestöstä ei ko. tilastossa ole. Tilastokeskus. Tutkimus- ja kehittämismenoissa 8,1 % kasvu vuonna 2021.The UNESCO Institute for Statistics. Science,technology and innovation : 9.5.2 Researchers (in full-time equivalent) per million inhabitants.
Hei!
Tanssimuotoista kuntoilua käsitteleviä dv:eitä löytyy Ratamo-kirjastoista (Riihimäki ja Hyvinkää) kaksi: Sambic, jossa liikutaan samban askelin sekä Hyvinkään kirjastosta African dance, jossa likuntamuotona on afrikkalainen tanssi. Näissä molemmissa on käytetty asiasanoja: kuntoliikunta ja tanssi. Jos haet pelkällä asiasanalla kuntoliikunta ja materiaaliksi laitat dv:n, Ratamo-kirjastoista löytyy 63 dv:tä, joiden joukosta saattaisi löytyä myös sopivia tarkoitukseesi.
Kirjastojen käyttämíä hakusanoja ei ole aina helppo keksiä. Asiasanojen valinnassa auttaa Vesa - suomalainen asiasanasto, joka löytyy verkkokirjaston hakusivuilta.
Jos ajoneuvo on yhä rekisterissä ja sinulla on tiedossasi rekisterinumero, tietojen pitäisi löytyä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvoliikennerekisteristä. Tiedot ovat maksullisia.
Rekisterin yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta
http://www.trafi.fi/palvelut/rekisteritietopalvelut/ajoneuvotiedot
Pelkästään omien henkilötietojesi perusteella tietoja tuskin löytyy. Jos sinulla oli autolle vakuutus tuolloin, voit tiedustella kyseisestä vakuutusyhtiöstä, onko noin vanhoja tietoja säilytetty.
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
Tieteellisen tutkimuksen tieteellisyyden takeena on vertaisarviointi: Tiedeyhteisö arvioi aina tehtyjä tutkimuksia. Tutkimus tehdään käyttäen hyväksyttyjä tieteellisiä menetelmiä ja siitä raportoidaan tieteenalalla vallitsevan tavan mukaisesti. Tieteelliset tutkimukset muodostuvat yleensä siten, että tietoa peilataan aiempiin tutkimuksiin. Jokainen uusi tutkimus siis yleensä antaa katsauksen myös aiempaan samaa aihetta käsittelevään tutkimukseen. Kokoavia vastauksia tai kaiken tiedon sisältävää tietokantaa ei kuitenkaan ole koottu, enkä tiedä olisiko se edes mahdollista. Ohjeita tieteelliseen tiedonhankintaan antaa esimerkiksi Oulun yliopiston kirjaston Tieteellisen tiedonhankinnan opas, jossa kerrotaan perusteellisesti tutkimuksen...
Teitittely tuli Suomeen Ruotsista 1700-luvulla. Selvitysten mukaan sinuttelu on ollut suomen kielessä, kuten monessa muussakin kielessä, alkuperäinen tapa puhutella. Tapa teititellä on vaihdellut paljonkin eri alueilla: Itä-Suomessa teitittely ei koskaan ole ollut yhtä yleistä kuin Länsi-Suomessa. Sinuttelu alkoi nopeasti yleistyä 1960-luvulta alkaen, mutta paikkakunta- ja perhekohtaiset erot olivat suuria. Tapa olla kohtelias on usein nykykielessä vaihtunut muunlaisiin puhuttelumuotoihin.
Lisää tietoa teitittelyn historiasta esim. kahdesta Kielikello-lehden artikkelista: Taru Kolehmainen, Teitittelyn pitkä historia (1/2011) ja Matti Larjavaara, Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu (2/1999):
https://www.kielikello.fi/-/teitittelyn-pitka-...
Yksi tunnetuimmista etsimiskirjojen tekijöistä lienee brittiläinen Martin Handford, jonka tekemiä Vallu-kirjat ovat. Ensimmäiset Vallu-kirjat julkaistiin englanniksi jo vuonna 1987. Alla olevissa englanninkielisissä artikkeleissa kerrotaan kirjojen synnystä.
Entertainment Weekly http://ew.com/article/1990/12/14/wheres-waldo/
Independent https://www.independent.co.uk/arts-entertainment/books/news/wheres-the-…
The Guardian https://www.theguardian.com/business/2007/jan/22/6
Uudempia etsimiskirjoja ovat tehneet 2010-luvulla mm. ranskalainen kuvittaja Thierry Laval ja San Franciscossa asuva Neiko NG sekä monia Disneyn tai Dreamworksin elokuviin tai lisensoimiin hahmoihin liittyviä etsimiskirjoja piirtänyt Art Mawhinney.
Vaikka Mauri Kunnaksen...
Jos henkilökohtaisia muistoja tai papereita ei löydy, voisi yrittää tutkia arkistoja. Arkistojen portissa kerrotaan, että jokaisesta lapsesta tehtiin kantakortti. Suomessa lastensiirroista on muodostettu Lastensiirtokomitean arkisto, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea. Aineiston käytöstä vastaa Kansallisarkisto, https://arkisto.fi/fi/asiointi-2. Sen luettelot löytyvät myös Finnasta, https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-45952.KA/HierarchyTree. Ruotsin puolella toimi Hjälpkommittén för Finlands barn, jonka arkistot löytyvät Riksarkivetistä, https://riksarkivet.se/.
Sotalapsilla on yhdistyksiä, sieltä osataan varmasti kertoa, onko heillä olemassa esim. verkostoja, joista voisi kysyä. Sotalapset-näyttelyn ja...
Tiedustelin kirjastotyössä pidempään olleilta kysymystäsi. He muistelivat, että kirjastot ovat saaneet esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja kovakantisina versioina Kirjastopalvelun kautta. Tämä tieto vahvistettiin myös Kirjastopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että Kirjastopalvelu osti ennen Aku Ankan taskukirjat arkkeina ja sitoivat ne Vippulan varastolla kirjasidoksiksi. Tätä on heidän mukaansa tehty aina 1990-luvun loppupuolelle saakka.
Zacharias Topeliuksen runon Ljungblommor suomennos Kanervankukkia sisältyy Topeliuksen koottujen teosten osaan XI. Runon on suomentanut Otto Manninen.
Topelius, Zacharias: Kootut teokset : XI : Runoja (WSOY, 1931)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Aikamatkailua esiintyy ainakin seuraavissa kotimaisissa aikuisten tieteiskirjoissa:
Anssi Asunta: Kolmas aikakirja
J. Pekka Mäkelä: 391
Aukkoja ajassa (toim. Harri Erkki), novellikokoelma
Jyrki Vainonen: Swiftin ovella
Janne Mäkelä: Juoksu aikaa vastaan
Martin Taiga: Osiriksen sormus : kaksi aikamatkakartomusta
Hemmo Murto-Unkila: Sälekaihtimien sulkijat
Markku Varis: Visiot ja virukset
Sari Paldanius: Bahalas
Muita esimerkkejä ajasta suomalaisessa tieteiskirjallisuudesta ovat mm. vuonna 1931 ilmestyneessä L. Valakiven Nuortuva maailma, jossa ihmiset syntyvät vanhuksina ja nuortuvat kohti lapsuutta; Tuomas Salorannan novellikokoelmassa Musta tähti ja muita tarinoita tulevaisuudesta ainakin joku novelleista käsittelee...
En löytänyt muita samanlaisia. Etsin korutaidekirjoista, mutta niistäkään en onnistunut löytämään. 1970-luvulla suuret korut (sekä hopea että pronssi) olivat varsin muodikkaita ja niitä suunnitteli moni korutaiteilija, mm. Matti Hyvärinen, Helky Juvonen, Pentti Sarpaneva, Tapio Wirkkala ja Björn Weckström. Liisa Vitalin koruista löytyy vähän tietoa Caratiasta.
Apua voisi kysyä Designmuseosta, info@designmuseum.fi.
Verkosta voi yrittää selata Googlen kuvahaulla, Helsingin Pantista tai Tori.fi:stä. En kylläkään onnistunut sieltäkään löytämään kuvaamaanne.
Etsitty runo on Kirsi Kunnaksen Herra M. vuonna 1991 julkaistusta kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly. Yksi sen säkeistöistä kuuluu seuraavasti: "M. putosi päistikkaa / ilman mitään kikkaa / ja nyt M. vain hikkaa / hikkaa ja hikkaa."
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy hyvä valikoima eri-ikäisiä kirkkokäsikirjoja, myös 1800-luvulta. Vihkikaavan muotoutumisen ja kehityksen kuvauksia sekä näytteitä eri aikakausien kaavateksteistä voi löytää uudemmistakin kirkollisia toimituksia käsittelevistä kirjoista, kuten Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset tai Aleksi Lehtosen Kirkon pyhät toimitukset.
Esimerkkejä saatavilla olevista kirkkokäsikirjoista:Kirkko-käsikirja, jossa säätään miten jumalanpalwelus Suomen suuriruhtinanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettäwä : esitys, tehty sitä warten armossa määrätyltä toimituskunnalta. - 1859Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, siihen sopiwain kappalten kanssa : esiwallan armollisesta käskystä, kolmen konsistoriumin...
