Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
Kaukolämpöjohdot lämpöeristetään tehokkaasti, mutta lämpöhävikkiä syntyy silti jonkin verran. Johtojen siirtämästä energiasta Suomessa kuluu jakeluverkon lämpöhäviöihin 8−9 prosenttia, isoimpien kaupunkien verkoissa 5−8 ja harvemmin asuttujen pienten taajamien verkoissa 10−15 prosenttia.
https://energia.fi/energiasta/energiaverkot/kaukolampoverkot
Tarkemmin aiheesta:
Lämpöhäviöt kaukolämpöverkossa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161529/kandidaatintyo_maja…
Kaukolämpöverkon lämpöhäviöiden tarkastelu https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158097/Kalliokoski_Henri…
Säähistoriamme vahvin ehdokas etsityksi vuodeksi lienee 1867. Talvi oli sinä vuonna poikkeuksellisen ankara: vielä maaliskuussa eteläisimmässäkin Suomessa mitattiin alle –30°C:n lämpötiloja ja huhtikuussakin oli vielä parinkymmenen asteen pakkasia. Toukokuu oli kylmä, joten lumi väheni hitaasti. Vielä kesäkuun puolella oli metsissä ja soilla suuret määrät lunta sekä monet järvet jäässä.
Touko-kesäkuun vaihteesta löytyy useita mainintoja hevoskyydeistä järvien jäillä. 28.5. matkattiin hevosella Impilahdesta suoraan Laatokan yli Käkisalmeen. Lahden seudulla ajettiin Vesijärven yli reellä ja hevosella vielä 29.5. Parikkalassa ajettiin hevosella kirkon läheisellä järven selällä 2.6. Tohmajärvellä taivallettiin hevospelillä jäätä pitkin 4.6....
Kannattaa käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Milana etunimet ja tee haku. Saat vastauksessa selvityksen kummastakin nimestä :
Mari on lyhentymä Mariasta, joka on heprealaia-aramealainen nimi. Merkitys on epäselvä, mutta sen on arveltu tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä tai herratarta.
Mila (slaav. herttainen, suloinen) on itsenäinen nimi, mutta se voidaan tulkita myös Emilia tai Ludmilan, Milanan tai Milenan lyhentymäksi.
Kirjastosta löytyy myös joukko hyviä nimikirjoja. Ohessa muutamia:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria...
Kathleen E. Woodiwissilta on ilmestynyt toinenkin rakkausromaani, Shanna (1978). Se on myös Äänekosken kirjastossa.
1700-luvun Englantiin Woodiwissin teosten tapaan sijoittuva rakkausromaani on esimerkiksi Victoria Holtin Paholaisratsastaja.
Maailmankirjallisuuden klassikoista Jane Austenin teokset saattaisivat kiinnostaa sinua.
Lisää luettavaa löydät kirjaston aineistohausta tai Kirjasammosta haulla romantiikka tai haulla rakkausromaanit. Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/, kirjastot Finna.fi, https://finna.fi/.
Taulua kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Muuttaisin seuraavat kohdat:
"Eri eläimillä, mukaan lukien ihmiset, on samat sosiaalisen käyttäytymisen tyypit: ryhmään kuuluminen ja aggressio [pilkku pois] sekä hierarkian ja alueellisuuden luominen".
Jos "ryhmään kuuluminen" ja "aggressio" kuuluvat samaan pakettiin, voi niiden väliin laittaa pilkun "ja"-sanan sijaan.
Emme ole löytäneet kirjallisuutta, joka koskisi nimenomaan lasten- ja nuortenkirjastojen kokoelmatyötä tai hankintapolitiikkaa. Kysy Kirjastonhoitajalta- arkistosta löytyy yksi yleisluontoinen vastaus aineiston-
valintaan. Sensijaan Aleksi-tietokannasta löytyy useita lehtiartikkeleita ja Lindan mukaan Tampereen yliopistossa on tehty gradu : Kirsi Kaulio: Nuorisokirjallisuuden valinta Hämeenläänin pääkirjastoihin (-91). Turussa on tehty moniste " Hankintalinja aikuisten- ja lasten- ja nuortenosaston välillä". Siinä on käyty luokittain kirjallisuus läpi tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi Siihen voi tutustua Lasten- ja nuortenkirjastossa.
Tietokantoja voi tutkia käsikirjastossa.
Kyseistä videotallennetta löytyy Lahdesta ja Turusta. Kaukolainapyynnön pääkaupunkiseudun kirjastoon voi tehdä sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Helsingin Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Vanhemmat numerot ovat luettavissa mikrofilmattuina. Mikrofilmeistä voi ottaa valokopioita. Mikrofilmien lukemiseen tarkoitettu kone on varattavissa Varaamon kautta.http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Asut on suunniteltu minimoimaan kehon liikkeiden vaikutus tähtäykseen. Toisaalta asu tukee lihaksia ammunta-asennossa. https://www.quora.com/Whats-with-the-funny-outfits-in-Olympic-shooting
Suomen ampumaurheiluliitosta voisi saada enemmän tietoa asun historiasta. https://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/nuoriso/harjoittelu/ilmakivaari/
Laulussa "Mitä minä koiralle teen" on kuvaamasi idea: eri säkeistöissä lauletaan jostakin eläimestä ja lopuksi vielä vauvasta ja improvisoidaan ääniä. Laulun sävelmä on amerikkalainen kansansävelmä ja sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Tosin tarkoitus on myös keksiä lisää omia säkeistöjä.
Laulujen sanoitukset ovat hieman erilaisia eri lähteissä. Nuotissa "Musiikki. 1-2" säkeistöjä on kuusi ja mukana ovat koira, sammakko, lehmä, hevonen, hiiri ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Vauvojen laulut" säkeistöjä on viisi ja mukana ovat koira, lehmä, kissa, sammakko ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Musica. 1-2" säkeistöjä on yhdeksän ja mukana ovat koira,...
Black lace -sarjassa on suomeksi ilmestynyt neljä kirjaa:
Alleyn, Fredrica : Cassandran salattu elämä (Gummerus, 1994)
Danson, Sophie : Intohimon kutsu (Gummerus, 1994)
Hope, Saskia : Kesytön Kate (Gummerus, 1995)
Pickford, Cherri : Sininen hotelli (Gummerus, 1996)
Kaikkia on saatavana Kyyti-kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi.
Sarja on kyllä jatkunut vuoden 1996 jälkeenkin, mutta kirjoja ei ole enää suomennettu. Englanninkielisenä sarjan kirjoja löytyy helpoiten verkkokirjakauppojen (mm. www.akateeminenkirjakauppa.fi, www.amazon.com) kautta, kirjastoissa niitä ei ole.
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –...
Kyseessä on Hannele Viitasen säveltämä ja sanoittama lastenlaulu Junan ääni. Laulu on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä Kateellinen etananpoika : Rytmiviikarin TA (Fuga 2000). Sanat ja nuotti sisältyvät mm. Géza Szilvayn kirjaan Rytmiviikarin TA (Tammi, 1990).
https://viola.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=viitanen+hannele+junan%3F&searchCode=GKEY%5E*&setLimit=1&recCount=20&searchType=1&page.search.search.button=Hae
Viljo Kojon runo En tiedä muistatko mua on runoilijan esikoiskokoelmasta Aamutuuli (1914). Runo on luettavissa myös ainakin teoksesta Viljo Kojon kauneimmat runot (1962). Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346220__Saamutuuli%20kojo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346306__SViljo%20Kojon%20kauneimmat__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Kolttasaamelaiset asuttivat pitkään Petsamon aluetta ja he jäivät tietysti myös 1920 sinne asumaan. He menttivät samalla puolet alueistaan Neuvostoliitolle https://www.kolttasaamelaiset.fi/kolttakulttuuri/kolttasaamelaisten-his…
Vuonna 1921 Petsamossa asui yhteensä 1423 ihmistä: saamelaisia, norjalaisia, karjalaisia, venäläisiä ja suomalaisia ja rekisteröimättömiä kolttasaamalaisia 475 henkilöä, yhrteensä 1898 henkilöä. Vuonna 1926 asukkaita oli yhteensä 2039. Lisätietoa Petsamosta helposti Wikipediasta:https://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamo#Vuoden_1926_v%C3%A4est%C3%B6tieto…
Ensimmäisinä uusina asukkaina Petsmoon muuttivat uudet suomalaiset virkamiehet. Katja-Leena Heikkilä on tehnyt Oulun yliopistoon Pro gradu -tutkielman Petsamon...
Iltalehti on listannut 23.3.2022 suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, jotka toimivat yhä venäjällä.
Suomalaisista mukana olivat vielä viikko sitten Fortum, Nokian renkaat, Tikkurila, Kiilto ja Huhtamäki. https://www.iltalehti.fi/talous/a/df05f975-4496-485f-befb-3a339e2dc15f
Yle on uutisoinut 10.3.2022, miten Venäjä vaikeuttaa yritysten lähtöä. https://yle.fi/uutiset/3-12351443
Kyseessä lienee Uuno Kailaan runo Vuoren vanhus, joka löytyy Runosto-sivustolta. Runo on Kailaan kokoelmasta Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja (1922). Runosto-sivusto sisältää yli tuhat vanhaa suomalaista runoa.
Vuoren vanhus - Runosto
Jalkaväen Koulutuskeskus 8 (Jv.Koul.K 8) perustettiin helmikuun 1940 lopussa Jyväskylään helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Käsky koulutuskeskusten vähittäisestä lopettamisesta annettiin päämajasta 3.5.1940.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
