Yleisten kirjastojen nuottikokoelmissa on perin vähän 1960-lukua vanhempaa populaarimusiikin nuottiaineistoa, joten mainitsemiasi 1950-luvulla ilmestyneitä vihkosia ei todellakaan ole. Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneita lauluja löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Hakeminen on kohtalaisen työlästä, koska niitä on etsittävä kappaleiden nimillä.
Jos Kipparikvartetin ohjelmisto (siis laulujen nimet) on tuttua, voit etsiä niitä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Kannattaa valita tarkennettu haku, jossa voi valita nimekkeen (kappaleen nimi) ja nuottijulkaisut. Mikäli laulujen nimet eivät ole tiedossa, voit ensin etsiä vaikkapa Kipparikvartetin CD-levyn "Unohtamattomat" tai "Muistoissamme" samaisesta tietokannasta,...
Eeva-Kaarina Kolsin artikkelissa on tieto että: "Mary Gallénin etunimi lausuttiin Meerinä. Akseli Gallen-Kallela antoi vaimolleen lempinimet Mia ja Mi. Itse hän pysyi puolisolleen aina Axelina tai Akkena." https://www.is.fi/viihde/art-2000005570195.html
Tämä voi pitää paikkansa, sillä :"Ruotsi oli Maryn äidinkieli mutta hän puhui lastensa ja piikojensa kanssa suomea. Hän oli lukenut koulussa ranskaa ja saksaa. Niitä tarvittiin matkoilla kuten myös englantia Lontoossa kesällä 1895 ja Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Swahilia Mary käytti Brittiläisessä Itä-Afrikassa paikallisten kanssa. Ja ilmeisesti italiaa firenzeläispuodeissa asioidessaan keväällä 1898. Vieraskielisiä kirjoja perheen kirjastossa on paljon." Gallen-Kallela.fi
Äänikirjan...
Kyseessä voisi olla Valerian ja Laureline -sarjakuvat.(J.-C. Mézières & P. Christin ; suomennos: Soile ja Heikki Kaukoranta )
Sarjakuvan juonet ovat sijoittuvat usein vieraaseen maailmaan ja tulevaisuuteen tai menneeseen.
Työkaveri muisteli lukeneensa albumin, jossa oli valkoinen vähän munan muotoinen eläin, joka syömällä esineitä teki niistä lukemattomia kopioita. Valitettavasti hän ei muistanut osan nimeä...
On täysin mahdollista asua ja työskennellä Yhdysvalloissa tarvitsematta koskaan käydä New Yorkin kaupungissa. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 11% amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt sen osavaltion ulkopuolella, jossa he ovat syntyneet. Vähemmän kuin puolet amerikkalaisista (46%) on sellaisia, jotka ovat vierailleet elämänsä aikana useammassa kuin kymmenessä osavaltiossa. Sellaista tutkimusta en löytänyt, joka vastaisi suoraan siihen kysymykseen, kuinka moni amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt New Yorkissa - monia arvioita kuitenkin, ja selvä enemmistö näistä tuntui kallistuvan sille kannalle, että New Yorkissa milloinkaan vierailemattomien amerikkalaisten osuus saattaa olla jopa 50%.
Tuore tutkimus siitä, missä...
Muutamia hyviä ehdokkaita voisivat olla esimerkiksi Yle Areenasta löytyvät takavuosikymmenien Kielikorva-ohjelma ja Kielen päällä-podcast sekä myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast.
Varauksen lukitusta voi käyttää silloin, kun haluaa estää varattua aineistoa saapumasta noudettavaksi esim. loman aikana.
Lukitus laitetaan päälle näin:
merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Laulun nuotit löytävät vain Souvareiden kokoelmasta "Suosituimmat nuotteina. 2". Se löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta, mutta ainoa nide on juuri nyt lainassa. Sen voi varata tästä http://luettelo.helmet.fi/record=b1523154~S9*fin
Nuotti löytyy myös monista muista yleisistä kirjastoista, joten jos asialla on kiire, kannatta kysellä oman kirjaston kautta, mistä sen nopeimmin saisi käsiinsä.
Heikki Poroila
Kuulostaa mielenkiintoiselta idealta. Nuo tekijänoikeudet kannattaa vain varmistaa.
1. Tekijänoikeus pidentyi 70 vuoteen 30.6.1995. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1995/19950008#idp446619536
2. Jo rauenneet suoja-ajat pitenivät nykylain mukaisiksi, mutta käytössä oli siirtymäaika, joka takasi edellistä lakia noudattaneiden suoja. Tekijänoikeudet saattavat näyttää erilaisilta, sillä kirjailijat ovat voineet luopua osin tekijänsuojastaan. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Projekti Gutenbergistä sanotaan:"Project Gutenbergin tavoitteena on tuoda tekijänoikeusvapaita teoksia ja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vuonna 2002 jo neljännes koko maailman...
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
Timi on Timon kutsumamuoto. Timo taas on lyhentymä kreikan nimestä Timotheus ”Jumalaa pelkäävä”. Muita Timon kutsumamuotoja ovat Timppa ja Tim.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Nyyrikki-lehtiä voi lukea Oulun pääkirjastossa mikrofilmeiltä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.850400
https://outi.finna.fi/Record/outi.1478380
Lehtiä pääsee lukemaan myös Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa. Siellä lehdet kuuluvat vapaakappalekokoelmaan eli niitä ei saa kotilainaan.
https://oula.finna.fi/Record/oy.991515143906252
Lypsylehmärodut jakautuvat seuraavasti:
Ayrshire (Ay) Suomen tärkein lypsykarjarotu. Noin 63% suomalaisista lehmistä on Ay-rotuisia.
Holstein (Fr) Maailman tärkein lypsykarjarotu. Noin 36% suomalaisista lehmistä on Fr-rotuisia
Suomenkarja (Sk)Suomenkarjan osuus lypsylehmistä on vähäinen, noin 1%. Suomenkarjaa on kolme eri tyyppiä; ruskea länsisuomalainen, valkoselkäinen itäsuomalainen eli kyyttö ja täysin valkoinen pohjoissuomalainen tyypp. Eniten näistä kolmesta on tällä hetkellä länsisuomalaista tyyppiä.
Lihantuotannossa olevien nautojen yleisimmät rodut ovat ayrshire, friisiläinen, limousin, aberdeen angus, hereford, charolais, simmental ja Blonde d'Aquitaine. Viimeksi mainittua on vain noin 1,5 % lihanaudoista. Maitorodut ayrshire ja...
Emme ehdi tarkistamaan levyjen kuntoa jokaisen palautuksen yhteydessä. Siksi olisi toivottavaa, että asiakkaat ilmoittaisivat, jos levyt eivät toimi. Sormenjäljet voi poistaa levyistä kotonakin vaikka linssiliinalla. Naarmut saamme poistettua kirjastossa hiontalaitteella.
He- ja she-pronomineille haetaan yhä useammin vaihtoehtoja kirjallisuudessa. Esimerkkejä ja pohdintaa aiheesta löytyy linkeistä. Yhtään romaania, jossa näitä sanoja ei käytettäisi lainkaan, ei ole mainittu, mutta kysymys nousee esille. Keskeinen kysymys ei ole niinkään se, voiko näin tehdä, vaan se, miten tämä vaikuttaisi lopputuloksen vastaanottoon.
Monissa käsitellyissä esimerkeissä sukupuolittuneita pronominejä on vältelty esimerkiksi käyttämällä yksikkömuotoista they-pronominia, viittaamalla henkilöön aina nimellä tai jollain muulla kuvaavalla sanalla, tai kirjoittamalla ensimmäisessä tai toisessa persoonassa. Yleensä näin on kuitenkin onnistuttu salaamaan tarinan päähenkilön tai kahden henkilön sukupuoli. Olisi paljon työläämpää...
Kysyjän muotoilu "näin netin kautta" on niin moniselitteinen, ettei vastaaminen ole helppoa. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa normaalia kirjastolainaamista, voi vastata että nuotteja voi varata netin kautta kaikista kirjastojärjestelmistä siinä missä muutakin kirjastoaineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tällaista palvelua tarjoa.
Jos kysyjä taas tarkoittaa mahdollisuutta saada verkon kautta kopioitua maksuttomia nuotteja, vastaus on monimutkaisempi ja riippuu paljon siitä, mistä nuoteista on kysymys. Yleisesti ottaen netissä on tarjolla varsin vähän tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia nuottimuodossa ja ilman maksua. Käytännössä populaarimusiikkinuotteja ei ole laillisista lähteistä ladattavissa ollenkaan. Sen sijaan...
Kirjastoista lainattavilla kuvatallenteilla (dvd- ja blu-ray-levyillä) täytyy olla tekijänoikeuslain velvoittamat kirjasto-oikeudet, joita hankkivat elokuvien maahantuojat. Lisäksi kirjastot päättävät itse kokoelmiensa sisällöstä hankintamäärärahojensa ja kokoelmalinjaustensa puitteissa.
Kirjasto voi siis päättää olla ottamatta tiettyä tv-sarjaa tai elokuvaa kokoelmaansa tai sitä ei ole ollut tarjolla kirjasto-oikeuksin varustettuna. Useimmat kirjastot ottavat vastaan hankintaehdotuksia asiakkailtaan, eli voit ehdottaa sarjaa hankittavaksi omaan kirjastoosi.
Antti Tuuri on teoksissaan leimallisesti Etelä-Pohjanmaan ja pohjalaisten kuvaaja. Toki muutakin aihepiiriä tuotannosta löytyy. Olisiko kyseessä siis kuitenkin Heikki Turunen, joka on mainitsemasi alueen sodanjälkeisistä asutustilallisista kirjoittanut useammassakin teoksessa?
Erityisesti ns. raivaajasarjan viidessä romaanissa liikutaan Lieksan seudun asutustilallisten parissa ja Egyptinkorvessa: Hupeli (1978), Kolmen hevosen mies (1981), Punahongan hehku (1982), Mustarinnan lapset (1985), Maan veri (1987).
Suojärveä ja suojärveläisiä evakoita Turunen on kuvannut myöhemmässä Kuokka ja kannel -trilogiassaan: Kuokka ja kannel (2016), Vinoristin kansa (2017), Nenkoset (2018)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Tuuri
http://www.vuonis....
Kyseessä lienee Anne Tylerin romaani Elämän tikapuilla (Ladder of Years, 1995).
Kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4166
Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.
