Tässä muutamia suosituksia:
Green, John: Arvoitus nimeltä Margo tai Tähtiin kirjoitettu virhe
Smith, Jennifer E.: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Zusak, Marcus: Kirjavaras
Shaw, Ali: Tyttö joka muuttui lasiksi
Sarjakuvabonus:
Tee, Tea: System error
Oulun Kirjastoreitti -sivustolla http://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/kirjallisuusdiplomi on lista lukiolaisten kirjallisuusdiplomista http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=1beedfff-6486-4f80-…
Mikäli tyttärenne haluaa, hän voi pyytää lisää lukusuosituksia lukuoppailta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukuopas
Näyttää valitettavasti siltä, ettei missään pääkaupunkiseudun kirjastossa ole kotiin asti lainattavaa ompelukonetta. Porakoneesiin, urheiluvälineisiin tai muihin lainattaviin esineisiin verrattuna ompelukone on aika herkkä vaurioitumaan, ja sen kuljettaminenkin saattaa olla vaativampaa. Todennäköisesti noista syistä ompelukoneita ei ole katsottu sopiviksi antaa kotilainaan.
Jos tarvitset ompelukonetta lainaksi, yksi vaihtoehto voisi olla Kuinoma-palvelu osoitteessa http://www.kuinoma.fi. Sen kautta voi vuokrata monenlaisia laitteita, ja valikoimissa näyttää olevan monta ompelukonettakin. SIeltä lainaaminen on tosin maksullista muttei ehkä kohtuuttoman kallista.
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti ole löytynyt muita teoksia, joissa esiintyisi joku tietty urkukappale, kuin juuri tuo mainittu Robert Åsbackan Orgelbyggare, suomenkieliseltä nimeltä Urkujenrakentaja. Kollega, joka on aiemmin työskennellyt musiikin parissa, tiesi että Antti Hyryn Finlandia-palkitussa romaanissa Uuni käsitellään myös urkujen rakentamista. Samainen kollega muisti myös, että Paavo Rintalalla on näytelmä nimeltä Kunnianosoitus Johann Sebastian Bachille. Eli näissä teoksissa jollain lailla sivutaan urkumusiikkia, mutta ei kuitenkaan mainita erillisiä urkuteoksia.
Kappale lienee Mika ja Turkka Malin "Taksien taksi". Laulussa lähdetään matkaan Matin mustalla tsaikalla. Se on alun perin julkaistu veljesten Mää ja hiljanen Viljanen -albumilla vuonna 1985. Esityksen voi kuunnella YouTubelta tai Spotify-suoratoistopalvelusta.
https://www.youtube.com/watch?v=s6gG1lUwyqc
Etymologinen sanakirja tarjoaa sanalle raha alkuperäismerkityksen kuivunut eläimen nahka, ja sanan tulleen suomen kieleen germaanisena lainana. Siten oravannahka-merkitys sopisi rahan yhteyteen.Myös markka lienee germaaninen lainasana, joka alkuaan on ollut painomitan tai painomerkintöjen nimitys.Pientä rahayksikköä merkitsevän pennin mainitaan olevan Lönnrotin muodostama lyhennelmä vanhemmasta rahayksiköstä penninki, joka on laina ruotsin sanasta penning. Penni on tullut käyttöön vuonna 1860 Suomen saadessa omat rahayksiköt markan ja pennin. Kotimaisten kielten keskus. Suomen etymologinen sanakirja (verkko).Nykysuomen etymologinen sanakirja. Häkkinen, Kaisa. WSOY, 2004.
Voi kysyä lähikirjastostasi mm seuraavia:
Imago mundi : ihmisen ja tieteen uudet maailmat. - 1992
Lainema Matti: Ultima Thule : pohjoiset löytöretket. - 2001
Lang John: Löytöretkeilijä James Cook. -1919
Löytönen Markku: Eteläisten merten salaisuus. - 1996
Löytönen Markku: Tuntematonta mannerta etsimässä James Cookin matkassa. - C-kasetti. - 1995
MacLean Alistair: Kapteeni Cook. - 1972
Moorehead Alan: Mennyt paratiisi. - 1967
Netistä löytyy monia lähinnä englannikielisiä sivuja, esim.
http://www.CaptainCookSociety.com/
http://www.south-pole.com/p0000071.htm
Jukka Partasen kirja Mannerheim ja Hitler kertoo Mannerheimin juhlalounaan tarjoilusta seuraavaa:
"Tiedettiin yleisesti, että Hitler oli kasvissyöjä eikä käyttänyt alkoholia. Korkealle juhlavieraalle oli valmistettu edellisenä iltana presidentinlinnassa pikaisesti omat ruoat. Lounaan alkuruokana tarjottiin muna-riisi- sekä kaalipiirakoita, joita myös Hitler söi. Keitetyn lohen asemesta hänelle tarjottiin parsakeittoa. Pääruokana olleen täytetyn hanhen tilalle Hitlerille tuotiin vihannesvanukas. Myöskään jälkiruokana ollutta hedelmäsalaattia hän ei syönyt, sillä sen valmistuksessa oli käytetty alkoholia."
"Hitler ei myöskään juonut aterian yhteydessä tarjottuja viinejä, Dienheimerin vuosikerran 1937 valkoviiniä, Chateau Bel-Gir -...
Kodinkoneissa on yleensä käyttöohje, jossa kerrotaan koneeseen kuuluvat ohjeet. Löysin muutaman kaupan sivulta käyttöohjekirjoja hydraulisesta halkomakoneesta. Niissä säilytys- ja kuljetuslämpötilojen rajoiksi ilmoitetaan -25-+55, esim. malli HLS12TG käyttöohjekirja.
Eeda on Eda-nimen versio. Nimi on ilmeisesti peräisin Snorrin Edda-kirjoista, jotka ovat islantilaista kuningasrunoutta ja mytologiaa. Edda sanana tarkoittaa "isoäidin äitiä". Eda-nimi voinee olla lyhenne myös jostakin Ed-alkuisesta nimestä.
Lähde: Juri Nummelin & Elina Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (2008)
Kysymyksesi lähetettiin kirjastojen keskustelupalstalle - siihen tuli tällainen vastaus:
"Kyseessä on V.A. Koskenniemen runo Meri, joka löytyy ainakin teoksesta Kootut
runot. WS 16.p.1977."
Ratamo-kirjastoissa ei ole ikärajaa kirjastokortin hankkimiseksi. Alle 15-vuotiaiden lainoista huoltaja on vastuussa. Käytännössä usein lapselle hankitaan oma kirjastokortti kouluikäisenä tai kun lapsi on saavuttanut riittävän lukutaidon
Linda-tietokannan mukaan Jyväskylän yliopistossa on tehty seuraava pro gradu -työ:
Vehkalahti, Essi: "Alussa oli vain suo, luokka ja minä, sanoi opettaja." : opettajakuva Timo Parvelan Ella-kirjoissa. Jyväskylä, 2010. Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 103.
Lisäksi kannattaa etsiä kirja-arvostelut ja muut artikkelit Arto-tietokannasta asiasanalla 'Parvela Timo'.
1960-luvulla Ville Vallattoman sunnuntaisarjoja julkaistiin ainakin Seura-lehdessä. Ainakaan Sarjainfo-lehden numerossa 2/2005 ilmestynyt Ville-artikkeli ei mainitse muita.
"Ville Vallaton on merkillinen ilmiö. Suomessa hahmon tunnistavat kaikki, mutta vain harva on sarjaa alkuperäismuodossaan lukenut. Seura julkaisi Villen sunnuntaisarjoja iät ja ajat ja hahmolla on ollut myös oma sarjakuvalehtensä. Ironista kyllä, nämä olivat ne sarjan osa-alueet, jotka Hank Ketcham useimmiten jätti assistenttien käsiin. Hän itse keskittyi piirtämään sarjan päivittäistä sanomalehtiversiota, yhden ruudun pilakuvaa. Meillähän yksiruutuisista lehtisarjoista ei oikein tunneta muita kuin Gary Larsonin Harhama, mutta tässä samaisessa muodossa myös Ville...
Espoon kaupunginkirjaston aikuisten musiikkikokoelma on keskitetty Tapiolan kirjastoon. Kokoelmaan ei hankita enää uusia cd-levyjä. Lasten musiikkia löytyy edelleen kaikista kirjastoista.
Kirjaston ratkaisusta kertoo kirjastopalvelupäällikkö Miika Miettunen kirjaston blogissa: Musiikkikokoelmat 2020 ja Musiikkikokoelmat, revisited
Vuoden parhaita ylioppilasaineita tai -esseitä on julkaistu kirjamuodossa jo useiden vuosien ajan. Kirjassa pitäisi olla mukana myös kyseisen vuoden esseekysymykset.
"Ylioppilastekstejä 2007"-kirjaa löytyy myös Lumme-kirjastoista:https://lumme.finna.fi/Record/lumme.779943
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
Asiaa ei ole tilastoitu, mutta mututuntumalla prosenttiosuus jää alle viiteen. Tosin kirjastoissa on myös viittomakieltä äidinkielenään puhuvia työntekijöitä.
Espoon kirjastossa on pidetty noin viitisen vuotta sitten viittomakielen alkeisopastuksia työntekijöille. Valitettavasti asioimistulkki tai kynä-paperi -menetelmä ovat kuitenkin vielä tarpeen asioinnissa.
Löysin myös muutaman mielenkiintoisen linkin viittomakielestä ja kirjastosta.
Kuurojen liiton Viittomakielinen kirjasto, Kuuloavain.fi viittomia verkossa sekä Kotimaisten kielten keskuksen viittomakieltä käsittelevät sivut.Kotus.fi
Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Etunimet (Otava 2005, toim. Pirjo Mikkonen), että nimi Ilari on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Ilarin kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta 'hilaris' tarkoittaen hyväntuulista ja reipasta.
Kirjastoista löytyy useita muitakin etunimikirjoja, joissa kerrotaan nimien alkuperästä ja merkityksestä. Kirjat ovat Vantaan kirjastoissa luokassa 88.29038.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy myös vastauksia aiemmin esitettyihin nimikysymyksiin. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -kohtaan hakusanaksi "etunimet".
Tukki-sana tulee ruotsin kielen sanasta, joka nykyruotsissa on muodossa stock. Suomenruotsin murteissa sana esiintyy myös muodossa stukk.
Tukkia-verbin alkuperä sen sijaan tuntematon. Sanalla on kyllä vastineita eräissä lähisukukielissämme (inkeroisessa tukkia, karjalassa tukkie ja virossa tukkida). Verbi on johdos samasta vartalosta, josta on johdettu myös tukehtua ja tukahtua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
