Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt.
Piirilääkärilaitos sai alkunsa 1700-luvun puolivälissä. Suomen ensimmäinen piirilääkäri Barthold Rudolf Hast nimitettiin Pohjanmaan piirilääkäriksi vuonna 1749 Vaasan kaupunkiin. Vuonna 1775 oli maassamme toimessa kahdeksan piirilääkäriä ja 1800-luvun alussa piirilääkäripiirejä oli perustettu 13. Vuosisadan puolivälin paikkeilla piirilääkäreitä oli jo 50. Tämän jälkeen perustettiin vielä kolme piirilääkäripiiriä - enimmillään piirilääkäreitä oli siis 53.
Piirilääkärien toiminnasta oli säädetty heille vahvistetussa johtosäännössä. Heidän päätehtävänsä oli vuodesta 1832 lähtien terveydenhoidon kehittäminen ja siten huolehtia oman piirinsä alueella asuvan väestön terveyden- ja sairaanhoidosta aina siihen saakka kun maamme kunnanlääkärilaitos...
Valitettavasti luotettavaa vastausta ei löytynyt. Jotkut lähteet väittävät sen olevan kurdin kieltä ja tarkoittavan valoa (names.org), jotkut taas väittävät sen tulevan hepreasta, jossa se tarkoittaisi joko elämää (explorebabynames.com) tai jumalan iloista laulua (nameberry.com). Osa lähteistä sen sijaan kertoo Ronyan olevan vain ulkomaalaisittain tyylitelty versio Ronjasta, jonka alkuperää tosiaan oli jo selvitelty täällä. Mainintaa siitä, että Ronya olisi intialaista alkuperää, en valitettavasti löytänyt.
Names.org - https://www.names.org/n/ronya/about
ExploreBabyNames.com - https://www.explorebabynames.com/meaning-of-ronya
Nameberry.com - https://nameberry.com/babyname/Ronia
Mitä Ronjan nimi tarkoittaa? - https://www.kirjastot.fi/kysy...
Laissa valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22.12.1942/1030 säädettiin seuraavasti: "Naispuolisella viran tai toimen haltijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus saada kahden kuukauden virkavapaus täysin palkkaeduin." (9 §) Suomessa äitiysvapaan kesto säilyi noin kahdessa kuukaudessa vuoteen 1971 asti.
Lähteet:Suomen laki. II. Suomen lakimiesliitto, 1966
Heikki Hiilamo, Akantappolaista isäkiintiöön : perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes, 2006
Näitä sarjoja on olemassa useissa kirjastoissa eri puolella Suomea, mutta molemmat ovat VHS-tallenteita. Helmet-sivuston kautta voi itse tehdä kaukolainapyynnön.
Mitä ilmeisimmin luondu-sana on tullut viron kautta suomen kieleen ja sieltä edelleen saameen. Tiina Södermanin artikkelissa* Viron rantamurteiden suomalaissanat (1996) sanotaan, että "Viron Kolgan luondu on SKES:n mukaan peräisin suomesta, ja suomen luonto on lainautunut myös saameen (SSA)".
*Linkki avautuu PDF:nä
Katso myös SKES eli Suomen kielen etymologinen sanakirja.
Tähän ei löytynyt kirjallisuudesta selkeää vastausta, joten kysyin neuvoa alan asiantuntijalta. Kapteeni Jussi Pajunen, ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden tohtori kertoi seuraavaa:
"Yksiselitteistä vastausta ei ole, koska yksikkötyyppejä ei ollut vielä vakioitu. Tämä johtui osittain suuresta kalustokirjosta. Kysymyksestä ei tullut esiin se, koskeeko kysymys raskaita vai kevyitä ilmatorjuntapattereita vai molempia.
Yleispätevänä vastauksena voisi esittää sen, että ilmatorjuntapatteriin kuului yksikkötyypistä ja ajankohdasta riippuen yleensä 3-6 ilmatorjuntatykkiä. Tästä poikkeuksen teki jatkosodan lopulla kokeiltu suurpatteri, jossa oli 12 ilmatorjuntatykkiä.
Yleisenä trendinä oli se, että raskaat ilmatorjuntapatterit siirtyivät kohti...
Estehiihto -termiä ei oikein tunnuta käytettävän enää. Helge Nygrenin teoksessa Punainen olympia: TUL kansainvälisen työläisurheilun vaiheissa 1920-1930-luvuilla (1969, s. 33) kerrotaan työväen ensimmäisistä talviolympialaisista Schreiberhaussa Saksassa 31.1.-2.2.1925. Olosuhteista kerrotaan, että hiihtoradat olivat vaikeita, ne kiertelivät 700-1350 metriä merenpinnan yläpuolella. Suomalaiset hallitsivat hiihtoja. Nygren kertoo, että estehiihtoon vasta kisamaastossa tutustuneet Emil Elo ja Toivo Paavilainen ottivat tässä lajissa kaksoisvoiton. Laji oli ilmeisesti suomalaisille uusi, mutta muuta tästä lajista ei kerrota.
Voisiko kyseessä ollakin estehiihtoratsastus? Tässä ruotsinkielisessä filmissä kerrotaan estehiihtoratsastuksesta...
Seinäjoen kirjasto kuuluu nykyään Etelä-Pohjanmaan kirjastojen Eepos-kirjastokimppaan. Vanha Seitti-kortti kelpaa kuitenkin edelleen. PIN-koodin saat kirjastosta, voit käydä missä tahansa Seinäjoen kirjastossa sen kysymässä. Puhelimitse ja sähköpostitse PIN-koodia ei anneta.
Pääset katsomaan Kirjastokinon elokuvia, kun valitset kirjastoksi Eepos-kirjastot. Kirjastokortin tunnus on viivakoodin alapuolella oleva numerosarja ja PIN-koodi nelinumeroinen salasana, jonka saat kirjastosta. Samoilla tunnuksilla voit kirjautua verkkokirjastoomme https://eepos.finna.fi/. Voit lainata mm. kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Myös perinteisten lainojen uusiminen ja varausten teko onnistuu siellä samoilla tunnuksilla.
Iosifidh vaikuttaisi olevan kreikankielinen nimi, kuitenkin melko harvinainen sellainen. Samantyyppisistä nimistä yleisempiä nimiä ovat esimerkiksi Iosifides ja Iosifidis.
Kavaluus näyttää ihan suomen sanalta, joten se taipuu yleissäännön mukaan kuten sana kavaluus : kavaluuden, kavaluutta. Sen nimisiä elää Suomessa melkein 30 henkeä.
Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Perinteisistä klassikoista suosittelen tutustumaan Minna Canthin tuotantoon. Canth käsitteli tuotannossaan yhteiskunnallisia kysymyksiä, erityisesti naisten ja köyhien asemaan liittyviä ongelmia, ja asetti ne kriittiseen tarkasteluun. Näytelmässään Työmiehen vaimo (1885) Canth toi esille mm. sen, miten tasa-arvon puute avioliitossa pohjautuu ajan miestä suosivaan avioliittolakiin.
Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia (Täällä Pohjantähden alla 1-3) yhdistää yhden suvun elämän 1880-luvulta 1950-luvulle suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Trilogia kuvaa ajanjakson yhteiskunnallisia oloja pienviljelijän näkökulmasta.
Pentti Haanpää kritisoi Noitaympyrä-teoksessaan (1931) kuinka teollisuus hyödyntää ja riistää metsiä luonnosta välittämättä....
Vuonna 1943 syntynyt Liisa Hännikäinen on kirjoittanut pääosin aikuisten kirjallisuutta, mutta hänen tuotantoonsa sisältyy myös muutama lasten- ja nuortenkirjakin. Vuonna 1997 ilmestynyt Onneksi on toistaiseksi viimeinen Liisa Hännikäiseltä julkaistu teos.
Hännikäisen 1990-luvulla ilmestyneet teokset ovat aikuisten kirjallisuutta, lukuun ottamatta nuortenkirjaa Terhin kreikkalainen kesä.
Tässä koko Liisa Hännikäisen tuotanto:
Polkkapari (Otava, 1971)
Sinä olet nuori (Otava, 1972)
Tulva peittää jäljet (Otava, 1973)
Kaikilla joku ihminen (Otava, 1974)
Pieni pala onnea (Otava, 1975)
Doina (Otava, 1976)- lastenkirja
Sikne (Otava, 1977)
Irma (Otava, 1979)
Oma elämä (Otava, 1980)
Maisa ja Maisan rakkaus (Otava, 1983)
Kompassipuu (Otava, 1984)...
Wikipediasta löytyy hänestä aika paljon tietoa. Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Florence_Foster_Jenkins Lisää löydät esim tästä linkistä: http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/
Googlaamalla löytyy paljon englanninkielisiä linkkejä hänestä.
Olemme käyneet läpi useita oopperaa käsittelevää kirjoja mutta niistä ei valitettavasti ole löytynyt tietoja hänestä. Myöskään Sibelius-Akatemian kirjastosta ei tekemäni haun mukaan löydy tietoja hänestä. Musiikkilehdistäkään ei löytynyt artikkeleita hänestä. Ilmeisesti hänen työnsä erikoislaatuisuuden vuoksi maininnat rajoittuvat lähinnä Internetiin. Hänen levynsä The Glory (????)of the human voice sisältyy kirjaston kokoelmiin, halutessasi voit tarkistaa sen...
Saimme vastauksen Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelijalta.
Isoisänsillan nimi on vahvistunut asemakaavassa vuonna 2009. Nimi on nimistötoimikunnan esitys vuodelta 2007. Nimen perusteluissa on mainittu, että nimi on annettu Mustikkamaalla sijaitsevan Isoisänniemen mukaan. Silta siis johtaa Isoisänniemeen, eli nimi johtuu siitä.
Isoisänniemen nimen virallisesta käyttöönotosta on tehty päätös vuonna 1969, mutta nimi on ilmeisesti tätäkin vanhempi, sillä perusteluteksti kuuluu: "Paikallisessa käytössä ennestään." Ainakin vuoden 1964 kartalla se jo on merkittynä niemen nimeksi.
Tämän tarkempaa tietoa ei valitettavasti löydy. Joku todellinen isoisä lienee nimen takana. Melko todennäköisesti niemen nimi on alun...
Kiitos anteliaasta tarjouksestanne.
Kaikkia kokoelmaan kuuluvia osia emme varmaan voi ottaa käyttömme, koska esim. videoaineisto tarvitsee lainausluvan, joka yleensä liittyy tiettyyn kappaleeseen videota.
Voit kuitenkin tuoda aineiston katsottavaksi, jos saamme jakaa "ylimääräiset" kierrätykseen.
