Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Saukkonen” varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat peräisin Etelä-Karjalasta ja Savosta. Myöhemmin se on ollut yleinen nimi koko Itä-Suomessa. Luultavasti ainakin osa nimen itäisemmistä esiintymistä on lainattu venäläisestä nimestä ”Savko” tai ”Savvatij”.
Valitettavasti näyttää siltä, että Charlotte Delbon teoksia ei löydy ainakaan Suomen suurimmista kirjastoista. Häneltä ei myöskään löydy suomennettuja teoksia. Englanniksi häneltä on saatavilla kaksi teosta, jotka ovat muistelmia: Auschwitz and After (1997) ja Days and Memory (1990). Hän on myös toimittanut teoksen Convoy to Auschwitz: Women of the French resistance (1997). Päätimme hankkia Turun kaupunginkirjastoon teokset Auschwitz and After ja Convoy to Auschwitz. Runokokoelmaa häneltä ei näytä olevan saatavilla.
Vanhoja Kotilaa-lehtiä ei säilytetä Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Suosittelen, että käännyt tässä asiassa Kansalliskirjaston puoleen. Kotimaa, kuten monet muutkin sanomalehdet on Kansalliskirjastossa luettavana mikrofilmiltä. Mikrofilmin tallennusnumerot löytyvät Mikrofilmitietokannasta . Jos sinulla on olemassa Kansalliskirjaston kirjastokortti, voit tilata mikrofilmin verkon kautta luettavaksi. Jos sinulla ei ole Kansalliskirjaston kirjastokorttia, sinun on ensin hankittava kortti. Sen jälkeen voit tilata mikrofilmin itsellesi katsottavaksi. Voit myös kopioida artikkelin paperille.Kansalliskirjasto
Toinen vaihtoehto on se, että otat yhteyttä Kansalliskirjaston jäljennepalveluun. He voivat toimittaa sinulle sinulle toivomasi...
Conneryn korvaajaksi James Bondin rooliin kaavailtiin lukuisia englanninkielisten maiden näyttelijöitä. Tämä artikkeli antaa ymmärtää, että Cainelle roolia ilmeisesti myös tarjottiin, mutta tämä kieltäytyi siitä, koska piti itseään liian tavanomaisena Bondiksi. Tosin jälkimmäinen huomautus on otettu toisesta yhteydestä, jossa hän puhui ystävyydestään Bondia näyttelleiden Sean Conneryn ja Roger Mooren kanssa.
Sen sijaan Caine luuli, että Bond-tuottaja Harry Saltzman halusi hänet Conneryn tilalle jo vuonna 1964. Todellisuudessa Saltzman halusi hänet esittämään vakooja Harry Palmeria, jota Caine näyttelikin sitten monessa elokuvassa. Vaikka Palmer oli monin tavoin Bondin vastakohta, rooli antoi Cainelle bondmaisen imagon, "James Bond kolme...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy kaksi vastausta kysymyksiin puutarhaterapiasta:
- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2287…
- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2287…
Näissä vastauksissa luetellaan hyviä lähteitä.
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy seuraavia teoksia yleensä puutarhaterapiasta:
- Healing gardens : therapeutic benefits and design recommendations / edited by Clare Cooper Marcus, Marni Barnes. John Wiley & Sons 1999. (Viikin tiedekirjastossa, Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastossa, Jyväskylän yliopiston kirjastossa).
- Korpela, Elli: Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Helsingin yliopisto,...
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Sitaatti on Danten Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan 26. laulusta. Eino Leinon ensimmäisen kerran vuonna 1912 ilmestynyt käännös kuuluu seuraavasti:
"Sukunne alkujuurta muistakaatte:
ei luotu teitä elämään kuin pedot,
vaan tietä kunnon ynnä tiedon käymään."
Elina Vaarana suomennos vuodelta 1963:
"Te alkujuurianne muistakaatte:
matojen elämään ei teitä luotu,
vaan tielle miehuuden ja tuntemuksen!"
Toisen asteen kaupan ja hallinnon alan koulutus muutettiin kolmivuotiseksi vuonna 1997, jolloin merkantin tutkinto poistettiin ja opiskelijat koulutettiin suoraan merkonomeiksi. Uudeksi tutkintonimekkeeksi tuli liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Uusi ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö taas astui voimaan vuoden 1999 alussa, minkä myötä oppilaitoslainsäädäntö muuttui koulutuslainsäädännöksi. Samalla kauppaoppilaitoksia koskenut erillislainsäädäntö jäi historiaan. Viimeiset opistomerkonomit valmistuivat Suomessa vuonna 2000.
Lähde
Markku Maunula et al.: Kauppaopetuksesta liiketalouden koulutukseksi. 60-vuotta Kouvolassa /// Eilen-Tänään-Huomenna. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvola 2010. (https://www.theseus.fi/...
Seinäjoen Osto- ja myyntiliikettä piti Arvi/Arvid Sjögren. Liike sijaitsi puutalossa osoitteessa Kauppakatu 15, talo purettiin 1960-luvulla.
Mäki, Aki, Kauppa kävi jotta pirellä piti : Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa, 1988
Monissa pääkaupunkiseudun suurissa kirjastoissa on italiankielisiä lastenkirjoja (esim. Vantaalla Tikkurila, Espoossa Sello, Helsingissä Pasila). Kirjoja voi varata tai voi pyytää kirjaston virkailijaa tekemään varauksen. Esim. näissä satukirjoissa on kuvitus:
TEKIJÄ Piumini, Roberto
TEOS L'albero delle fiabe : tante altre storie
TEKIJÄ Piumini, Roberto
TEOS Poco prima della notte
Tämä on helppolukuinen ja humoristinen mukaelma Punahilkasta (kuvitettu):
TEKIJÄ Denti, Roberto
TEOS Cappuccetto Oca
Oheisista linkeistä saa näkyviin listoja italiankielisistä saduista, kuvakirjoista ja helppolukuisista kirjoista, joita on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista:
sadut:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sadut%29%20f%3A1%20l%3Ai…...
Kaj Chydeniuksen säveltämässä laulussa "Muisto" lauletaan: "Sen, jonka saimme... ja vesilintu eilinen on vaiti..." Sanat ovat P. Mustapään eli Martti Haavion. Laulun on levyttänyt Taru Nyman.
Mainittakoon, että Kaj Chydenius on säveltänyt ainakin kolme "Muisto"-nimistä laulua eri runoilijoiden teksteihin. P. Mustapään runon lisäksi hän on säveltänyt Eila Kivikk'ahon ja Marja-Leena Mikkolan runot.
Etsitty kertomuskokoelma taitaa olla Sapo-sarjassa vuonna 1978 julkaistu Melville Davisson Postin Oli synkkä ja syksyinen yö. Tarinassa Jumalan työ tapauksen ratkaisu perustuu teoksen sankarin Abner-sedän havaintoihin kuuromykkien kirjoitusopetuksesta: " -- kuuromykkä ei koskaan panisi c:n tilalle s:ää tai u:n paikalle o:ta sillä hän ei tiedä miten kirjaimet lausutaan." Kertomuksessa Ottotytär uhrina on silmään ammuttu mies. Jääluotia ei sentään ole käytetty, mutta ampumahaava on taitavasti peitetty pelinappulan kappaleella niin, että ruumiissa ei näy jälkeäkään rikoksesta: "Hänessä ei näy mitään jälkeä. Storm ei ole löytänyt haavaa joka vuotaisi."
Pääkirjoituksen kirjoittaa päätoimittaja, erillinen pääkirjoitustoimittaja tai se voi olla useamman toimittajan yhteistyötä. Yleensä päätoimittaja kuitenkin hyväksyy kirjoituksen.
https://juttutyypit.fi/juttutyypit/paakirjoitus/
Mikäli haluat tietää juuri näiden päivien pääkirjoitusten kirjoittajat voit kysyä sitä palautelomakkeella https://oma.media.fi/ess/yhteystiedot/anna-palautetta/ .
Kyseessä voisi olla Tiina Raevaaran esikoiromaani Eräänä päivänä tyhjä taivas vuodelta 2008. Romaani on painajaismainen kuvaus ydinpommien tuhoamasta maailmasta. Tuhoalueilla vaeltanut tyttö päätyy metsän keskellä olevalle talolle, jonka hänen isänsä kerrotaan rakentaneen. Isän lisäksi talossa asuu yhdeksäntoista veljiksi kutsuttua miestä. Talossa on myös kielletty huone, jossa on synkkä salaisuus. Päähenkilö kokee menneisyyden traumat uudestaan valveilla ja unissaan.
R L Stine on yhdysvaltalainen kirjailija, syntynyt 8 lokakuuta 1943. Hän varttui Ohiossa Columbus-nimisellä esikaupunkialueella. Lisätietoa hänestä saa netistä, vaikkapa Googelista, stine R L, tai kirjasta, Koski Mervi; Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Äidinkieli kuuluu niihin tietoihin, joita on väestötietojärjestelmässä mahdollista muuttaa itse. Pelkkä ilmoitus riittää, todistuksia tai perusteluja ei tarvitse esittää. Muutoksen voi tehdä yksinkertaisesti täyttämällä Digi- ja väestötietoviraston lomakkeen.
Äidinkielitiedon tai asiointikielen muuttaminen (dvv.fi) Henkilötietojen ilmoittaminen ja muuttaminen itse väestötietojärjestelmään - Suomi.fi Äidinkielen vaihtaminen | kuinka se onnistuu (hiidenkivi-lehti.fi) Kirsi on vaihtanut lapsensa äidinkielen kahdesti: "Tämä oli taktikointia" - Kaksplus.fi Usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään-selvitys (valtioneuvosto.fi)
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka...
