Kysymäsi kirja ilmestyy WSOY:n kustantamana suomeksi lokakuussa 2004. Se tilataan nyt kesäkuussa ennakkoon kirjastoomme, joten voit halutessasi jättää siitä jo varauksen.
Laulu itsestäni on suomennettu kolmesti. Varhaisin suomennos on Ruohonlehtiä-kokoelmassa 1954 ilmestynyt Viljo Laitisen käännös. Arvo Turtiaisen kääntämänä runo ilmestyi vuonna 1965 kokoelmassa Ruohoa. Tuorein suomennos on Valitut runot -kokoelmassa 2007 ilmestynyt Markus Jääskeläisen käännös.
Laitinen:
(olen suuri, sisälläni on maailmoja.)
Turtiainen:
(olen rajaton, sisällän kaikkeuksia.)
Jääskeläinen:
(Minussa on tilaa, sisälleni mahtuu mitä tahansa.)
Vapaakirkko eriytyi omaksi kirkokseen vuonna 1923, kun Suomen uskonnonvapauslaki tuli voimaan.
Ehkä vapaakirkkolaiset kastoivat lapsia siihen asti luterilaisen kirkon oppien mukaan, jolloin
lapsilla oli myös kummit. En löytänyt tästä mitään tietoa. Vapaakirkkolaisuuteen kuuluu
olennaisesti aikuiskaste.
Vapaakirkon sivuilla mainitaan myös lasten siunaaminen, joka tapahtuu omassa kodissa:https://www.svk.fi/lapset/
Vapaakirkon sivuilla on myös yhteystietoja. Sieltä kannattaa kysyä asiasta tarkemmin.
Lähde: Portti : lukion uskonto, kurssi 2 (Otava 2015)
Suomen Pankki lakkasi vastaanottamasta v.1897 5:n markan seteliä v.1944 lopussa, joten seteliä ei käytetty 1950-luvulla. Tieto on Antti Heinosen kirjasta Ruplista markkoihin s. 305-306. Kirja löytyy Suomen Pankin julkaisuarkistosta.
Entisenä kielenhuoltajana uskaltaisin sanoa, että "syvästi koskettuneena" ei ole hyvää suomen kieltä. Minäkin epäilisin kyseisen sanan ymmärrettävyyttä. Kaunis lopetus muuttuu oudoksi, ja se ei ole tarkoituksesi.
Mitä jos laittaisit loppuun kokonaisen lauseen? "Olen syvästi kiitollinen saamastani avusta" tai "Sinulta saamani tuki (tai apu) on koskettanut minua syvästi". Tai: "Kiitos, että autoit minua. Se on koskettanut minua syvästi." Nämä lauseet ilmaisevat yksinkertaisin sanoin kiitolliset tunteesi. Jos haluat, voit vielä lisätä lopetukseen esim. "Lämpimästi kiittäen".
Jos et halua laittaa kokonaista lausetta, niin voit laittaa loppuun "Syvästi kiitollisena".
Tässä joitakin ehdotuksia. Tärkeintä on saada viesti perille ymmärrettävässä...
Julkaisussa Maasta, kivestä ja hengestä : earth, stone and spirit : Markus Hiekkanen festschrift (Turku : Kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia 2009) on Janne Harjulan artikkeli nimeltä Valoa ja varjoa. Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksentontin kaivauksista (s. 314-321). Tässä artikkelissa nimetään erilaisia soihtutyyppejä. Artikkelin mukaan joidenkin kasveista tehtyjen kimppusoihtujen paloaika voi olla pari tuntia. Johonkin palavaan aineeseen kastetut kasvit voivat soihtuina palaa varttitunnin tai kauemmin. Soihtuja on valmistettu myös erilaisista kasveista kyllästämällä ne tervan sijasta mehiläisvahalla ja rasvalla, jolloin ne ovat pikemminkin kynttilöitä tai lamppuja kuin soihtuja. Näiden paloaika on tunti tai kauemmin...
Tässä muutama linkki, joilla pääset alkuun: http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/koreasou.htm , http://www.britannica.com (hakusana Korean literature), http://www.kcaf.or.kr/klt/ (Korean Literature today - arkistosta ja aakkosellisesta hakemistosta löytyy kirjailijoiden nimiä), http://www.comptons.com/encyclopedia/ARTICLES/0100/01027072_A.html
Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta löytyy eniten Korean kulttuuria käsittelevää kirjallisuutta, jota voit saada kaukolainaksi. Suomeksi on hiukan tietoa Otavan kirjallisuustiedossa.
Puutiaisesta ei luultavasti ole suurempa hyötyä millekään eläimelle, mutta kasvillisuuden pinnalla tulevaa isäntäkohdetta odotellessaan se on muiden selkärangattomien tavoin varmaan hyönteissyöjälintujen saalistuksen kohde. Puutiaisen suurin hyöty liittyykin sen merkitykseen tautien välittäjänä; niinpä sillä voi ajatella olevan ratkaiseva merkitys esimerkiksi puutiaisaivokuumetta levittävälle TBE-virukselle, Borrelia-bakteerille ja lukuisille muille puutiaisten levittämille taudinaiheuttajille.
Linnunpesä on latinaksi nidus, lintuhäkki cavea, lintu avis. Kaikki nämä sanat esiintyvät klassisessa latinassa. Linnunpelätti on formido avium, linnunlaulu avium cantus. Latinan kielen antiikin teksteihin perustuvissa sanakirjoissa ei löydy linnunpönttö-sanaa, sellainen käsite lienee ollut vieras tuona aikakautena tai sitä ei esiinny teksteissä. Nykylatinaahan on myös ja Suomi on yksi nykylatinan harrastuksen keskeinen maa, eli tällainenkin käsite voidaan rakentaa. Nykylatinan sanakirjasta löytyy sana koirankoppi casula canis. Casula merkitsee pientä mökkiä, joten tästä voitaisiin johtaa linnun pikku asuinmökiksi casula avium, lintu monikossa ehkä mielellään siksi, että kyse on linnuille tarkoitetusta mökistä (vrt. linnuille tarkoitettu...
Kirjan on kirjoittanut Tilly Bagshawe.
Sidney Sheldon kuoli vuonna 2007. Sittemmin hänen perikuntansa on valinnut Tilly Bagshawen kirjoittamaan samantyylisiä teoksia, joiden markkinoinnissa käytetään ilmaisua "Sidney Sheldonin". Ensimmäinen näistä kirjoista, Sidney Sheldonin Timanttidynastian perilliset (Sidney Sheldon's Mistress of the game, 2009) oli jatko-osa Sheldonin vuonna 1982 julkaisemalle Master of the game -kirjalle, joka julkaistiin suomeksi nimellä Timanttidynastia. Muut seitsemän sarjan kirjaa eivät ole jatko-osia vaan itsenäisiä teoksia.
Tilly Bagshawen kotisivut: https://www.tillybagshawe.com/sidney-sheldon?pg=1
Sidney Sheldon Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Sidney_Sheldon#Novels_2
Felicity Wood: Ghosting to...
Plussan teille jo antama Martti Kainulaisen ”Kaijan kirja - kertomus afasiasta” (Kirjayhtymä, 1992) vaikuttaa ihan hyvältä löydöltä. Muistelmat on kirjoitettu afasiapotilaan omaisen (aviomiehen) näkökulmasta. Saatteessa hän kirjoittaa, että omaisia tarvitaan usein pitämään afasiapotilaiden puolia. Rohkaisevasta näkökulmasta kertoo takakansiteksti: ”Kaijan kirja kuvaa sisukasta naista, perusäitiä, joka ei suostu sopeutumaan sairaaksi. Hän ei ole tapaus vaan ihminen joka haluaa itselleen kielen ja kontaktit”.
Muita afasia-aiheisia muistelmia ja romaaneja:
1) J. Bernlef: Förmörkelse (Norstedt, 1996). Romaani afasiasta.
2) Ingrid TROPP ERBLAD: Katt börjar på S - en berättelse om orden och hur det känns att förlora dem (LT, 1982)....
Kyseinen kirja on Una Nuotion kirjoittama Ravinto ja terveys. vastaavia kirjoja löytyy oheisen linkin kautta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ravinto%29%20t%3A%28terv…
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kyseessä on ilmeisesti Peter von Baghin toimittama radiosarja Elämää suuremmat elokuvat vuosilta 1984 – 1993. Osa sarjasta esitettiin toiveuusintoina vuonna 2015.
Ohjelmasarja ei ole enää kuunneltavissa Yle Areenassa. Ylen Tallennepalvelu julkaisi sarjasta äänitteen c-kasettina, mutta näyttää siltä, että kasetteja on vain Lastu-kirjastojen kokoelmissa Lahden seudulla. Kasetteja voi tilata kaukolainaa, mutta kaukopalvelu on maksullista. Lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voitte lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarja on kuunneltavissa myös KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) asiakaspisteissä.
https://rtva.kavi.fi/
Voitte esittää Ylelle uusintatoiveen sarjasta esimerkiksi...
Tämä Maija Sakin toimittama kirja on Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalikäytössä, eli sitä ei saa kotilainaan:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+lapsuutemme+kyl…
Kirjastossa on nyt korona-aikana rajoitetut palvelut, lisätietoa alta:
https://kirjasto.jyu.fi/fi/ajankohtaista/koronatiedotteet/kirjasto-maal…
Kirja on lainakappaleena muutamissa kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+%22lapsuutemme+…
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu
Kollega tunnisti heti lapsuuden lempisatunsa, joka on Riikinkukko Janusz Grabianskin kuvittamasta Kauneimmat eläinsadut -kirjasta. Kaunis-on-hänen-pyrstönsä-kuin-auringonnousu-vuorella-aamusumussa on nimi, jonka tämä riikinkukko on antanut itselleen. Kirja on meillä Turun kaupunginkirjastossa varastossa, ja sen saa lainaan tekemällä siihen varauksen.
Tässä joitakin teoksia, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain junassa.
Aho, Juhani: Rautatie (1884)
Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna (1929)
Liksom, Rosa: Hytti nro 6 (2012)
Sumari: Junanäytelmä : sadanseitsemän kirjailijan matka junalla Euroopan halki (2001)
Tolstoi, Leo: Kreutzer-sonaatti (1890)
Kawabata, Yasunari: Lumen maa (1935–1937)
Butor: Michel: Tänä yönä nukut levottomasti (1964)
Kross, Jaan: Professori Martensin lähtö (1984)
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (2004)
Kljutšarjova, Natalja: Kolmannessa luokassa (2008)
Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin: totta ja tarua Euroopasta 1947 (1948)
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927 – 1968 (toim. Rudy de Casseres ja Raimo Salomaa, 1988)
Theroux, Paul: Suuri...
Koirakoulun ensiapuopas neuvoo näin: "Yleisoireet: Koira makoilee kyljellään, läähättää, on haluton liikkumaan
Ensiapu: Koiran syömästä määrästä riippuen. Mikäli koira on syönyt niin paljon esimerkiksi
kuivamuonaa säkistä, että sen olo on tuskainen voi koiralle juottaa parafiiniöljyä koiran koosta riippuen ½ - 2 dl. Kuivamuonan ollessa kyseessä suolalla oksennuttaminen ei ole hyvä vaihtoehto sillä kuivamuona imee itseensä runsaasti nestettä ja koiran voi olla vaikea oksentaa.." Kompassi koirakoulu
Valitettavasti tällä hetkellä kirjastossamme ei ole yhtään sukunimikirjaa paikalla, josta olisi voinut heti tarkastaa asian. HelMetistä sukunimikirjoja voi etsiä hakusanalla sukunimet ja tehdä varauksen (http://www.helmet.fi).
Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Valitettavasti kirjasto- ja arkistopalvelut ovat suljettuina ajalla 7.12.2015-29.2.2016 välisen ajan. Nettisivut: http://www.kotus.fi/.
Nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta: http://www.genealogia.fi.
