Gerda Rytiltä ei ole ilmestynyt muistelmien toista osaa. Ester Såhlbergilta on ilmestynyt kolmiosainen muistelmateos, joiden nimet ovat Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presi-
dentin rouvan päiväkirja 1920-1925 (WSOY 1985), Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet : päiväkirja 1926-1934 ( WSOY 1986) ja Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päi-väkirja 1935-1947 ( WSOY 1987). Ilmeisesti viimeksi mainitussa voisi olla jotain nuoruusvuosista Oulussa. ARTO lehtitietokannasta löytyi kaksi Ouluun sijoittuvaa artikkelia. Kaltio lehdessä vuodelta 1947 numerossa 3: Miksi kirjoitin kerran Frans Michael Franzenista ja miksi rakastan Oulua ja Kaltio 1949 numerossa 4: Löytöretki Oulun ystävän Ester Ståhlbergin elämänvaiheisiin....
Marianne Faithfull esiintyi Savoy-teatterissa 22.3.1996. Faithfull esitti Kurt Weillin lauluja (”ilta Weimarin tasavallassa”) säestäjänään Paul Trueblood.
HS/25.3.1996
Tällaisessa tapauksessa nimeke on luetteloitu Helmet-tietokantaan, mutta kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä yhtään nidettä. Tähän voi olla monta eri syytä. Voi olla, että kirja ei ole vielä ilmestynyt tai että niteitä on tilattu mutta ne eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankintayksiköihin.
Joissain tapauksissa voi käydä niin, ettei yksikään Helmet-alueen kaupungeista valitsekaan nimekettä kokoelmiinsa tai kirjavälittäjä ei pystykään toimittamaan niteitä, jos kirja ei esimerkiksi ilmestykään kuten piti. Nimeketietue näkyy silti Helmet-hauissa, kunnes se poistetaan tietokannasta.
Näin käy myös silloin, kun nimekkeen viimeinenkin nide on poistettu kokoelmista joko kadonneena tai huonon kunnon takia eikä uusia kappaleita ole...
Kyseessä on Catherine & Laurence Anholtin kuvakirja nimeltään Kaikkein paras paikka (2000). Verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.262705?sid=3123933201
Kirja kertoo Jonista, joka rakastaa kaupunkia. Jonin pappa asuu maaseudulla meren lähellä. Joni matkustaa pappansa luokse maalle. Illalla hän ei saa unta. "Siellä oli rauhallista. Siellä oli erilaista. Maalla oli niin pimeää, ettei hän pystynyt nukkumaan".
Hei!
Todella hyvin kuvattu kansi, kiitos siitä. Tiina Lasten- ja nuortenosastolta löysi kirjasi heti. Kyseinen teos on nimeltään Ihme ja sen on kirjoittanut Palacio, R. J. Teos löytyy meiltä Riihimäen kirjastosta, nuorten osastolta.
Termi liittyy tekijänoikeuden kohteena olevien teosten määrittämiseen. Tekijänoikeuden piiriin pääsee vain tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos. Teoksessa tulee siis näkyä tekijän personaallinen ja yksilöllinen panos. Käytännön kriteerinä teoskynnyksen määrittelyssä käytetään ns. kaksoisluomisen kriteeriä. Kriteerin mukaan teos yltää teostasoon vain siinä tapauksessa, ettei ole mahdollista, että joku toinen itsenäisesti aikaansaisi samanlaisen teoksen. Tekijänoikeuden suojan ulkopuolelle jää tämän kriteerin mukaan siis täysin rutiininomaisesti tai mekaanisesti tuotetut luomukset.
Ari Koivumaa on kirjoittanut elektroniseen julkaisemiseen liittyvän artikkelin "Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin", josta löytyy lisätietoa aiheesta....
Tapiolan kirjaston kollega Mikko Airaksinen selvitti asiaa Puolustusvoimista. Puolustusvoimista vastattiin näin:
- ei missään tapauksessa kiellettyä
- ei kuitenkaan suositeltavaa, varsinkaan arvomerkkien kanssa (paitsi esimerkiksi osallistuessa sotilaallisiin hautajaisiin)
- pelkkä maastopuvun käyttö ilman arvomerkkejä saattaa herättää huomiota.
Suomen suurlähetystöstä Lontoosta vastattiin, että Britannia noudattaa kansainvälisiä säädöksiä, joista keskeinen on niin sanottu Geneven sopimus. Sopimuksessa on otettu kantaa sotilaan määrittelyyn seuraavasti:
" Members of other militias and members of other volunteer corps, including those of organized resistance movements, belonging to a Party to the conflict and operating in or outside their...
Katriina on Katariinan muunnos. Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ja tarkoittaa ´alati puhdasta´ (katharos 'puhdas, siveä'). Nimi on yksi kristikunnan suosituimmista naisten nimistä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava;
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Tunturihotellin jo arkistoiduilta sivuilta löytyi tieto:
Saimi Luoma toimi Saariselän Retkeilykeskuksen emäntänä ja retkeilykeskuksen hoidossa olleiden majojen hoitajana 24 vuotta.
Saimi Luoma, Sami kuten häntä sanottiin, oli hyväntahtoinen mutta päättäväinen ihminen.
https://web.archive.org/web/20141031073035/http://www.tunturihotelli.fi…
ATV:n tuottamaa Father Brownia on lähetetty Suomessa 1970-luvulla Isä Brownin salaisuudet –nimellä.
Yle esitti sarjasta seitsemän jaksoa Televisio-ohjelma 1 -kanavalla (eli TV 1:ssä) lauantaisin kahteen kertaan: ensimmäisen kerran jaksot lähetettiin keväällä 1975, ja ne uusittiin kesällä 1978.
Tässä tarkemmat tiedot jaksoista:
La 29.3.1975 klo 19:35 Isä Brownin salaisuudet: Keisarin pää (Father Brown: The Head of Caesar) (uusinta la 1.7.1978 klo 19:35).
La 5.4.1975 klo 19:30 Isä Brownin salaisuudet: Näyttelijän alibi (Father Brown: The Actor and the Alibi) (uusinta la 8.7.1978 klo 19:35).
La 12.4.1975 klo 19:15 Isä Brownin salaisuudet: Apollon silmä (Father Brown: The Eye of Apollo) (uusinta la 15.7.1978 klo 19:35).
La 26.4.1975 klo 19:25...
Esimerkiksi Olympiakomitean sivuilla kerrotaan valmentajan tehtäviin hakeutumisesta. Omaa urheilutaustaa pidetään suotavana. "Alusta alkaen on tärkeää lähteä kouluttautumaan. Valmentaminen on oma tieteen ja taiteen lajinsa, jossa on paljon mielenkiintoista opittavaa. Urheilijalla on usein paljon kokemusta valmentautumisesta, mutta valmentajan osaaminen ei synny vain urheilijakokemuksesta. Koulutuspolkuja on tarjolla monia."
Suomen valmentajat -yhdistyksen verkkosivuilla mainitaan viime päivien uutisoinnissa puhuttaneet kahdelle muodostelmaluisteluvalmentajalle annetut sanktiot epäasiallisesta käyttäytymisestä. Liitto peräänkuuluttaa epäkohtiin puuttumista ja edellyttää lisää ymmärrystä hyvästä valmennuksesta ja hyvästä valmentajuudesta...
Joihinkin kirjastoihin tuota elokuvaa on hankittu. Sitä löytyy esimerkiksi Tampereelta, Lappeenrannasta ja Turusta. Jostakin syystä elokuvaa ei ole toistaiseksi hankittu Helsinkiin, vaikka se on HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmän kautta tilattavissa. Laitoin elokuvasta hankintatoiveen, joten sitä ehkä saatetaan tulevaisuudessa hankkia Helsinkiin. Elokuva näyttää löytyvän englanninkielisellä nimellä ”Last Exit to Brooklyn”.
Jos haluat saada elokuvan nopeasti, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa 4 euroa. Tarkempia ohjeita Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/, ja itse kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/...
Vuoden 1950 tienoilla koulunsa aloittaneet ovat todennäköisemmin käyttäneet lukemisen opetteluun Martti Haavion Iloista aapista (1. painos 1937) tai Aarni Penttilän Aapiskukkoa (1.painos 1938). Nämä kaksi ovat sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eniten käyttämiä aapisia, mutta Lastenkirjainstituutin kokoamasta listauksesta voit tutkia kaikkia suomalaisia aapisia tarkemmin. Kansikuvat auttavat kadonneen aapisen etsinnässä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/01/2018-…
Kysyin asiaa tutulta ompelijalta, ja hänen mukaansa tämän tyyppiselle, käsien lämmittelyyn tarkoitetulle taskulle ei ole varsinaisesti omaa termiään. Ompelutekniikan kannalta kyseessä on "tasku sauman yhteydessä" ja taskua voisi kuvata myös ilmaisulla "saumaan upotettu rintatasku". Verkkokaupoissa myytävien takkien yhteydessä taskutyypistä tunnutaan puhuvan myös rintataskuna ja käsitaskuna, mutta nämä käsitteet voivat olla harhaanjohtavia ilman kuvaa takista.
Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään.
Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa:
"[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku)
"Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Vaikka läntisessä kristikunnassa ei olekaan ollut tapana viettää Vanhan testamentin henkilöiden (Nooasta 1. Moos. 5:28-10:32) muistopäiviä, löytyy tässä tapauksessa kuitenkin useitakin historiallisesti perusteltuja vaihtoehtoja.
Suomalaisissa kalentereissa Nooalla on muinoin ollut nimipäivä joulukuun 23. päivänä (vuosina 1740-1748 heprealaista alkumuotoa jäljittelevä Noach, vuonna 1749 latinalainen muoto Noachus).
Roomalaiskatolisessa kirkossa Nooaa on muisteltu joulukuun 19. päivänä, ortodoksisessa kirkossa toukokuun 10. päivänä, Syyrian kirkossa toukokuun 2. päivänä ja Armenian kirkossa heinäkuun 26. päivänä. Raamatun vedenpaisumuskertomukseen liittyen on myös mainittu muita merkkipäiviä:
Nooa lähti arkista huhtikuun 28. päivä (...
Oletkin jo selvittänyt asioita melkoisesti.
Tällä hetkellä suosituin aloittelevan sijoittajan opas on Kaikki rahasta : näin säästin kymppitonnin vuodessa
Tekijä: Julia ThurénKustantaja: Gummerus Kustannus OyVuosi: 2019
Miten toteutan unelmani? Miten voin aloittaa sijoittamisen, vaikka en vielä tiedä aiheesta mitään enkä oikein jaksaisi selvittääkään? Kuinka suuren asuntolainan uskallan ottaa? Miten varaudun eläkkeeseen? Kaikki rahasta -teos puhuu rahasta avoimesti ja humoristisesti, vailla ylenkatsetta ja tuomitsemista. Kirjassa sekä asiantuntijat että tavalliset ihmiset avaavat taloutta käytännönlähtöisesti. Vaurastuminen on mahdollista jo pienillä oman talouden viilauksilla: budjetoi, automatisoi, sijoita. Kun talousasiat ovat...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös...
Stephen Kingin Tukikohta on julkaistu suomeksi kahteen otteeseen: vuonna 1990 kahtena eri niteenä (Tukikohta 1 ja Tukikohta 2) ja vuonna 1994 yhtenä niteenä (Tukikohta).
Teoksen suomennoksen kokonaispituus on 1344 sivua. Sekaannusta on omiaan aiheuttamaan se, että kaksiosaisena julkaistun laitoksen osissa on yhteinen sivunumerointi: ensimmäinen osa päättyy sivunumeroon 670 ja toinen osa jatkuu suoraan siitä. Fyysisiä sivuja kakkososassa on siis suunnilleen saman verran kuin ykkösessäkin.
Koko teoksen lukeminen onnistuu joko lukemalla kaksiosaisen laitoksen molemmat niteet tai vuoden 1994 yksiosainen laitos.
Kansallisbibliografia Fennica: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg1=tukikohta&argType1…
Aikakone-lehden arkisto:...
