Kyseessä on varmaan unkarilainen runoilija Erzsébet Túrmezei, jonka uskonnollista lyriikkaa Anna-Maija Raittila on kääntänyt suomeksi kolmiosaiseen käännösrunosarjaansa Uskon lyriikkaa: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa. Teokset ovat Kutsut minua nimeltä, Suurempi kuin sydämeni ja Lähteenkirkas hiljaisuus. Niiden saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Entisenä kielenhuoltajana uskaltaisin sanoa, että "syvästi koskettuneena" ei ole hyvää suomen kieltä. Minäkin epäilisin kyseisen sanan ymmärrettävyyttä. Kaunis lopetus muuttuu oudoksi, ja se ei ole tarkoituksesi.
Mitä jos laittaisit loppuun kokonaisen lauseen? "Olen syvästi kiitollinen saamastani avusta" tai "Sinulta saamani tuki (tai apu) on koskettanut minua syvästi". Tai: "Kiitos, että autoit minua. Se on koskettanut minua syvästi." Nämä lauseet ilmaisevat yksinkertaisin sanoin kiitolliset tunteesi. Jos haluat, voit vielä lisätä lopetukseen esim. "Lämpimästi kiittäen".
Jos et halua laittaa kokonaista lausetta, niin voit laittaa loppuun "Syvästi kiitollisena".
Tässä joitakin ehdotuksia. Tärkeintä on saada viesti perille ymmärrettävässä...
Julkaisussa Maasta, kivestä ja hengestä : earth, stone and spirit : Markus Hiekkanen festschrift (Turku : Kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia 2009) on Janne Harjulan artikkeli nimeltä Valoa ja varjoa. Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksentontin kaivauksista (s. 314-321). Tässä artikkelissa nimetään erilaisia soihtutyyppejä. Artikkelin mukaan joidenkin kasveista tehtyjen kimppusoihtujen paloaika voi olla pari tuntia. Johonkin palavaan aineeseen kastetut kasvit voivat soihtuina palaa varttitunnin tai kauemmin. Soihtuja on valmistettu myös erilaisista kasveista kyllästämällä ne tervan sijasta mehiläisvahalla ja rasvalla, jolloin ne ovat pikemminkin kynttilöitä tai lamppuja kuin soihtuja. Näiden paloaika on tunti tai kauemmin...
Puutiaisesta ei luultavasti ole suurempa hyötyä millekään eläimelle, mutta kasvillisuuden pinnalla tulevaa isäntäkohdetta odotellessaan se on muiden selkärangattomien tavoin varmaan hyönteissyöjälintujen saalistuksen kohde. Puutiaisen suurin hyöty liittyykin sen merkitykseen tautien välittäjänä; niinpä sillä voi ajatella olevan ratkaiseva merkitys esimerkiksi puutiaisaivokuumetta levittävälle TBE-virukselle, Borrelia-bakteerille ja lukuisille muille puutiaisten levittämille taudinaiheuttajille.
Linnunpesä on latinaksi nidus, lintuhäkki cavea, lintu avis. Kaikki nämä sanat esiintyvät klassisessa latinassa. Linnunpelätti on formido avium, linnunlaulu avium cantus. Latinan kielen antiikin teksteihin perustuvissa sanakirjoissa ei löydy linnunpönttö-sanaa, sellainen käsite lienee ollut vieras tuona aikakautena tai sitä ei esiinny teksteissä. Nykylatinaahan on myös ja Suomi on yksi nykylatinan harrastuksen keskeinen maa, eli tällainenkin käsite voidaan rakentaa. Nykylatinan sanakirjasta löytyy sana koirankoppi casula canis. Casula merkitsee pientä mökkiä, joten tästä voitaisiin johtaa linnun pikku asuinmökiksi casula avium, lintu monikossa ehkä mielellään siksi, että kyse on linnuille tarkoitetusta mökistä (vrt. linnuille tarkoitettu...
Kirjan on kirjoittanut Tilly Bagshawe.
Sidney Sheldon kuoli vuonna 2007. Sittemmin hänen perikuntansa on valinnut Tilly Bagshawen kirjoittamaan samantyylisiä teoksia, joiden markkinoinnissa käytetään ilmaisua "Sidney Sheldonin". Ensimmäinen näistä kirjoista, Sidney Sheldonin Timanttidynastian perilliset (Sidney Sheldon's Mistress of the game, 2009) oli jatko-osa Sheldonin vuonna 1982 julkaisemalle Master of the game -kirjalle, joka julkaistiin suomeksi nimellä Timanttidynastia. Muut seitsemän sarjan kirjaa eivät ole jatko-osia vaan itsenäisiä teoksia.
Tilly Bagshawen kotisivut: https://www.tillybagshawe.com/sidney-sheldon?pg=1
Sidney Sheldon Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Sidney_Sheldon#Novels_2
Felicity Wood: Ghosting to...
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka, julkaistu v. 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Runo sisältyy mm. antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2, sivulla 455 ja Keskikoulun lukukirja 1:een (WSOY 1969).
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan teosta
Rintala, Eetu. Alajärven suojeluskunta.
Alajärvi : Alajärven suojeluskunnan historiatoimikunta, 1981.
löytyy useammasta Suomen yliopistonkirjastosta, mm. Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta.
Teosta löytyy myös maakuntakirjastojen yhteistietokannan Mandan mukaan mm. Lahden, Oulun, Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa teosta ei valitettavasti ole.
Teoksen voi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
Kyseinen kirja on Una Nuotion kirjoittama Ravinto ja terveys. vastaavia kirjoja löytyy oheisen linkin kautta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ravinto%29%20t%3A%28terv…
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kyseessä on ilmeisesti Peter von Baghin toimittama radiosarja Elämää suuremmat elokuvat vuosilta 1984 – 1993. Osa sarjasta esitettiin toiveuusintoina vuonna 2015.
Ohjelmasarja ei ole enää kuunneltavissa Yle Areenassa. Ylen Tallennepalvelu julkaisi sarjasta äänitteen c-kasettina, mutta näyttää siltä, että kasetteja on vain Lastu-kirjastojen kokoelmissa Lahden seudulla. Kasetteja voi tilata kaukolainaa, mutta kaukopalvelu on maksullista. Lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voitte lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarja on kuunneltavissa myös KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) asiakaspisteissä.
https://rtva.kavi.fi/
Voitte esittää Ylelle uusintatoiveen sarjasta esimerkiksi...
Valitettavasti opettajan on useimmiten mahdotonta tunnistaa kaikkia plagiaatteja. Googlaamallakaan ei tämänkaltaista vilppiepäilyä välttämättä pysty selvittämään.
Tietojenkäsittelytieteet tarjoavat mahdollisuuksia digitaalisen informaation vertailuun ja siten plagiaattien jäljittämiseen. On olemassa ohjelmia, jotka mahdollistavat dokumentin lataamisen netin yli, jolloin ohjelma etsii, onko siinä suoria lainauksia muista dokumenteista. Erilaisia vertailualgoritmeja on kehitetty ympäri maailmaa (esim. Tampereen Teknillisen yliopiston kehittämä Plakki työkalu) mutta tällaiseen tuskin on mahdollisuuksia missään koulussa.
Plagiointi voi olla myös tahatonta, ts. ei tiedetä että näin ei saa toimia tai ajatellaan, että näin jopa tulee toimia....
Tämä Maija Sakin toimittama kirja on Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalikäytössä, eli sitä ei saa kotilainaan:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+lapsuutemme+kyl…
Kirjastossa on nyt korona-aikana rajoitetut palvelut, lisätietoa alta:
https://kirjasto.jyu.fi/fi/ajankohtaista/koronatiedotteet/kirjasto-maal…
Kirja on lainakappaleena muutamissa kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+%22lapsuutemme+…
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu
Kollega tunnisti heti lapsuuden lempisatunsa, joka on Riikinkukko Janusz Grabianskin kuvittamasta Kauneimmat eläinsadut -kirjasta. Kaunis-on-hänen-pyrstönsä-kuin-auringonnousu-vuorella-aamusumussa on nimi, jonka tämä riikinkukko on antanut itselleen. Kirja on meillä Turun kaupunginkirjastossa varastossa, ja sen saa lainaan tekemällä siihen varauksen.
Tässä joitakin teoksia, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain junassa.
Aho, Juhani: Rautatie (1884)
Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna (1929)
Liksom, Rosa: Hytti nro 6 (2012)
Sumari: Junanäytelmä : sadanseitsemän kirjailijan matka junalla Euroopan halki (2001)
Tolstoi, Leo: Kreutzer-sonaatti (1890)
Kawabata, Yasunari: Lumen maa (1935–1937)
Butor: Michel: Tänä yönä nukut levottomasti (1964)
Kross, Jaan: Professori Martensin lähtö (1984)
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (2004)
Kljutšarjova, Natalja: Kolmannessa luokassa (2008)
Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin: totta ja tarua Euroopasta 1947 (1948)
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927 – 1968 (toim. Rudy de Casseres ja Raimo Salomaa, 1988)
Theroux, Paul: Suuri...
Koirakoulun ensiapuopas neuvoo näin: "Yleisoireet: Koira makoilee kyljellään, läähättää, on haluton liikkumaan
Ensiapu: Koiran syömästä määrästä riippuen. Mikäli koira on syönyt niin paljon esimerkiksi
kuivamuonaa säkistä, että sen olo on tuskainen voi koiralle juottaa parafiiniöljyä koiran koosta riippuen ½ - 2 dl. Kuivamuonan ollessa kyseessä suolalla oksennuttaminen ei ole hyvä vaihtoehto sillä kuivamuona imee itseensä runsaasti nestettä ja koiran voi olla vaikea oksentaa.." Kompassi koirakoulu
Valitettavasti tällä hetkellä kirjastossamme ei ole yhtään sukunimikirjaa paikalla, josta olisi voinut heti tarkastaa asian. HelMetistä sukunimikirjoja voi etsiä hakusanalla sukunimet ja tehdä varauksen (http://www.helmet.fi).
Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Valitettavasti kirjasto- ja arkistopalvelut ovat suljettuina ajalla 7.12.2015-29.2.2016 välisen ajan. Nettisivut: http://www.kotus.fi/.
Nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta: http://www.genealogia.fi.
Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta löytyy vanhat painetut kartat -palvelu, josta voi tutkia vanhempia karttasivuja halutulta alueelta https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat
Mikko Kutilaisen laatima Vanhatkartat.fi -sivusto on varsin helppokäyttöinen. Sen avulla voi tutustua vanhoihin karttalehtiin, verrata niitä uusiin karttoihin ja katsoa kuinka ympäristö on muuttunut. https://vanhatkartat.fi/#13.2/62.37589/26.91248 Sivun vasemmasta yläkulmasta voi vaihtaa kartan painovuoden. Vanhin karttalehti Lahnasen seudulta on tässä palvelussa vuodelta 1972. Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi Jäppilän ja Virtasalmen kuntien kanssa Pieksänmaan kunnaksi vuonna 2004. Vuoden 2007 alussa Pieksänmaa yhdistyi Pieksämäen...
