Varauksissa näkyvistä numeroista ensimmäinen kertoo sinun sijoituksesti varausjonossa ja kenoviivan oikealla puolella oleva numero kertoo varausten määrän. 28 on siis varausten määrä ja sinä olet varausjonossa kuudentena.
Siihen, miten nopeasti saat teoksen, vaikuttaa myös teosten kappalemäärä, jonka voit tarkistaa teostiedoista. Jos avaat teoksen tiedot Helmetissä, lukee varattujen teoksten kohdalla boldatulla kappalemäärä ja varausten määrä. Myös lukittujen varausten määrä vaikuttaa siihen, miten nopeasti saat varaamasi aineiston.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Plantagenet-nimessä toistuu erään jänönvihmavariantin latinankielinen nimi "planta genista". Kasvin englanninkielinen nimi on "Common broom".
Anjoun herttua Geoffrey ("The Handsome" Geoffrey), joka eli 1100-luvulla, tempaisi jänönvihman juurineen jyrkänteen kiviröykkiöstä lähtiessään taisteluun ja kiinnitti kasvin kypäräänsä sanoen: "This golden plant, rooted firmly amid rock, yet upholding what is ready to fall, shall be my cognizance. I will maintain it on the field, in the tourney and in the court of justice.'
Anjoun herttua Geoffrey oli Englannin kuninkaan Henry I:n vävy ja Plantagenet-suvun kuninkaiden esi-isä. Hänen jälkeensä kuvaa kasvista on käytetty Plantagenet-suvun kunniamerkeissä. Vaakunassa tai sineteissä sitä ei liene...
Lainat voi palauttaa maksutta mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Vuosia sitten oli käytäntö se, että jos palautti esim. Helsingistä lainattua aineistoa vaikkapa Espoon, täytyi maksaa pieni kuljetusmaksu.
Tarkoitat ilmeisesti tuttua 7-sävelistä melodiaa, joka tunnetaan nimellä ”Shave and a haircut, two bits”. Se kuullaan usein jonkin toisen kappaleen lopussa. Se voi esiintyä myös pelkästään rytminä, esimerkiksi koputuksena. Charles Hale käytti tätä melodiaa kappaleessaan ”At a Darktown Cakewalk” vuonna 1899. Sitä on käytetty muissakin tuon ajan kappaleissa. Ruotsissa melodia tunnetaan nimellä ”Kvart över elva, halv tolv” ja sitä on käytetty esimerkiksi Bronzol-makeismainoksessa (”Hälsan för halsen – Bronzol”). Shave and a haircut, two bits nuotinnettuna ja äänitteenä:https://en.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutSuomenkielinen Wikipedia-artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutWhy does everyone knock the same way?:https...
Helsingissä Keskustakirjasto Oodin Kaupunkiverstaalla on monipuoliset mahdollisuudet erilaiseen tee-se-itse -toimintaan ja laitteiden käyttöön. Käytössä on mm. kankaanpainantaan soveltuva vinyylileikkuri ja lämpöprässi. Vinyylileikkurilla voidaan valmistaa vinyylikuvioita ja -tekstejä, jotka on mahdollista painaa kankaaseen lämpöprässin avulla. Myös muita laitteita on käytettävissä, joilla voisi olla mahdollista valmistaa sabluunoita kankaanpainannan avuksi.
Kannattaa kysellä Kaupunkiverstaan henkilökunnalta tarkemmin eri laitteista ja mahdollisuuksista, esimerkiksi sähköpostitse: oodi.kaupunkiverstas@hel.fi tai käymällä paikanpäällä Oodissa.
Laitteiden varaaminen onnistuu mm. Varaamon kautta verkossa. Varaamosta saa myös hyvän...
Vainolaistarinoista näyttää olevan eri versioita eri puolilta Lappia (ja koko Suomea). Tarinoissa vainolaiset voivat olla Viha-Venäläisiä tai Venäläisiä. Tämän tarinan lappalainen voi olla Ikämieli tai Akmeeli, “suuri lovinoita”. Tarinan elementit sinänsä ovat samanlaiset.
Yhteyttä paikannimen muodostumiseen tästä tarinasta en löytänyt, mutta Appelgren mainitsee toisessa tarinassa Ikämielen Arajoen rannassa.
Läpikäymistäni lähteistä mikään ei siis taida käydä kirjaksi, jota etsit. Tarinan versioita kertovat esimerkiksi Samuli Paulaharju (Sompio), Hjalmar Appelgren (Suomen muinaisjäännöksistä) sekä T. I. Itkonen (Suomen lappalaiset II).
St. Urho's Pub avattiin 2.6.1973 osoitteessa Museokatu 10. Se sijaitsee Ostrobotnian eli "Bottan" rakennuksessa. Pohjalaisten osakuntien omistamassa talossa on ollut ravintolatoimintaa vuodesta 1912.
Talon oma ravintolayhtiö Oy Botta Ab perustettiin vuonna 1970. Perustettu ravintola sai tiloikseen 1. kerroksessa olleet ravintolatilat (nyk. Urhon pubin tila ja Töölönkatu 3 B, nykyisen keittiön paikalla) sekä koko 2. ja 3. kerroksen.
1. kerroksessa Wanha ja Uusi Manala toimivat alkuun entisillä ideoillaan, kunnes vuoden 1973 uudistuksessa Töölönkatu 3 B puolelle Wanhaan Manalaan tuli pohjalaiseksi tuvaksi sisustettu olut- ja seurusteluravintola. Museokadun puolelle ns. Uuden Manalan sijoille avattiin St. Urho's Pub kun tasavallan...
Kun klikkaat HelMetissä auki teoksen tiedot, voit tarkistaa, onko kyse kova- vai pehmeäkantisesta painoksesta. Teoksen tiedot aukevat napsauttamalla teoksen nimeä, joka näkyy hakutuloslistassa sinisenä. Teoksen ISBN-numeron perässä on joko merkintä (sid.) eli sidottu tai (nid.) eli nidottu. Sidottu kirja on siis yleensä kovakantinen. Sidotun kirjan kansina käytetään yleensä ohutta kartonkia ja siksi kannet ovat "pehmeät".
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nidonta
http://fi.wikipedia.org/wiki/ISBN
Tarkkojen lukujen saaminen sodan raivotessa täysillä on erittäin vaikeaa. Kuolleista ja haavoittuneista lukua pitävät verkostot ovat hajonneet hyökkäyksen aikana ja tietoa on vaikea saada tai vahvistaa. Esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisemia virallisia lukuja kuolleista sodan ensimmäisten kuukausien aikana on pidetty liian pieninä, koska järjestö oli vaatinut ainakin kolme erillistä tietolähdettä kuoleman varmistamiseksi. Aiheesta kertoo tämä artikkeli: https://newlinesmag.com/reportage/counting-the-dead-in-ukraine/
Metodeja on sittemmin muutettu. Nämä YK:n julkaisut toukokuun loppupuolelta laskevat siviilejä kuolleen yli 4 000 ja haavoittuneen hieman enemmän.
https://www.ohchr.org/en/news/2022/05/ukraine-civilian-casualty-...
1980-luvun kuolintodistukset on arkistoitu Tilastokeskukselle. Heidän verkkosivuiltaan löytyvät ohjeet vanhojen kuolintodistusjäljennösten tilaamisesta: https://www.stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html
Mikäli kuolemaan liittyy poliisitutkinta, kannattaa lähtökohtaisesti olla yhteydessä asiaa tutkineeseen poliisilaitokseen. Todennäköisesti ajankohta huomioiden dokumentit löytyvät kuitenkin Kansallisarkistosta.
Sauvo Puhtilan suomenkielinen sanoitus japanilaiseen kansanlauluun "Sakura" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14. Sanoitus alkaa: "Sakura, sakura, kaikkialla kirsikkaa".
Kun elokuvaan tai johonkin muuhun mediaan sijoitetaan tietoisesti jokin tuote, logo, mainos tai palvelu, puhutaan tuotesijoittelusta. Yritykset maksavat esimerkiksi elokuvan tekijöille tuotteen näkyvyyden, kuten tuotteen käytön ja esiintymisajan perusteella. Tuotesijoittelua voidaan korvata myös muilla tavoin, vaikkapa tarjoamalla markkinoitava auto kuvausryhmän käyttöön kuvausten ajaksi. Toisaalta myös elokuvan tuotanto hyötyy saadessaan realistista rekvisiittaa.
Suomessa 1.1.2015 voimaan tullut tietoyhteiskuntakaari sääntelee televisiotoiminnassa myös tuotesijoittelun periaatteita. Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua.
Tuotantoyhtiö ja mainostava yritys laativat tarkan tuotesijoittelusopimuksen ja...
Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
Ferencz Renyi on Kaarle Krohnin (1863—1933) nimimerkillä Wäinö kirjoittama runo. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1890 Kertovaisia runoelmia –nimisessä kertomuskokoelmassa (ks. linkki Gutenberg-projektiin). Kertomuskokoelman lopussa kerrotaan, että ”Ferencz Renyi oli unkarilainen kyläkoulun opettaja, joka otti osaa 1848-vuoden vapautussotaan ja eli mielipuolena vielä 30 vuotta tässä kerrotun tapauksen jälkeen”.
Kaarle Krohn on itse kertonut, että runo pohjautuu juttuun, jonka hän luki ruotsalaisesta sanomalehdestä. Ferenc Rényin tarinaa on kerrottu eri muodoissaan myös joissakin muissa tuon ajan...
Myös muuhun Reijo Mäen tuotantoon kannattaa tutustua, esimerkiksi viiteen tukholmalaisesta ylikonstaapeli Sakari Roivaksesta kertovaan teokseen. Vareksesta on kirjoitettu myös oheiskirjoja, kuten Mäki, Reijo: Jussi Vareksen drinkkiopas (2003) ja Markku Haapio: Vareksen Turku(2009). Suomalaisista dekkarikirjailijoista voisi mainita mm. Seppo Jokisen (päähenkilö komisario Sakari Koskinen), Matti Remeksen (päähenkilö Ruben Waara) ja Keski-Suomesta esimerkiksi Markku Ropposen (päähenkilö yksityisetsivä Otto Kuhala). Kannattaa vilkaista myös laajaa dekkarikirjailijoista kertovaa internet-sivustoa, Tornion kaupunginkirjaston Dekkarinettiä osoitteessa http://www.tornio.fi/Kirjailijat.
Ilmeisesti etsimäsi elokuva on Pavel Lunginin vuonna 2006 ohjaama Ostrov (Saari).
Elokuvasta tehtyä DVD-tallennetta on lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa, mutta valitettavasti ei oman alueesi kirjastoissa. Voit tehdä lähikirjastossasi DVD:stä kaukopalvelupyynnön. Lisää tietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
DVD:llä on tekstitys englanniksi ja venäjäksi.
http://www.imdb.com/title/tt0851577/
http://www.imdb.com/name/nm0526732/
http://vaarakirjastot.fi/
http://vaarakirjastot.fi/kaukopalvelu;jsessionid=5393BA728BCC661A5600CE…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Onkohan patsaasi alabasteria vai marmoria? Alabasteri on Kielitoimiston sanakirjan mukaan läpikuultavaa kipsikiveä ja marmori taas kalkkikiveä.
Kumpaakaan ei kuitenkaan saa puhdistaa vedellä, vaan niiden puhdistuksessa neuvotaan käyttämään tärpättiä ja kiillottamaan ne kiillotusvahalla. Esim. alla tietoa puhdistuksesta:
http://kysymammalta.blogspot.fi/2009/12/valaisimen-puhdistus.html
Tekijästä kannattaa kysyä taidehuutokaupoista.
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmissa on yhteensä 2 565 eri arabiankielistä kirjaa eli nimikettä. Luvussa ovat mukana myös sellaiset teokset, joissa on arabian lisäksi myös jotakin muuta kieltä, esimerkiksi sanakirjat. Arabiankieliset kirjat saa listattua, kun valitsee HelMet-haussa kohdan ”Hakusana(t)”, laittaa hakusanaksi tähden (*), rajaa kieleksi arabian ja aineistoksi kirjat. HelMet-haku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi.
Jos ihan fyysistä kirjoista puhutaan, niitä on vielä enemmän, sillä tiettyä arabiankielistä kirjaa saattaa olla useita niteitä kirjastoissa. Mikäli kaipaatkin juuri tuota fyysisten kirjojen määrää, voin tarvittaessa selvittää sitäkin. Se ei käy...
Jos kysyjä tarkoittaa Thorbjørn Egnerin säveltämää ja Aira Meriluodon suomentamaa laulua Røvervise (suomeksi Rosvolaulu), joka alkaa sanoilla "Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään" ("Kolme iloista rosvoa" on Egnerin kirjan alaotsikko), vaihtoehtoja on runsaasti. Tässä valikoimaa tuoreimmasta päästä:
Pianohitit (2017), Lasten oma toivelaulukirja (2015), Lasten laulusuosikit (2012), Suomen lasten laulukirja (2012), Kultaiset koululaulut 1970-luvulta nykypäivään (2009), Suuri toivelaulukirja 10 jne. Ainakin viimeksi mainittu löytyy useimmista Suomen kirjastoista ja siinä on melodian lisäksi varmasti myös pianosäestys, joten sitä voi suositella.
Heikki Poroila
Laulu on nimeltään "Maikki leipuri". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Alice Tegnér. Sen alkuperäinen nimi on "Baka kaka" ja laulu alkaa: "Baka, baka kaka!" Suomenkielinen versio alkaa: "Isä, äiti, kissa! Kohta saatavissa onpi leipä kaunoinen". Säkeistöjä ruotsinkielisessä laulussa on kaksi, mutta suomenkielisessä versiossa kolme. Äitinne muistamat säkeet ovat laulun ensimmäisestä säkeistöstä.
Laulun suomenkielinen versio sisältyy nuotteihin Tegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! II, 15 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa K.G. Fazer, [1909?]) ja "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927, toimittanut Hilja Karttunen). Ilmeisesti Edit Polón, joka on "Suomen lasten iloksi koonnut ja mukaellut" "Laula äiti...
