Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy näin viikkolehtiä...
Suomen pinta-alasta jokainen maa- ja vesineliömetri on jonkun tahon omistama. Vesialueiden omistusoikeus kuuluu joko valtiolle (yleiset vesialueet), osakaskunnille (yhteiset vesialueet) tai yksityisille kiinteistönomistajille.
Lähde: https://www.vesialueomistajat.fi/
Lahden pääkirjaston Media- ja musiikkipalveluiden äänitysstudion käyttäminen on maksutonta. Tarvitset palvelun käyttämiseen Lahden kaupunginkirjaston kirjastokortin. Lainaus Lahden kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
"Voit varata studion käyttöösi paikan päällä tai soittamalla numeroon 03-8125 531. Studion käyttämiseen tarvitsen oman kirjastokortin. Studion ensimmäinen käyttökerta on opastettu, jonka jälkeen voit työskennellä omatoimisesti. Voit varata kerralla yhden ajan ja edellinen aika on käytettävä ennen uuden ajan varaamista."
http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-stud…
Vuoden 2015 kirja on toistaiseksi uusin. Tauko sarjan julkaisussa on siis venähtänyt jo melko pitkäksi. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta 6.2.2022. Otava-kustantamon tietokirjallisuuden kustannusjohtajan mukaan internet on vähentänyt tarvetta tällaiselle henkilöhakemistolle, sen menekki oli laskusuunnassa. Kirjan laatiminen on lisäksi hyvin työläs prosessi.
Helsingin Sanomat 6.2.2022
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuka_kukin_on
Pääkirjaston tummatukkainen scifi- ja fantasiapesialisti vastaa, että kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä Jim Butcherin kirjoittama The Dresden Files. Teokset kertovat paranormaaleja tapauksia Chicagossa tutkivan Harry Dresdenin seikkailuista. Muihinkaan teoksiin antamasi tuntomerkit eivät sovi. Sarjan teoksia löytyy tällä hetkellä Turun pääkirjaston spefihyllystä kiitettävästi, mutta ajantasainen tilanne kannattaa toki tarkastaa Vaski-tietokannasta.
Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. (Suomen perustuslaki, 2. luku 12. §).
Sananvapauteen liittyy myös vastuu: ihan mitä tahansa ei saa sanoa. Mm. rikoslain 24. luku 8. – 10. §:ssä määritellään tekoja, joista voi jälkikäteen tulla seuraamuksia. Tällaisia tekoja ovat mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus.
Ajantasainen lainsäädäntö Finlex.fi https://finlex.fi/fi/.
Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat yksityisyyden suojan sekä ihmisarvon kunnioittamisen. YK:n voimassa olevat...
Sarja on Psychobitches. Sitä on esitetty Ylellä samalla nimellä vuosina 2015-2017.
Linkit:
IMDb Psychobitches: https://www.imdb.com/title/tt2889186/
Yle Areena: https://areena.yle.fi/1-2155089
RITVA-tietokanta: https://rtva.kavi.fi/program/search/seriesSearch/?search=psychobitches&…
Lasten kasvatusmenetelmät muuttuvat ja kehittyvät koko ajan, joten aiheesta lötyyy paljon kirjallisuutta. Alla teoksia, jotka sijoittuvat vuosille 1980-1995 ja nykypäivään.
Nummenmaa, Tapio; Anna, Raija : Lapsen kehitys ja kasvatus. Helsinki: Otava 1980
Dyer, Wayne W. : Mitä toivot lapsellesi?. 1986
Kärkkäinen, Veli-Matti : Rakkautta ja rajoja : Terveen kurinpidon periaatteet ja menetelmät. Vantaa: Rv-kirjat 1990
Prekop, Jirina : Pikkutyranni : lapsi tarvitsee rajat. Helsinki: Otava 1990
Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus. 1992
Hänninen, Ville : Retrovauvat : suomalaista lasten historiaa. Helsinki: Ajatuskirjat 2008
Andersen, Heidi : Tietoisen läsnäolon opas vanhemmille. Helsinki: Basam Books 2010
Rotkirch, Anna : ...
Sherlock Holmes on fiktiivinen hahmo, joten hänellä ei voi olla tekijänoikeuksia.
Sen sijaan Sherlock Holmesista kirjoitetut tarinat riippuvat ne kirjoittaneen henkilön tekijänoikeuksien voimassaolosta. Holmesin alkuperäisen keksijän Arthur Conan Doylen tekijänoikeudet ovat rauenneet Suomen tekijänoikeuslain 43 §:n mukaan, koska yli 70 vuotta on kulunut tekijän kuolemasta. Sen sijaan myöhemmin Sherlock Holmesista pastisseja, parodioita ja muita teoksia kirjoittaneiden Holmes-jutut voivat hyvinkin olla vielä suojattuja.
Kansainvälisesti asia voi olla mutkikkaampi, sillä tekijänoikeuslait vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa Doylen teoksista on vielä tekijänoikeuksien suojaamia. Toisaalta oikeus on tehnyt sielläkin...
Lokit munivat kerran kesässä ja ne voivat munia hävitettyjen munien tilalle uudet munat useita kertoja
Mielenkiintoisia tietoja lokkeista (openworldinfo.com)
Jatkosodan aikainen sotasairaala 52 sijaitsi Vilppulassa.
Jatkosodan historia -kirjan kuudennesta osasta löytyy kartta, jossa esitetään sotasairaaloiden sijoitus sodan alussa. Vastaava kartta kesäkuun 1944 tilanteesta on esimerkiksi Anne-Marie Franckin kirjassa Pikku sisar.
Lähteet:
Jatkosodan historia. 6
Mauno Turunen (toim.), Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945 : sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkareiden muistelmia
Anne-Marie Franck, Pikku sisar : Suomen punaisen ristin apusisaret jatkosodassa
Elias Lönnrotin äidinkielestä kerrotaan, että hänen lapsuudenperheensä kotikieli oli suomi. Kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui myöhemmin hänen pelkäämänsä äidinkielen siirto omassa perheessä. Poikansa kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat Lönnrotin kanssa ruotsia. Käsitteellinen kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä.
Lähde:
Majamaa, Raija: Lönnrot, Elias. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 1.11.2022)http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002836
Kielitoimiston ohjepankissa on ohjeena näin: "Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä". https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja…
Vaasassa sanotaan Suvilahdesta, ei Suvilahdelta.
Emme ole löytäneet kirjallisuutta, joka koskisi nimenomaan lasten- ja nuortenkirjastojen kokoelmatyötä tai hankintapolitiikkaa. Kysy Kirjastonhoitajalta- arkistosta löytyy yksi yleisluontoinen vastaus aineiston-
valintaan. Sensijaan Aleksi-tietokannasta löytyy useita lehtiartikkeleita ja Lindan mukaan Tampereen yliopistossa on tehty gradu : Kirsi Kaulio: Nuorisokirjallisuuden valinta Hämeenläänin pääkirjastoihin (-91). Turussa on tehty moniste " Hankintalinja aikuisten- ja lasten- ja nuortenosaston välillä". Siinä on käyty luokittain kirjallisuus läpi tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi Siihen voi tutustua Lasten- ja nuortenkirjastossa.
Tietokantoja voi tutkia käsikirjastossa.
Lauluvihosta Yhden asian lauluja 1 (toim. Juha Väliaho, Uusi tie, 1975, 3. p.) löytyy Terhi Linja-ahon säveltämän ja sanoittaman laulun Öljymäellä nuotti (melodia, sanat, sointumerkit). Laulu alkaa: "Öljymäellä taistelee Herrani tuskissaan. Tietää ajan sen saapuvan, kun joutuu kuolemaan."
Henrietta on muunnos ranskalaisesta nimestä Henriette, joka puolestaan johtuu saksalaisesta nimestä Heinrich (koti tai mahtava). Henrietta-nimi oli vuosisadan alkupuolella harvinainen, mutta on myöhemmin yleistynyt. Susanna on vanha nimi. Hepreassa nimi merkitsee liljaa. Katolisessa kirkossa Susanna on monen pyhimyksen nimi. Nimestä on paljon muunnoksia, muun muassa Susan ja Susanne. Rosalia on italialainen muunnos ruusua merkitsevästä nimestä Rosa. Se voi olla myös yhdistelmä nimistä Rosa ja Lia. Emilia on peräisin ylhäisestä muinaisroomalaisesta Aemilius-suvun nimestä. Sekin on hyvin yleinen nimi, josta on olemassa monia muunnoksia, esimerkiksi Emily ja Emelie.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Lisää...
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista...
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi seuraavat teokset. (Lindassa on usein kattavampi asiasanoitus kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haussa.)
Sukupuoliero agraarikulttuurissa : "se nyt vaan on semmonen" / Jan Löfström, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne
Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1380489~S9*fin
Amor, genus & familia : kirjoituksia kansanperinteestä / toimittaneet Jyrki Pöysä, Anna-Leena Siikala, asiasanoituksena mm. naiset, naiseus, kansanperinne, sananparret
Kirja Helmet-haussa http://www.helmet.fi/record=b1003297~S9*fin
Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toimittanut Jyrki Pöysä. asiasanoituksena mm. siirtymäriitit -- naiset -- synnytys,...
