Jos Vaski-verkkokirjasto näyttää aineiston olevan varastossa, kannattaa soittaa kirjaston neuvontaan.
Turun pääkirjaston neuvontanumeroita:
Tieto-osasto
(02) 2620 630 Yhteiskunta
(02) 2620 627 Kansat ja kulttuurit
(02) 2620 629 Luonto ja harrasteet
Taideosasto
(02) 2620 622, (02) 2620 623 Kirjallisuus ja taiteet
(02) 2620 658 Musiikkiaineisto
Saaga ja stoori (lasten ja nuorten aineisto)
(02) 2620 625, (02) 2620 626
Puhelu kannattaa siis osoittaa sille osastolle, jonka aineistosta on kyse.
Varastosta tilattu aineisto on noudettavissa Vastaanotosta seuraavana päivänä klo 14 jälkeen. Viikonloppuisin ei varastohakuja tehdä, eli perjantaina tilatun aineiston voi noutaa maanantaina.
Suoraa käännöstä en löytänyt mistään latinan fraasi- tai sitaattisanakirjoista enkä liioin internetistä, joten ilmeisesti kyseinen lause ei ole kuitenkaan muodostunut varsinaiseksi lentäväksi lauseeksi. Ei siis auta muu kuin itse suomentaa se. Nec - nec merkitsee 'ei - eikä'. Petita on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä peto, petivi, petitum, joka merkitsee 'hakea, etsiä, pyytää, vaatia, anoa, tavoitella'. Spreta taas on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä sperno, sprevi, spretum 'poistaa, hylätä, olla välittämättä, ylenkatsoa, halveksia'. Lause kääntyy siis suomeksi suunnilleen seuraavasti: 'Ei tavoiteltuja eikä ylenkatsottuja asioita.' tai 'Ei mitään vaadittua eikä mitään hylättyä.' Vielä vapaammin, seuraten vain...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että polku liittyy verbiin polkea. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alusta lähtien, ja sanalla on vastineita lukuisissa sukukielissä, joskin merkitys voi hiukan vaihdella. Koska tietoa sanan lainautumisesta ei ole, sitä voidaan pitää omaperäisenä sanana.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva MOT Synonyymisanakirja antaa sanalle polku synonyymit ura ja tie. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että myös nämä sanat ovat esiintyneet suomen kirjakielessä alusta lähtien. Siten nekin voidaan laskea omaperäiseksi, koska tiedossa ei ole lainaustumista muista kielistä.
Luultavasti sanoilla on ollut hiukan erilaisia merkityksiä, ja nykykielessähän tie...
Espoon historiasta on julkaistu varsin runsaasti kirjallisuutta. Bemböle kuuluu alueen vanhimpaan asutusalueeseen, ja siitä on mainintoja eri lähteissä. Varhaisimmat tarkat tiedot kylien ja talojen lukumäärästä Espoossa ovat vuodelta 1540, jolloin kylien tiloista alettiin pitää verotusta varten maakirjoja ja niissä mainitaan jo mm. Bemböle. Maakirjoista saatujen tietojen mukaan kylät olivat Espoossa jo tuolloin melko kehittyneitä, mikä viittaa siihen, että ne olisivat olleet olemassa jo huomattavasti ennen ko. ajankohtaa. Espoon pitäjää halkonut tärkeä Kuninkaantie kulki Bembölen kautta jo myöhäiskeskiajalla. Bemböle oli liikenteellinen risteyskohta, josta lähtivät tiet Espoon pohjoisosiin ja Helsinkiin. Kuninkaantiellä oli suuri merkitys...
Kuvaukseen sopii Ritva Toivolan kirjoittama satukirja Kun Pikkukorva sai siivet. Kirjassa seikkailee Tomi-poika, joka joutuu mukaan hiisien valtakuntaan Rumahiiden palatsiin. Siellä peilin takana asuu Rumahiisi, ja se joka keskii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Tomi ryhtyy ystäviensä kanssa selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta.
Ritva Toivola: Kun Pikkukorva sai siivet. Weilin+Göös 1986.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa kahvikissa-nimityksen alkuperästä. Läpikäymäni etymologiset sanakirjat ja idiomisanakirjat eivät näytä mainitsevan kyseistä sanaa. Myöskään Turun kaupunginkirjaston aiheeseen liittyvät, kahvista ja kahvikulttuurista kertovat teokset eivät käsitelleet asiaa. Ainoa löytämäni tieto löytyy Kotimaisten kielten keskuksen (kotus.fi) ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirjan mukaan kahvikissa-nimitystä käytetään henkilöstä, joka pitää kahvista ja juo sitä paljon, mutta nimityksen alkuperää ei tässäkään sanakirjassa mainita.
Sirkka Paikkalan ja Pirjo Mikkosen Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Mahkosten ”pesäpaikka” on ollut Viipurissa ja sen maalaiskunnassa sekä muualla Karjalassa, mm. Johanneksessa, Lumivaarassa ja Kuolemajärvellä. Mahkosia on tavattu myös esim. Savosta, jossa kuitenkin muoto Makkonen on vienyt voiton Mahkosesta. 1500-luvulta peräisin olevassa verokirjassa mainitaan nimi Mahkuev; 1800-luvun alkupuolella Viipurissa tavatut esiintymät ovat muotoa Mackoin ja Mahkoin.
Mahkonen ja Makkonen ovat samaa kielellistä juurta. Makkonen juontuu sukunimistöömme karjalaisista ristimänimistä Makari, Makkara, Makko(i), Makku, jotka puolestaan pohjautuvat venäjän Makarij-nimeen ja kreikan Makariokseen. 1500–1600-luvuilla kyseisistä nimistä juontuvia sukunimiä...
Vepsäläissyntyinen kirjailija Raisa Lardot (o.s. Larjuškin, s. 17. tammikuuta 1938, Šoksu) tuli Suomeen kuusivuotiaana pakolaisena jatkosodan aikaan. Lardotin teokset ovat omaelämäkerrallisia ja kuvaavat naisena elämistä.
Lardot on julkaissut niin faktaa kuin fiktiotakin, romaaneista runoihin:
Hän jäi elämään (1973)
Silmänräpäys ja koko elämä (1975)
Ripaskalinnut (1978)
Ihmisen ääni (1979)
Taivas on kiinni tänään (1982)
Reumapotilaita (1983)
Sammakkoprinssi (1987)
Siskonpeti (1991)
Russa, russa! (1994)
Andy ja Vera (1997)
Syntinen Maria (2000)
Himosisustajan muistelmat aisti-ilottelua ja silkkilakanoita (2001)
Jäätyneet linnut putoavat oksiltaan (2001)
Pikku äiti (2003)
Eläimellisiä tarinoita (2006)
Lisätietoa: Kotimaisia nykykertojia 3,...
Antiikin kreikan patsaiden materiaalina käytettiin yleensä pronssia tai marmoria, koska molemmat materiaalit ovat kestäviä, mutta samalla suhteellisen helposti kuvanveistäjän muovailtavia. On myös luultavaa, että antiikin Kreikassa oli puusta veistettyjä patsaita. Erityisen tärkeissä patsaissa, kuten Ateenan Parthenon-temppelin mahtavassa Athene Parthenos –patsaassa, saatettiin käyttää materiaalina kultaa ja norsunluuta.
Kreikkalainen kuvanveistäjä ei aina veistänyt patsasta esimerkiksi yhdestä isosta marmoripalasta, vaan usein hän teki esimerkiksi kädet ja pään erikseen. Lopuksi erikseen veistetyt palat liitettiin yhteen. Tällainen tapa oli tehokkaampaa ja halvempaa kuin ison kimpaleen veistäminen, mutta tekniikan varjopuolena oli se,...
Kyseinen trilogia tunnetaan tosiaankin englanniksi nimellä “Valois Romances” ja se koostuu kolmesta osasta, jotka mainitset. 1. osasta käytetään englanniksi ”Marguerite of Valois”-nimen lisäksi myös nimiä ”Margaret of Navarre” tai ”The massacre of St. Bartholomew’s eve” ja 2. osasta ”Chicot, the Jester”-nimen lisäksi myös nimiä ”Diana of Meridor” tai ”The Lady of Monsoreau”. Ranskaksi trilogian osien nimet ovat ”La Reine Margot”, ”La Dame de Monsoreau” ja ”Les Quarante-Cinq”.
Kaikki kolme trilogian osaa on suomennoksissa jaettu 11 erilliseen teokseen:
La Reine Margot:
1. Pariisin verihäät
2. Kuningatar Margot
(Herttuattaren rakkaus)
3. Velisurmaajat
La Dame de Monsoreau:
4. Méridorin kaunotar
5. Narri ja munkki (1. p. 1931 nimellä...
Bussi-sana tulee latinan sanasta 'omnibus', joka tarkoittaa 'kaikille'. Sanan alkuosa tulee sanasta 'omnis' ('joka, jokainen', monikossa 'kaikki') ja sanan loppuosa -bus on datiivin pääte.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. SKS, 1992.
Heikel: Latinalais-suomalainen sanakirja. Otava, 1935.
Sekä myyrät että rotat ovat jyrsijöihin kuuluvia nisäkkäitä.
Myyriä on Suomessa useita eri lajeja. Yleisimpiä myyrälajeja ovat metsämyyrä ja peltomyyrä. Ne ovat hyvin pieniä nisäkkäitä, jotka painavat noin 15-80 grammaa. Myyrälajeista suurin on vesimyyrä, joka voi painaa jopa 300 grammaa. Se muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran rottaa. Vesimyyrän häntä on kuitenkin aina selvästi ruumista lyhyempi, sillä on huomaamattomat pienet korvat, hyvin tylppä kuono, pienet silmät ja tummanruskea, lähes musta turkki. Sekä rotta että vesimyyrä pitävät vedestä ja osaavat uida. Myyrät ovat pääasiassa kasvinsyöjiä.
Suomessa elävä rottalaji on isorotta. Se on vesimyyrän kokoinen, mutta sillä on vaaleampi turkki ja pitempi häntä, joka on suomupeitteinen...
Lista TV-uutisia käsitteleviä opinnäytteitä ja muita tutkimuksia suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta. Teosten saatavuustietoja voi tarkistaa korkeakoulukirjastojen omista luetteloista, joiden liittymiä on kerätty osoitteeseen http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html tai esimerkiksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta http://www.libplussa.fi/. Pro gradut ja muut tutkielmat ovat yleensä luettevana vain oman yliopistonsa tai korkeakoulunsa kirjastossa. Kaukolainana niitä voi toki tilata muihin kirjastoihin luettevaksi ja kopioitavaksi.
SUOMALAISIA TV-UUTISIA KÄSITTELEVIÄ OPINNÄYTETÖITÄ:
TEKIJÄ: Toivanen, Outi
NIMEKE: Hyvä faktalista : suomalaiset televisiouutiset venäläisten...
Vaski-kirjastojen kirjoja voi palauttaa toisiin Vaski-kirjastoihin. Kannattaa kuitenkin huomata, että mikäli palautat kirjan eri kunnan kirjastoon kuin mistä olet sen lainannut, kuljetusmaksu on 2 €. Jos palautus tapahtuu samaan kirjastoon mistä kirja on lainattukin, kuljetusmaksua ei peritä.
Eeva Kilpi on omaa sukua Salo. Hän oli avioliitossa vuosina 1949 - 1966 Mikko Kilven kanssa.
Lähde: Kuka kukin on (Otava, 2004)
Sukunimestä Kilpi kerrotaan Suomen kansallisbiografiassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005) seuraavaa:
"Sukunimi Kilpi ei ole suojattu, mistä syystä eri puolilla maata on lukuisia tämännimisiä sukuja. Kustavista lähtöisin olevan Kilpi-suvun nimen otti ensimmäisenä käyttöönsä tuleva kirjailija (->) Volter Kilpi Turun klassillisen lyseon alaluokilla 1886. Hänen isänsä oli merikapteeni David Ericsson (1843 - 1919). Ericsson oli vakiintunut sukunimeksi edellisen luotsi- ja kapteenisukupolven aikana. Suvussa oli useita Erik Ericsson (Eriksson) -nimisiä talollisia"
Volter Kilven suvusta kerrotaan enemmän Päiviö...
Juri on venäläinen muunnos suositun pyhimyksen Georgioksen eli suomalaisittain Yrjön tai Yrjänän nimestä. Pyhä Yrjänä kuvataan usein taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Georgioksen nimestä on eri kielissä suuri määrä muunnoksia, esim. englannin kielen George, ruotsin kielen Georg ja Göran, tsekin kielen Jiri, saksan kielen Jörgen ja Jürgen, suomen kielen Yrjö, Yrjänä, Jyrki, Jyri ja Jori sekä venäläiset muunnokset Georgi, Jegor ja Juri. Näin ollen Juri voi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin on myös Yrjön, Jyrkin ja Jyrin nimipäivä. Myös ortodoksisessa kalenterissa Pyhän Georgios Voittajan muistopäivä on 23.4. ja hänen mukaansa nimetyt Jurit, Jyrit ja Jyrkit viettävät silloin nimipäiväänsä. Ortodoksinen kalenteri ks. http://www.ortodoksi...
Kirjojen lainaamiseksi tarvitset kirjastokortin. Sen saat ilmaiseksi mistä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä. Alle 15-vuotias tarvitsee korttiin jonkun aikuisen takaajaksi, esimerkiksi isän tai äidin. Kortin saamiseksi täytyy esittää kirjastossa kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 18-vuotiailta käy myös kuvaton Kela-kortti. Jos kortti katoaa, alle 15-vuotiaille uusi kortti maksaa 2 euroa ja muille 3 euroa.
Kirjastokortilla voi lainata kirjastossa joko itsepalveluautomaatilla tai palvelutiskillä. Automaattiin täytyy asettaa ensin kirjastokortti, sitten näppäillä tunnusluku eli pin-koodi ja lopuksi viedä kirjat vuorotellen automaatin lukulaitteen alle. Kun kirjat on lainattu, kortti otetaan pois ja ruudulta painetaan,...
HSY ohjeistaa tosiaan lajittelemaan liimautuvat muistilaput sekajätteeseen. Post-it -merkkisten muistilappujen valmistajan nettisivuilta löytyy kuitenkin tieto, että kyseiset muistilaput voi kierrättää paperina. Syyksi mainitaan, että suurin osa lappujen sisältämästä liimasta poistuu siistauskäsittelyssä, jossa lapuista poistetaan myös väri:
https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/post-it-notes/contact-us/FAQs/
Ilmeisesti lappujen sisältämä väri on yksi syy siihen, miksi ne on neuvottu kierrättämään sekajätteenä. Helsingin kaupunginkirjastolta on vastattu muistilappujen kierrätystä koskevaan kysymykseen vuonna 2010. Kun paperista tehdään uusiomassaa, siitä poistetaan painoväri, mutta läpivärjättyjen muistilappujen kohdalla tämä ei aina onnistu,...
Kissa voi vaihtaa kasvaessaan niin silmiensä kuin turkkinsakin väriä.
Rebekka Watsonin kirjassa Kissaekspertti - Kaikki kissastasi (WSOY 2011, s. 13) esimerkiksi kerrotaan, että kissan värissä ja kuvioinnissa voi tapahtua pieniä muutoksia kissan ensimmäisen elinvuoden aikana. Esimerkiksi yksivärisen kissanpennun turkin haaleat haamuraidat, joita kutsutaan kissatermein haamutabbykuvioiksi, saattavat kadota kokonaan pennun kasvaessa.
Kuvaamasi kissa näyttäisi olevan joko tiikeri- tai tabbykuvioinen (molemmat kuviot ovat raidallisia, mutta raidat ovat vähän eri mallisia). Watsonin mukaan tabbykuviot näkyvät kissanpennuilla jo heti syntyessä, mutta turkin väri syvenee usein kissan kasvaessa, kuten mainitsemassasikin tapauksessa näyttää...
Tässä pieni vinkkilista. Toivottavasti tästä löytyy sopivaa luettavaa.
Jonasson, Jonas: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (Satavuotias Allan Karlsson seikkailee läpi Euroopan lähihistorian ja onnistuu karkumatkallaan sekoittamaan koko Ruotsin. – Saatavana myös äänikirjana)
Kari Hotakainen: Ihmisen osa (trilogian ensimmäinen osa, muut osat Jumalan sana ja Luonnon laki, kaikki myös äänikirjoina)
Tamminen, Petri: Enon opetukset (”…viiltävän hauska romaani kasvamisen tiestä. Kertojana on enoaan kymmenen vuotta nuorempi Jussi.” – Saatavana myös äänikirjana)
Durrell, Gerald: Eläimet ja muu kotiväkeni ; Eläimellistä menoa Korfussa (ja muut Durrellin teokset – hiukan saman tyylisiä kuin James Herriotin kirjat)
Tuuri, Hanna: Vihreän...
