YouTubesta löytyy muutama englanninkielinen video ompelukoneen irroittamisesta jalustastaan: https://www.youtube.com/watch?v=g5uUTELnCO0 ja https://www.youtube.com/watch?v=zUyyuSBfvFM. Suomeksi ei vastaavia löytynyt. Voit hakea YouTubessa lisää ohjevideoita näiden englanninkielisten hakusanojen eri yhdistelmillä: ”remove” ”vintage” ”singer” ”sewing machine” ”base”/”cabinet”/”table”.
Apua ja vertaistukea vanhan Singer-ompelukoneen irroittamiseen voi löytää myös Facebookin ompeluaiheisista ryhmistä (esim. Ompeluelämää-ryhmä).
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) avulla voit hakea aineistoa lähes kaikista Suomen avoimista kirjastoista.
Haku kirjan nimellä maakuntakirjastojen tietokannoista osoittaa, että teosta löytyy useiden yleisten kirjastojen kokoelmista. Lisäksi kirjaa löytyy myös yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista.
Mikäli kirjaa ei löydy kotikuntasi kirjastosta, se voidaan kaukolainata muualta Suomesta. Ohjeita kaukolainojen tilaamiseen saat kirjaston kotisivuilta tai henkilökunnalta.
Helsinki-Vantaan lentoaseman asiakaspalvelusta kerrottiin, että matkatavaroille pyritään ensinnäkin aina etsimään oikea omistaja. Tavaroita säilytetään tietty aika. Mikäli omistajaa ei löydy, tavarat huutokaupataan, myydään tai tuhotaan. Se mitä matkatavaroille tehdään, riippuu sisällöstä. Tämä koskee Finnairia, muiden lentoyhtiöiden käytännöstä ei osattu antaa varmaa tietoa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman asiakaspalvelu
Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa käsitellään laajasti ystävyyden hyvettä. 8. kirja käsittelee kokonaisuudessaan ystävyyttä. Ystävyyssitaatteja, joita käytetään jonkin verran, on useampia
Kukaanhan ei haluaisi elää ilman ystäviä,vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvä. - Nikomakhoksen etiikka, 8, 1. luku (1155a, 5).
Ystävä on toinen minä - Nikomakhoksen etiikka 9. kirja, luku 4 (1166a 29-33) Kun siis kaikki tämä kuuluu hyvälle ihmiselle hänen suhteessaan itseensä ja kun hän suhtautuu ystäväänsä kuten itseensä (sillä ystävä on toinen minä), myös ystävyys näyttää olevan jotakin tällaista ja ystäviä ne, joille tällaiset ominaisuudet kuuluvat.
Yksi sielu kahdessa ruumiissa - Diogenes Laertios, V 20, kertoo, että Aristoteleen vastaus...
Kyseessä on Bullworker. Yrityksellä on uudempia tuotteita samasta vekottimesta. Valmistajan kotisivut löytyvät osoitteesta https://www.bullworker.com/.
"Mikä täällä haisee? - Minä!" on Kummeli-elokuvasta Kultakuume. Tuomas Marjamäen Kummeli : erittäin hyvin sanottu -kirjan TV-jaksojen sketsilistauksista en siitä löytänyt mainintaa.
Kummeli - Kultakuume - Täähän on BX:n tuulilasi - YouTube
Kappaleen nimi on "Joulu saapuu jokaiselle". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kalevi Salminen. Kirjastossa on useita nuottivihkoja, joista kappale löytyy ja muutama cd-levy. Halutessasi voit tulla kysymään nuotteja ja cd:itä kirjastostasi (useimmat näyttivät tällä hetkellä olevan tosin lainassa)
Kun sekä hankinnat että poistot tehdään tapauskohtaisesti, todennäköisyyttä yksittäisen hankintaehdotuksen läpimenoon kysyjän hahmottelemassa tilanteessa on oikeastaan vaikea arvioida. Joitain suuntaviivoja voi kuitenkin yrittää hahmotella. Jos kirja/elokuva on poistettu vähäisen menekin vuoksi, uutta kappaletta ei ehkä olla kovin halukkaita hankkimaan yhden ehdotuksen perusteella. Tilanne on sama, jos kirjan/elokuvan on poistettaessa ajateltu jo eläneen aikansa kokoelman osana. Poistoihin on aina olemassa syyt ja perusteet, ja aineistokokoelmaa kokonaisuutena ajateltaessa on luonnollista ja väistämätöntä, että kokoelma elää ja sen koostumus muuttuu; ei ole tarkoituksenmukaista tarjota vuodesta toiseen täsmälleen samana pysyvää valikoimaa.
Kirjan ensimmäinen ja toinen (lisä-)painos ovat samansisältöisiä, joten sisällön kannalta on sama kumman painoksen saat. Sen tietää siitä, että kirjoilla on sama standarditunnus eli ISBN (Tällä kirjalla se on 952-451-055-3). Jos kirjan sisältö muuttuu seuraavaan painokseen, se saa myös uuden ISBN:n. Siksi kirjastojen tietokannoissa molemmat painokset ovat samassa tietueessa.
Kirjan alkusivuilta näkee, onko se painettu vuonna 2002 vai 2005. Joten jos haluat nimenomaan vuonna 2005 painetun kirjan, sinun täytyy itse painovuosi kirjasta tarkistaa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa niin tekemään.
Runo on "Miten isäkissa parani" ja löytyy teoksesta nimeltä Nikkar-Tikkarin mäellä (WSOY, 1960). Teos pohjautuu tsekkiläisten kansanrunojen valikoimaan ja runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, Pasilasta ja Kalliosta: http://luettelo.helmet.fi/record=b1073904~S9*fin
Pasilan kirjaston lukusalin tilanteesta ei voi mitään kovin reaaliaikaista tietoa antaa, emmekä ole asiaa tarkemmin tilastoineet, mutta luulisin, että heti aamusta yhdeksän aikaan, kun kirjasto avataan, lukusalissa on varsin hyvää tilaa. Tarvittaessa kirjastoon voi toki soittaakin ja kysyä, onko lukusalissa vapaita paikkoja.
Pasilan kirjastossa on myös hyvää lukutilaa yläkerran lehtialueella. Yläkerrassa tosin ei ole yhtä hiljaista kuin lukusalissa, mutta usein siellä on rauhallisempaa kuin alakerran palvelualueen tai kirjahyllyjen luona olevissa lukupöydissä.
Luonnollisesti pääsykokeita ja ylioppilaskirjoituksia ennen lukusali on kovassa käytössä. Muina aikoina lukijoita on vähemmän ja tilaakin yleensä tarjolla.
Kyseessä on varmaankin Werner Holzwarthin ja Wolf Erlbruchin kirja Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä (2000).
Tässä muutamia vaihtoehtoja joissa on jonkin verran fantasiaa ja jännitystä mutta eivät ole kauhean pelottavia:
Tolonen: Agnes ja unien avain
Griffiths: Maailman paras puumaja-sarja
Kaarla: Pet agents-sarja
Harrison: Kisu-sarja
Lawson: Höpersankarit 1 - opejahti
Russell: Nolo elämäni-sarja
Gaiman: Onneksi oli maitoa
Hurme: Kiepaus
Salo: Super-luokka -sarja
Peltoniemi: Ihmetyttö
Tolonen: Mörkövahti-sarja
Portin: Sumupuiden kirja
Lukuiloa!
Toki elämäkerratkin ovat todellisuuspohjaisia – tai ainakin niiden olisi tarkoitus olla. Tavallisemmin todellisuuspohjaisuudesta kaiketi kuitenkin puhutaan sepitteellisen ilmaisun yhteydessä: sanotaan esimerkiksi, että romaani (novelli, runo, elokuva, televisiosarja) on todellisuuspohjainen. Todellisuuspohjainen teos perustuu todellisiin tapahtumiin ja usein se hyödyntää myös todellisia henkilöitä. Hyvä esimerkki todellisuuspohjaisesta romaanista on ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua herättänyt Helena Sinervon Runoilijan talossa, Finlandia-palkittu elämäkertaromaani Eeva-Liisa Mannerista (ks. Maija Alftan, Mikä on totta ja kuka saa sen kertoa. – Helsingin Sanomat, 22.4.2005).
Kielitoimiston sanakirjan mukaan krossi on kappalemitta, joka tarkoittaa 12 tusinaa, eli 144 kappaletta. Otavan isossa tietosanakirjassa mainitaan, että sana tulee ranskan kielestä (grosse).
Pasilan kirjasto (Pääkirjasto) ja Myllypuron lehtisali eivät lainaa lehtiä. Sen sijaan kaikista muista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä voi lainata lehtiä kotiin. Uusinta numeroa ei kuitenkaan saa lainaksi.
Numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. S 590927 viittaa Singerin malliin 15K, jota valmistettiin heinä-joulukuussa vuonna 1906.
Lista Singer-ompelukoneiden sarjanumeroista
