Kirjastoissa lainattavissaa olevien kirjojen niteiden lainasta ei automaattisesti makseta mitään suuntaan eikä toiseen, vaan nyrkkisääntönä on, että kirjailijat, kääntäjät, piirtäjät yms. saavat kirjastokorvauksena hakemuksesta korvauksen siitä, että heidän teoksiaan on lainattavissa kirjastoissa Suomessa.
Kirjastokorvaus
Puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella.
Kirjailijoiden ja...
Hei
Voit julkaista kuvia kirjaston kirjoista samalla lailla kuin muistakin kirjoista. Tarroja tai muita kirjaston merkintöjä ei ole pakollista peittää. Kirjan kansikuvan käytöstä verkossa löytyy ohjeita tämän linkin takaa: https://kuvittajat.fi/uutiset/kansikuvaohjeistus
Ihmisryöstöistä tai sieppauksista kertovia muistelmia löytyy esimerkiksi seuraavia:
Anna: Slave (2018)
Betancourt, Ingrid: Even silence has an end: [my six years of captivity in Columbian jungle] (2010)
Eriksson, Isabel, pseudonyymi: I bunkerläkarens våld: den sanna historien bakom rubrikerna (2017)
Jaakola, Marissa: Takaisin valoon: kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina (2018)
McCann, Kate: Madeleine: kuka vei tyttäremme? (2012)
Ali, Latifa: Betrayed: escape from Iraq (2013)
Muista rikoksista:
Sales, Nancy Jo: The Bling Ring: how a gang of fame-obsessed teens ripped off Hollywood and shocked the world (2013)
Berry-Dee, Christopher: Dead men walking: true stories of the most evil men and women on Death Row (2008)
Bilton,...
Elisan nimipäivä on 19.11. Jos kalenterin tiedot ovat vajavaiset, voi nimipäiviä etsiä esimerkiksi Naperokerhon Nimipäiväkirjan kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.plussa.com/?_tp=71,90
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Sanaa hemura ei löydy laajoistakaan murresanakirjoista. Anneli Hänninen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kuitenkin kiinnitti huomiota seuraaviin samanalkuisiin murresanoihin:
hemu = ilo, riemu; olla hemussa = rakkauden huumassa; pariskunnan elämästä puhuttaessa hemuinen = rakkauden täyttämä. Näitä merkityksiä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
Kuhmossa naisen puvun koristeesta on käytetty nimitystä hemukka, ja Ristijärvellä hemuta on merkinnyt koreana touhuamista.
Esimerkit löytyvät teoksesta Suomen murteiden sanakirja III (Helsinki 1992). Niissä kaikissa sanan merkitys liittyy johonkin myönteiseen, tavanomaisesta positiivisesti poikkeavaan ilmiöön. Saattaa siis olla, että mummusi on tuntenut jonkun näistä sanoista ja luovana...
Täysin varmaa vastausta ei varmaankaan voi antaa, mutta muutama tapaus on tunnettu:
Bhandanta Vicitsara lausui 16 000 sivua buddhalaisista pyhistä kirjoituksista vuonna 1974. https://en.wikipedia.org/wiki/Mingun_Sayadaw
Turkkilainen Mehmed Ali Halici lausui 6666 jaetta Koraanista vuonna 1967.
Yhdysvaltalaisella Kim Peekilla oli ilmiömäinen muisti. Hänen sanottiin muistaneen lähes kaiken lukemansa, johon sisältyi lähes 12 000 kirjaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kim_Peek
Lähteet: Wikipedia, Guinness : suuri ennätyskirja
Sorority tarkoittaa sisarkuntaa, naisyhdistystä, mutta myös naisopiskelijoiden yhdistystä.
Suomessa mm. Suomen akateemisten naisten liitolla on yhteydet lähiyliopistoihin eri puolella Suomea.
Mitään erillisiä naisyhdistyksiä ei yliopistoissa ole, mutta jo opiskelijat voivat kuulua naisyhdistysten jäsenistöön. Linkkien kautta voi tutustua eri järjestöihin. http://www.naisjarjestot.fi/jasenjarjestot.html, http://www.akateemisetnaiset.fi/py.htm,
http://www.akateemisetnaiset.fi/linkit.htm
L. M. Montgomeryn päiväkirjat The selected journals of L. M. Montgomery 1, 2, ja 3 kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ( http://www.helmet.fi/ ). Tämän lisäksi päiväkirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta, kaksi ensimmäistä osaa myös Joensuun ja Tampereen yliopiston kirjastoista.
Voit tilata kirjat kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Jarna -nimen taustasta löytyy melko vähän tietoa. Se on suhteellisen uusi nimi, joka on yleistynyt 1960-luvun jälkeen. Todennäköisesti kyseessä on naispuolinen vastine Jarnolle, joka on puolestaan muunnos nimestä Jeremias. Jeremias oli yksi Vanhan testamentin suuria profeettoja, ja se merkitsee ”Jumala korottaa, Jumala avaa sydämen”. Tietoa harvinaisista etunimistä löytyy muun muassa teoksista: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ja Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie… (Nemo, 2005). Myös esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) valottaa monen harvinaisemman nimen taustaa.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi voi tarkastella etu- ja sukunimien...
Lapin maakuntakirjastosta löytyi ainakin seuraavat teokset, joilla voisi päästä alkuun: Pauli Kallio: Pikkulasten ympyröitä, Sylvia Lindström: Elämänpuu - maailam lapsen silmin, Gunnar SAndberg: BArnets bildvärld. Lisää lasten piirustusten tulkinnasta voit etsiä Aurora-kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora ja Lapin yliopiston Hilla-kokoelmatietokannasta osoitteessa http://www.urova.fi
Voit hakea materiaalia seuraavilla asiasanayhdistelmillä: piirustukset ja lapset; piirustus ja lapset; kuvallinen ilmaisu ja lapset.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita kotimaisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, jotka ovat käytettävissä kirjastossa paikan päällä.
Kirjassa Runot 1947-1977 on kokoelma runoja nimellä Valkealla rannalla. Yksi näistä runoista on samanniminen. Samassa teoksessa on myös runo nimeltä Rannalla. Kirja Karu laidunrinne sisältää kokoelman Kaukainen vastaranta. Kirjassa Hengitys yössä on runo nimeltään Ja nyt vesi tuolla vastarannalla. Toivottavasti jokin näistä on etsimänne.
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
Victor Hugon kirjoittama runo” Les Djinns” sisältyy teokseen Les Orientales, jota ei ole suomennettu Suomen Kansallisbibliografian eli Fennican mukaan https://fennica.linneanet.fi/.
Les Djinns-runon suomennusta ei löytynyt myöskään internetissä julkaistuista Kuusankosken
runotietokannasta http://www.kirjasto.sci.fi/runohaku/ eikä Baabelin runouskirjastosta http://tuli-savu.nihil.fi/baabel/baabel.php.
Internetistä löytyy Martti-Tapio Kuuskosken kirjoittama Yleisen kirjallisuustieteen lisesensiaatintutkielma ”Tanssi Möbiuksen Renkaalla : Alain Robbe-Grillet’n romaani Djinn ja kirjallisuuden välitila”. Tutkielmassa etsitään kadonnutta todellisuutta Robbe-Grillet romaanista ”Djinn”, mutta Kuuskosken tutkielmassa sivutaan myös Victor Hugon...
William Jamesin teos "Uskonnollinen kokemus moninaisuudessaan" (The varieties of religious experience: A study in human nature, 1902, suom. Hannes Leiviskä) ilmestyi vuonna 1914 Gummeruksen kustantamana. Ainoa paikka, josta sitä siis voi ostaa, ovat antikvariaatit. Teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin joissakin nettiantikvariaateissa. Antikvariaatit löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://fi.wikipedia.org/wiki/William_James
Hei
Willam Goldingin kirjassa "Kärpästen herra" on kuvatunlainen juoni. Katso mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rp%C3%A4sten_herra
Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta voit aina tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://kirjasto.kuopio.fi//
Kyseinen katkelma on Frans Emil Sillanpään kertomuksesta Vanhan Siinan vierailu, joka sisältyy teokseen Ihmislapsia elämän saatossa : Kertomuksia ja kuvauksia (1917).
Teos on tallennettu Gutenberg-projektiin (ks. linkki alla), joten sieltä voit lukea koko kertomuksen Vanhan Siinan vierailusta.
http://www.gutenberg.org/files/46532/46532-8.txt
Ihmislapsia elämän saatossa -teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa täältä. Halutessasi voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Asevelvollisuuslain mukaan "Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä.... Puolustusvoimien liikekannallepano voi olla osittainen tai yleinen. Osittaisen liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen. Yleisen liikekannallepanon aikana myös varareservi tai osa siitä voidaan määrätä palvelukseen, 50 vuotta täyttäneet ainoastaan eduskunnan suostumuksella." Entisiä presidenttejä ja ministereitä ei mainita minään poikkeuksina. Lain mukaan asevelvollinen voidaan määrätä myös muihin tehtäviin kuin Suomen aseelliseen puolustamiseen.
https://puolustusvoimat.fi...
Kyseinen kohta on F. M. Dostojevskin Karamazovin veljesten toisen kirjan toisesta luvusta.
Lea Pyykkö on suomentanut kohdan näin. "Joka valehtelee itselleen ja kuuntelee omaa valhettaan, menee niin pitkälle, ettei erota enää minkäänlaista totuutta itsessään, eikä ympärillään [ja näin lakkaa kunnioittamasta sekä itseään että muita]."
Lea Pyykön suomennos on vuodelta 1976 ja em. lainaus on teoksen yhdeksännen painoksen (2007) sivulta 60.
Teoksesta on myös Martti Anhavan suomennos vuodelta 2017 ja V. K. Trastin suomennos vuodelta 1927.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://finna.fi/
