Kyseessä voisi olla Pirjo Nuutisen ja Erkki Savolaisen toimittama kirja Mainiot maikat : humoristisia tarinoita opettajista, kust. Art House 2001 (ISBN 951-884-327-9). Taustatietoja kirjasta ja sen kansikuvan saa nettiosoitteesta http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/nuutinen/
On hyvä kysyä henkilöltä itsetään, mitä termiä hän toivoisi itsestään käytettävän. Kaikkia muunsukupuolisia ei määrittely siskoksi tai veljeksi.haittaa.
Mikäli kysyminen ei ole mahdollista tai muusta syystä, voi käyttää sukupuoletonta sanaa.'sisarus'.
https://kehraaja.com/millaista-on-binaarin-ulkopuolella-kysymyksia-ja-v…
Sisäilmayhdistys Ry:n verkkosivuilla esitellään yleisimpiä sisäilmaongelmien syitä: https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Yleisimm…
Siivouskemikaalien haitallisten aineiden vaikutus julkisten tilojen, kuten koulujen ja päiväkotien sisäilman laatuun on kyllä herättänyt huolta. Ylen verkkouutisessa vuodelta 2018 todetaan, että käytännön tasolla siivouskemikaalien vaikutuksesta hengitysilmaan on kuitenkin vielä vähän tietoa. Aalto-yliopisto oli aloittanut tutkimuksen, jossa puhdistusaineiden ja siivousmenetelmien vaikutusta sisäilman laatuun selvitettiin neljässätoista pääkaupunkiseudun lukiossa ja yhdessä päiväkodissa.
Leviävätkö siivouskemikaalien haitalliset aineet koulujen sisäilmaan? Tätä tutkitaan...
Tuorein saatavilla oleva tieto on vuoden 2020 lopusta. Tilastokeskuksen mukaan Lauttasaaren postinumeroalueella asui tuolloin 5 henkilöä, jotka olivat 100 vuotta täyttäneitä tai tätä vanhempia vuoden 2020 lopussa. Lisäksi Lauttasaaressa asui 5 henkilöä, jotka olivat iältään 99-vuotiaita.
Löimme kollegan kanssa viisaat päämme yhteen, ja tässä olisi muutama ehdotus:Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani (linkki Helmet.fi)Kate Thompson: Kirjasto sodan keskelläJessie Burton: TunnustusAgnes Imhof: Nerokas kapinallinenBonnie Garmus: Kaikki on kemiaaJevhenia Kuznjetsova: Kysykää MIaltaHaluaisiko joku lukija vielä ehdottaa muitakin?
Suomen kansalaisuuden voi säilyttää ulkomailla asuessaan. Jos ulkomailla asuva Suomen kansalainen kuitenkin hakee asuinvaltionsa kansalaisuutta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoksi voidaan asettaa Suomen kansalaisuudesta vapautuminen.
Suomen kansalainen, joka on myös vieraan valtion kansalainen tai joka haluaa tulla vieraan valtion kansalaiseksi, voidaan hakemuksesta vapauttaa Suomen kansalaisuudesta. Entinen Suomen kansalainen saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden.
Lähteet:
Kansalaisuuslaki 16.5.2003/359
Kuosma, Tapio, Uusi kansalaisuuslaki. Lainvoima, 2003
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös esim. Yleisradiolla on oma tasa-...
Victor Hugon Kurjat-romaaniin perustuvan musikaalin sävelsi 1980-luvun alussa Claude-Michel Schönberg. Teos tunnetaan ranskankielisellä nimellä Les miserables, mutta sen yleisin esityskieli on englanti.
Musiikaalin lauluja on julkaistu nuottikokoelmina. Tuorein lienee tämä: Schönberg: Les misérables : selections fom the movie. (2012, ISBN 9781780388786). Myös vanhempia painoksia on kirjastojen kokoelmissa. Kaikissa niissä on laulutekstit englanniksi. Yksittäisiä lauluja musikaalista on julkaistu useissa kokoelmanuoteissa.
Suomeksi on julkaistu tiettävästi vain yksi laulu, "Mä muistan vanhaa haavettain", joka löytyy Suuren toivelaulukirjan osasta 21 sekä Suuri musikaalikirja -kokoelmasta.
E. A. Saarimaan Nummisuutarit-selitysten mukaan 'riisi' tarkoittaa näsiää (Daphne mezereum). Sinikka Piippo huomauttaa Suomen luonnon lääkekasveissaan, että vanhemman väen keskuudessa näsiä tunnetaan yhä vanhalla nimellään 'riidenmarjana'. Näsiän lisäksi Kiven riisi-sana voi tarkoittaa myös ketunliekoa (Lycopodium selago). Riisi-sanaa onkin meillä käytetty monenlaisista ihmisten ja eläinten taudeista sekä monien niiden hoitoon lääkkeinä käytettyjen kasvien tai kasviaineiden nimissä (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3).
Aleksis Kiven tuotannossa riisivettä ja riidenmarjoja käytetään etenkin viinanhimon suitsimiseen: "Kivi oli oppinut omalta äidiltään juomahimon parantamisen riisivedellä. Riisivedellä tarkoitetaan -- liuosta, joka...
Pirkko Muikku-Wernerin fraasisanakirjan Suurella sydämellä ihan sikana (2008) mukaan "voi elämän kevät" on ihmetystä osoittava huudahdus. Esimerkkilauseena on mm. "Voi elämän kevät, en olisi uskonut tätäkään tapahtumaa tässä elämässä todistavani!"
Sanonnan alkuperää en kuitenkaan saanut selvitettyä. Voi olla, että sillä on alun perin päivitelty "elämän keväässä" olevien lasten toilailuja. Se ei kuitenkaan todennäköisesti ole peräisin Pikku Myyltä, vaikkakin hän on sitä käyttänyt. Esimerkiksi Anni Lahtisen romaani Voi elämän kevät! on julkaistu jo vuonna 1981. Monille se kuitenkin on varmasti jäänyt mieleen Muumilaakson tarinoista. Ainakin Parhaat Muumi-sitaatit ja Aamukahvilla -blogien mukaan Myy sanoo sen jaksossa 2 (Taikurin hattu).
Hei,
Kyseessä voisi näillä tiedoilla olla A. J. Healyn Tommy Storm : kutsu kaukaiselta planeetalta (Tammi, 2009).
Kirjassa 5 maan nuorta kutsutaan avaruusasemalle koulutukseen salaista tehtävää varten ja asemalla on myös muiden lajien edustajia. Myös tuo rakkaus/rikkaus-kohta löytyy kirjasta.
Kirjalle on myös jatkoa: Tommy Storm ja avaruuden ritarit (Tammi, 2011).
Kyseessä voisi olla Maailman suuret rakennelmat -niminen teos, tekijänä Nigel Hawkes. Siinä käsitellään mm. Eiffel-tornia ja muita korkeita rakennuksia.
Teos näyttää olevan saatavilla myös Ruoveden kirjastossa. https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
Lastu-kirjastojen tietokannasta löytyy Jaakko Tepon Rasvainen pyttipannu, lastenmusiikkiyhtyeen Sotta ja Pytty laulu Pyttipannu sekä Olli Ahvenlahden säveltämä ja Kalle Väänäsen sanoittama Pyttipannussa on munaa, jonka Heikki Kinnunen on esittänyt. Se löytyy levyltä Revyylauluja.
YouTubesta kuuntelun perusteella etsimäsi laulu ei ole mikään näistä.
Etsin myös Yleisradion Fono-tietokannasta ja Kansalliskirjaston Finnasta, mutta lisää pyttipannu-lauluja ei niistäkään löytynyt.
Kirjaston kirjojen lainaaminen ei maksa. Kirjastoissa on toisinaan myytävänä poistokirjoja ja ne maksavat. Samoin kaupoissa olevat kirjat maksavat.
Toisin kuin aikuisten aineistosta, lasten aineistosta ei yleensä peritä varaus- tai myöhästymismaksua. Jos kadottaa lainaamansa kirjan, tai jos vaikka lemmikki sattuu tuhoamaan sen, on kirja korvattava kirjastolle.
Näyttää siltä, että sotien aikana aliupseereille ei ollut yhtenäistä päivärahaa, vaan summa vaihteli sotilasarvojen mukaan. Rintamajoukoissa alikersantin päiväraha oli talvisodan aikaan 10 markkaa. Jatkosodan loppuvaiheessa alikersantin päiväraha taas oli 18 markkaa, kersantin 25 markkaa ja ylikersantin 30 markkaa.
Lähteinä käytin seuraavia teoksia: Väinö Mononen, Talvisota Kuhmossa I: Kuolema kolkuttaa korvessa (BoD, 2020); Suomen sota 1941-1945 10. osa (toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto, Sotateos 1961).
Sikojen sukupuu on monimutkainen, ja eri sikalajit ovat risteytyneet keskenään useaan otteeseen. Villisian (Sus scrofa) kantamuodosta tiedetään, että se kehittyi Kaakkois-Aasiassa noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen se levisi Intiaan noin miljoona vuotta sitten ja sen jälkeen muualle Aasiaan ja Eurooppaan. Tälle kantamuodolle ei kuitenkaan mainita kirjallisuudessa mitään nimeä - mahdollisesti paleontologit eivät vielä ole löytäneet sen fossiilia.
Ks. esim. Frantz jne. (2015): The Evolution of Suidae, kappale Modern Wild Boar (Sus scrofa)
Lotta Svärd -järjestö sai nimensä J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Yhdessä runossa kerrotaan miestään sotatantereelle seuranneesta naisesta, jonka nimi oli Lotta Svärd. Lisää tietoa mm. nimen käyttöönotosta järjestön nimeksi löytyy esimerkiksi perinne.fi -sivustolta. Suora linkki nimeä käsittelevään osioon on https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/lotta-svard-nimi/.
Suržyk on on nimitys, jota käytetään Ukrainassa yleisesti puhutusta ukrainan ja venäjän kielten seka- ja välimuodosta.
Lähde
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sur%C5%BEyk
Sherryl Woodsilta on suomennettu kahta eri sarjaa. Tässä on listat tähän mennessä suomennetuista kirjoista ilmestymisjärjestyksessä.
Sweet Magnolias -sarja
Tervetuloa Serenityyn (Stealing Home)
Palanen taivasta (A Slice of Heaven)
Tuntuu perheeltä (Feels Like Family)
Kun siivet kantavat (Welcome to Serenity)
Chesapeake Shores -sarja
Kotkanpesän majatalo (The Inn at Eagle Point)
Kukkia ja draamaa (Flowers on Main)
Sataman taikaa (Harbor Lights)
[Neljättä osaa ei ole ilmeisesti suomennettu, A Chesapeake Shores Christmas]
Ajopuun mökki (Driftwood Cottage)
Kuutamopoukamo (Moonlight Cove)
Rakkauden rantaviiva (Beach Lane)
Tähdet Dublinin yllä (An O'Brien family Christmas)
Onnen tuulet (The Summer Garden)
Lähteet:
Kirjailijan kotisivu: https...
