TDR: The Drama Review -aikakausjulkaisun vanhoja numeroita on luettavissa esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sekä Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Uudemmat vuosikerrat ovat luettavissa myös elektronisessa muodossa.
Lähteet:
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=lo…
https://arsca.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
https://arsca.linneanet.fi/index.html
Tiedustelemasi julkaisu lienee Fintran julkaisu:
PUHELIMESSA 5 kielellä. Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus, 2001. ISBN 951-833-579-6
(kielet ovat: englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä)
Aino-jäätelön pakkauksen merkinnöistä löytyy Ylen uutisjuttu elokuulta 2023 Aino-jäätelöä on markkinoitu harhaanjohtavalla tavalla | Kotimaa | Yle.
Yle on käsitellyt erilaisia ympäristömerkkejä myös vuonna 2022 Harhaanjohtava markkinointi, viherpesu ja tuotteiden erilaiset ympäristömerkit hämmentävät, selviää Kuluttajaliiton kyselyssä | Yle
Helsingin Sanomat käsitteli jutussaan 16.1.2024 EUn direktiiviehdotusta viherpesuun puuttumisesta EU aikoo puuttua viherpesuun järeillä keinoilla – Tätä se käytännössä tarkoittaa - Kotimaa | HS.fi
Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla käsitellään markkinoinnin ympäristöväitteitä ja virallisiin ympäristömerkkeihin voit tutustua Kuluttajaliiton sivustolla Vastuullinen kuluttaminen: Ympäristö- ja...
Espoon kaupunginkirjastolla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sukututkimuskortteja. Todennäköisesti mikrokortit ovat kopioita arkistolähteistä ja jos tiedot ovat jo digitoitu, ei korttien säilyttämiseen ole tarvetta. Kortit saattavat kyllä kiinnostaa sukua.
Jos kortit kuitenkin tuntuvat arvokkailta, voi niitä tarjota Espoon kaupunginmuseolle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Tätä on kysytty meiltä aikaisemminkin, Jori Malmsten ei ole J. Karjalaisen isoisä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ddd712fb-aa7e-4a5…
Etsimäsi kohta Titus Liviuksen teoksesta "Ad urbe condita" on teoksen kahdeksannesta kirjasta. Marja Itkonen-Kailan suomentama "Rooman synty" käsittää vain kaksi ensimmäistä kirjaa Titus Liviuksen suurteoksesta. Muutakaan suomennosta tuosta alkuaan noin 8000-sivuisesta teoksesta ei ole, joten valitettavasti joudut kääntämään kohdan itse.
Lähteet:
http://mcadams.posc.mu.edu/txt/ah/Livy/Livy08.html
http://books.google.fi/books?id=Ndw_AAAAYAAJ&pg=PA214&lpg=PA214&dq=%22E…
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.02.0…
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Livius, Titus: Rooman synty. Suom. Marja Itkonen-Kaila.WSOY, 1994.
Näin vähäisin johtolangoin esityksen nimeä on tosiaan hankala lähteä etsimään. Ellei nyt sitten jollekin lukijallemme pälkähdä mieleen mistä ohjelmasta voisi olla kyse.
Elonetin hakutoimintojen avulla voi yrittää. Haku "televisioteatteri" antaa vajaa 200 tulosta. https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=televisioteatteri&type=A… (Hakua voi tarkentaa rajaamalla sen esimerkiksi vuosikymmenille 1970-1980.)
Hakusana "teatteri" antaa sitten jo turhankin suuren määrän tuloksia https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=teatteri&type=AllFields&… Silloin voit erikseen klikkailla haun ylälaidan Katso myös -laatikon antamia teatterivaihtoehtoja.
Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta voi myös olla apua televisio-...
Ensi töiksi on syytä ilmoittaa kirjastoon kortin katoamisesta. Jos kysessä on alle 15-vuotias lapsi, sinä voit tehdä sen hänen puolestaan puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. Lapsen kadonneesta kortista veloitetaan kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Uuden kortin hankkimiseksi voit tulostaa korttihakemuksen (ks. alla oleva linkki). Jos käyt lapsen kanssa yhdessä kirjastossa, lomaketta ei tarvita. Kortin saamikseksi tarkistetaan myös takaajan tiedot.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B61A0BBC0-7CC5-400D-B0EF-A23FA487E70D%7D/45080
Jos kortinhaltija on yli 15-vuotias, hänen pitää itse käydä hakemassa uusi kortti. Mukaan on syytä varata kela-...
Väärinkäytösten välttämiseksi PIN-koodin voi saada vain asioimalla itse kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu missä tahansa HelMet -alueen kirjastossa (Kauniainen, Vantaa, Espoo tai Helsinki).
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan/Hämeenlinnan paikannimikokoelmassa on kaksi sanalippua Kotsaaresta. Kotasaari-nimeä ei kokoelmassa mainita, joten Kotsaari näyttäisi olevan nimen alkuperäisempi muoto ja osittain edelleen käytössä.
1. Saari on kylän yhteistä omaisuutta ja sijaitsee Alajärven itäosassa. < koti? (nimistönkeräys v. 1955)
2. Saari Alajärvessä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. (nimistönkeräys v. 1973)
Vuoden 1955 sanalipussa nimen taustalle on soviteltu koti-sanaa. Alajärven pohjoispäästä löytyy niemen ja tilan nimi Kotiniemi. Todennäköisempi etymologia voisi kuitenkin olla kota. Osa kota-alkuisista paikannimistä liittyy saamelaiskontakteihin, mutta Nimiarkiston kokoelmissa kota-nimiä esiintyy...
Vuoden 1997 eläkeuudistuksen seurauksena osa sotilaslääkäreiden ja hammaslääkäreiden viroista sekä sotilaseläinlääkärin ja sotilastalouden hoitajan virat muutettiin säästösyistä siviiliviroiksi. Siviilivirat kuuluivat yleiseen eläkejärjestelmään, jolloin ammattien eläkeikä nousi viidellä vuodella 60 vuodesta 65 vuoteen. Hallituksen esityksessä HE 217/1996 haluttiin kuitenkin säilyttää mahdollisuus myös hammaslääkärin koulutuksen saaneiden nimittämiseksi erikoisupseerin virkoihin, mikäli sodanajan tehtävät niin edellyttävät. Puolustusvoimien ylihammaslääkäri Pertti Patinen kirjoitti Sotilaslääketieteellisen aikakauslehden artikkelissaan 2018, että parhaimmillaan 1990-luvulla Puolustusvoimien palveluksessa toimi 35 sotilashammaslääkäriä....
Laajaan kollegiaaliseen tukeen turvauduttuammekin emme löytäneet tälle sanonnalle sen lähdettä. Kai sen voisi vapaasti mutkat suorien kääntää Rauhan hinta on rohkeus mutta en väitä oman käännökseni olevan kielitieteellisesti arvokas.
Martti Grönfors huomauttaa kirjassaan Suomen mustalaiskansa, että romanit "eivät yleensä käytä keskustelussaan sukunimiä vaan pelkkiä etunimiä tai lempinimiä, jotka usein ovat värikkäitä ja kuvailevia. -- Sellaiset ilmaisut kuin 'Saaran Kustin Helena' ovat hyvin yleisiä. Tässä puheena oleva henkilö tunnetaan isoäitinsä pojan tyttärenä."
Jos Grönforsin esimerkissä sukukuuluvuus on ratkaiseva tekijä, "Helsingin Rainerin" tapauksessa se on kotipaikka. Kulloinenkin tilanne kaiketi määrittää puhujan tarkoituksenmukaisimman viiteryhmän. Voisi ajatella, että toisilleen outojen, mahdollisesti eripaikkakuntalaisten romanien esittäytyessä on mielekkäämpää tunnistautua tunnetun kotipaikan kuin vieraan suvun edustajana.
Otavan Tietosanakirjan (Mitä Missä Milloin) mukaan bonus on latinaa ja tarkoittaa suomeksi 'hyvä'. Werner Söderströmin Nykysuomen tietosanakirjan mukaan bonus on hyvitys, lisäpalkkio. Bonusta käytetään erilaisten taloudellisten suoritustenbonus kuten vakuutusmaksujen, kauppatoimien, voitonjaon ja palkanmaksun yhteydessä. Esim. moottoriajoneuvovakuutuksissa myönnetään vahingottomilta vakuutuskausilta bonus (maksualennus).
Puoliranskalainen sidos tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan nahkaselkäistä ja -kulmaista kirjansidosta. Kirjakauppa Adlibriksen sivulla se määritellään näin: "selkä ja mahdollisesti myös kulmat nahkaa, laadukas sidos."
Leppävaaran aluekirjasto sijaitsee kauppakeskus Sellossa. Leppävaarassa ei ole muita Espoon kaupungin kirjastoja. Kirjastossa on kaksi noutopistettä: Leppävaara aik/Alberga vux ja Leppävaara mus/Alberga mus. Leppävaara aik -noutopiste sijaitsee heti pääsisäänkäynnin kohdalla ja Leppävaara mus -noutopiste musiikkiosastolla (mus = musiikki). Varatessasi aineistoa voit valita noutopisteen.
Lähetin kysymyksen eteenpäin HSL:n (Helsingin seudun liikenteen) tiedotusyksikköön ja minulle vastattiin, että "Näytöt saavat tiedot eri tavalla riippuen mallista. Esimerkiksi mainitut pienet näytöt linjalla 550 saavat tiedon radiotaajuuden kautta tai mobiiliyhteydellä 3G/4G kautta. Osa näytöistä on kytketty myös kiinteään tietoliikenneyhteyteen etenkin terminaalialueilla."
HSL : yhteystiedot: Yhteystiedot | HSL organisaationa | HSL | HSL.fi
Aihetta käsitteleviä lasten kirjoja ovat esim.:
THUN Margareta: Enkelimuksu (Tammi 1990)
FINNE Anneli: ...mutta tähtein tuolla puolen...(Lasten Keskus 1990)
KALDHOL Marit: Hyvästi Henrik (WSOY 1986)
MÄHÖNEN Leea: Nalle Pilvennukka kaipaa ystävää (Kirjapaja 1995)
GAARDER Jostein: Enkelimysteerio (Tammi 2000)
LINDGREN Astrid: Veljeni leijonamieli (WSOY 1990)
LINDGREN Astrid: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY 1984)
Aikuisille löytyy aiheesta paljonkin, esim.:
BENDT Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (LK-kirjat 1999)
DYREGROV Atle: Sureva lapsi ja koulu (Vastapaino 1997)
DYREGROV Atle: Lapsen suru (Mannerheimin lastensuojeluliitto 1993)
Surun lintu: lapsi kysyy kuolemasta (Tyttöjen keskus 1988)
Surevan lapsen kanssa (SMS-tuotanto 2003)...
HelMet-kirjastoissa on varsin vähän venäjänkielistä Aku Ankka -aineistoa. Kokoelmista löytyy muutama sarjakuva ja joitakin DVD-tallenteita, joissa voi valita ääniraidaksi venäjän.
Venäjäksi HelMet-kirjastoista löytyvät Disney-sarjakuvat
Mikki Maus (1989) ja Utinyje istorii (1995).
Seuraavissa DVD-elokuvissa seikkailevat Mikki tai Aku ja tallenteissa on venäjänkielinen ääniraita.
Villit numerot
Aku Ankan joulumanteli
Suuri molskahdus
Maantieralli
Avaruusseikkailu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aleksi-tietokanta on yhdistetty Arto-tietokantaan tämän vuoden alussa. Aleksi-tietokannan ylläpito lopetettiin vuoden 2017 lopussa ja tietokantaa tuottanut BTJ luovutti Aleksi-artikkeliviitetiedot Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjasto on vienyt vanhat Aleksi-viitteet Arto-tietokantaan kevään aikana, josta ne ovat löydettävissä. Arton aineistoon pääsee käsiksi myös Finna-hakupalvelun kautta. Lista lehdistä, jotka yhä tallennetaan Artoon ja lehdistä, joiden tallentaminen on lopetettu 2017, mukaan lukien Aleksista siirretyt lehdet, löytyy osoitteesta https://arto.linneanet.fi/vwebv/ui/fi_FI/htdocs/help/lehtilista-jatkuvat.html.
Arto-tietokannasta lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/...
