Eila Kivikk'ahon runo "Satua" alkaa: "Kiukunharmaat pilvimöykyt, mikä teitä vaivaa?" Runo sisältyy Kivikk'ahon kokoelmaan "Viuhkalaulu" (WSOY, 1945) ja myös hänen "Kootut runot" -teokseensa, josta on useita painoksia, sekä Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Piafin ja Brelin ohjelmistosta on suomeksi julkaistu nuottina lähinnä artistien tunnetuimpia lauluja - Piafilta mm. En kadu mitään, Hymni rakkaudelle ja Pariisin taivaan alla; Breliltä Jos nyt menet pois, Päivät kuin unta ja Vanhojen rakastavaisten laulu. Nuotteja suomeksi näihin löytyy esim. Suuri toivelaulukirja -sarjasta.
Huomattavasti useampia Piafin ja Brelin lauluja on esitetty teattereissa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Susanna Haaviston albumi Laulusi elää, Brel koostuu Liisa Ryömän Helsingin kaupunginteatterille laatimista suomennoksista. Haaviston Pakko saada laulaa - Edith Piaf -albumin laulutekstit puolestaan ovat pääosin Esko Elstelän teatterille tekemiä suomennoksia. Jotkut kappaleet on käännetty moneen kertaan eri...
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-ohjelmoinnin...
Opettajan tehtävänä on suunnitella opetus ja siihen kuuluva vuorovaikutusprosessi siten, että opiskelija oppii. Opetustila voi vaikuttaa vuorovaikutukseen.
Pedagogisessa tai opetuksellisessa vuorovaikutuksessa on aina mukana jokin opetuksellinen sisältötavoite, mitä muussa vuorovaikutuksessa taas ei ole.
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehosalkku/mina_opettajana/opettajana_keh…
Vuorovaikutusta on ymmärtäminen, kommunikoiminen, kuunteleminen, palaute, dialogi.
Vuorovaikutus, interaction (lat. inter=välillä, actio=toiminta, toimi), yksilön ja sosiaalisen ympäristön vastavuoroinen vaikutus toisiinsa; interaktio. Toiminta määräytyy tämän vuorovaikutuksen perusteella ja ohjaa yksilön kehitystä.
Pedagoginen, pedagogical (kreik. paidagogos=poikien...
Tietokannasta etsittäessä hakusanoilla "tutkimusmatkat", "tutkimusmatkailijat" ja "tutkimusretkikunnat" löytyy paljon kirjallisuutta tutkimusretkistä. Useimmiten kyseessä ovat historialliset matkat aikoinaan tuntemattomiin maailmankolkkiin, kuten Aasiaan, Afrikkaan ja Etelämantereelle.
Kirjaston hyllypaikasta 40.8 löytyy matkakuvauksia, niiden joukossa on myös tutkimusretkikirjallisuutta. Hyllypaikasta 99.14 löytyy tutkimusmatkailijoiden elämäkertoja.
Se, ovatko kirjat samantyylisiä kuin mainitsemasi, selviää vain lukemalla. Hyvään lukukokemukseen vaikuttaa merkittävästi kirjoittajan tyyli ja taidot. Hakutuloksessa voi olla mukana puisevaakin tutkimuskirjallisuutta. Osa kirjoista on matkapäiväkirjoja. Alla muutama ehdotus kirjoista,...
Vaikka se ei aivan täsmälleen kysymyksessä esitettyjä muistikuvia vastaakaan, ehdottaisin silti Jennifer Rees Larcomben kirjaa Paholaiskivi (Perussanoma, 1994). Päähenkilön nimi tässä on Manda. Mandaa ei sijoiteta toiseen perheeseen, vaan hänen perheestään tulee sijaisperhe "kummalliselle" Mary-tytölle, joka haluaa itseään kutsuttavan Sheeshaksi. Kirjan kannessa mustahiuksinen tyttö (kaiketikin Sheesha) nostaa kaulassaan olevaa kivistä amulettia kohti katsojaa.
"Viisitoistavuotias Manda on raivoissaan, kun perheeseen liitetään kummallinen Sheesha-tyttö. Tämän kiinnostus intialaiseen mystiikkaan kuitenkin tarttuu. Varsinkin salaperäinen musta kivi näyttää antavan yliluonnollisia voimia. Mutta auttaako se löytämään Sheeshan kadonneen isän?...
Antigeenit ovat rakenteita, joita vastaan immuuni- eli puolustusjärjestelmämme reagoi. Useimmiten sanaa käytetään erilaisten taudinaiheuttajien, kuten virusten ja bakteerien, yhteydessä. Puhutaan esimerkiksi erilaisista virusantigeeneista, joista esimerkkinä Covid-19-pandemian yhteydessä tunnetuksi tulleet SARS-CoV-2-viruksen pinnalla olevat piikkiproteiiniantigeenit, joita hyödynnetään taudin diagnostiikassa.
Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä hyökkää kehon omia rakenteita eli autoantigeenejä kohtaan. Auto-etuliite juontuu kreikan sanasta autos, ja tarkoittaa omaa tai itseä. Autoantigeenit ovat perinnöllisiä eli perintötekijöidemme määrittämiä. Autoimmuunitautien perinnöllisyys ei kuitenkaan liity näiden antigeenien ominaisuuksiin...
Kappale on levytetty useita kertoja, ja se on myös muutamassa nuottikokoelmassa. Eri levytykset ja nuottitiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta. Violan mukaan säveltäjä on Jimi Constantine. Sanoittajiksi on merkitty Risto Asikainen, Mikael Gabriel Sohlman ja Dan Tolppanen kaikissa tapauksissa, mutta joissakin tapauksissa myös Jimi Constantine ja Uniikki.
Violan tiedot levytyksistä ja nuoteista löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=Boom+kah&searchCode=T…
Ainakin Mark Twainin (julk. v. 1884) Huckleberry Finnin seikkailuissa. Kirja on tunnettu viattomasta nuoresta päähenkilöstään Finnistä ja hänen ystävästään Jimistä sekä Mississippijoen seudun asukkaista, heidän piintyneistä asenteistaan, ja etenkin rasismin satiirisesta kuvauksesta.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huckleberry_Finnin_seikkailut
http://www.kepa.fi/uutiset/944
Ryhmien ohjaamiseen liittyvä kirjallisuus näyttää usein keskittyvän nimenomaan pitkäjänteiseen ryhmätoimintaan. Veli Kaukkilan Ryhmästä enemmän : käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle (SMS-tuotanto, 2007) saattaisi kuitenkin sisältää hyödyllistä tietoa myös tähän tarpeeseen.
Mahdollisesti myös fasilitointia käsittelevien kirjojen antia voisi soveltaa tässä:
Sipponen-Damonte, Mirjami: Varmuutta fasilitointiin (Alma Talent, 2020)
Kantojärvi, Piritta: Fasilitointi luo uutta : menesty ryhmän vetäjänä (Talentum, 2012)
Ehkäpä myös puhe- ja esiintymistaidon kirjoista voisi saada ajatuksia. esim. Valkila, Oili: Loista puhujana : puhumisen taito, halu ja uskallus : laita itsesi likoon! (Yrityskirjat, 2014).
Sopivia runoja löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kanteletar
Lennä, lennä leppäkerttu / koonn. Karahka
Lönnrot, Elias: Kansanlauluja
Suomen lasten runotar
Teosten saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Näiden hakupalvelujen avulla voit etsiä useimmat suomalaiset kirjastot, mistä haluamasi teos voisi löytyä.
Frank-monihaku: https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Finna: https://finna.fi/
Suomen kielen sanakirjat ja kielenoppaat tuntevat vain sanan "fläppitaulu". "Suomen kielen perussanakirja" vuodelta 1992 kertoo, että "fläppitaulu" on "iso telineeseen kiinitettävä lehtiö" ja kehottaa käyttämään sen sijasta sanaa "lehtiötaulu".
Sana "fläppitaulu" puolestaan on muokattu suoraan englannin kielen sanasta "flap board". Näin ollen "fläppi" tulee, kuten oletitkin, englannin sanasta "flap", jolla on sellaisia merkityksiä kuin "läppä", "kaistale" ja "liuska".
Etsitty kirja saattaisi olla Michel del Castillon Tanguy, aikamme lapsi. Sen viidennestätoista luvusta löytyy lyhyt keskustelu, jonka päätteeksi yksi Tanguyn vankitovereista toteaa: "Ei sodassa ole voittajia eikä voitettuja: vain uhreja."
Päivikin satu on vuodelta 1918 ja sen on kirjoittanut Aili Somersalo. Kirjasta on otettu useita painoksia ja sitä on saatavissa useissa kirjastoissa, myös Kirkkonummen kirjastosta. Suosittelen sinulle myös Päivikin sadun rinnakkaisteosta, niin ikään Somersalon kirjoittamaa Mestaritontun seikkailuja, jossa myös puhutaan Päivikistä... Mestaritonttu oli minun mielikirjojani lapsena.
Tuija Ernamo on toiminut lukijana kevättalvella 1988 esitetyssä Piippa ja kaverit-nimisessä lastenohjelmassa kuudessa jaksossa.
Muutoin Ernamon filmografiatietojen mukaan hänellä ei vaikuttaisi olevan ääninäyttelijän rooleja.
Koko kansan tuntemaksi Ernamo on tullut elokuva-, televisio- ja teatterirooliensa kautta.
Tuija Ernamo Elonetissä.
Tuija Ernamo IMDB-palvelussa.
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila
P.C.Castin Yön talo-sarjan neljäs osa Piinattu ilmestyy myöhemmin tänä vuonna ja tilataan Lappeenrannan kirjastoihin kustantajan syksyn ennakkolistalta. Voit kysyä kirjaa syksyllä elokuusta lähtien lähimmästä kirjastostasi tai tarkistaa saatavuuden itse kirjaston aineistohaulla osoitteessa http://weborigo.lappeenranta.fi/ .
Myöhempiä osia tilataan Lappeenrannan kirjastoihin sitä mukaa kun niitä ilmestyy.
