Nuotti Paavo Sarkkaman lauluun Nukkeprinsessa sisältyy nuottijulkaisuun Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään (1999). Nuottijulkaisu on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata nuotin omaan lähikirjastoosi.
Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1497022__Snukkeprinsessa__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=841ce8eb-25f7-47df-b045-5cc723172e29
Pienet sydämet Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienet_syd%C3%A4met_(n%C3%A4ytelm%C3%A4)
Finna-haulla löytyi ainakin kolme satu-/kuvakirjaa, jotka sopisivat kuvaukseen:
Setälä, Annikki: Nukkumatin satuja (ensipainos 1955)
Setälä, Annikki: Uusia Nukkumatin satuja (ensip. 1961)
Beskow, Elsa: Vuosisatu (suom. Eila Kivikk'aho; ensimmäinen painos 1984)
Beskowin kirja sisältää saturunon joka kuukaudelle, Setälän kirjassa ilmeisesti on usean sivun mittaisia tarinoita.
Eläinsuojelulaki velvoittaa auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä. Ulkoloisia kantavaa oravaa ei voitane kuitenkaan laskea hädänalaiseksi. Oravalla on oma kirppulajinsa (Ceratophyllus sciurorum sciurorum), joka imee ravinnokseen verta ja lisääntyy sen turkissa tai pesässä. Niinpä kirppujen häätämisestä yksittäisestä oravasta ei olisi hyötyä, sillä se saisi välittömästi uuden tartunnan pesästään. Lisäksi kirppujen karkotus vaatii yleensä eläimeen kajoamista, mikä villieläimen kohdalla olisi vaikea toteuttaa ja aiheuttaisi eläimelle voimakasta stressiä ja pelkoa.
Oravien, samoin kuin lintujenkin, kirput voivat purra myös ihmistä, joten eläimiin ja pesiin koskemista kannattaa...
Tekoälysovelluksia, joiden avulla voi tehdä videoita, on lukuisia. Joillakin on olemassa maksuton versio, mutta suurin osa on maksullisia. AI-sovellukset toimivat yleensä englanniksi.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista, joilla voi tehdä videoita:
InVideoD-IDSteve.aiVeed.io
Tässä Zapierin jutussa vertaillaan useita ai-videosovelluksia.
Termille on hankalaa löytää yksiselitteistä tai hyvän kielen mukaista, lyhyennapakkaa käännöstä.
Joint-termistöllä viitataan kuitenkin puolustushaarojen (maavoimat, merivoimat, ilmavoimat, myös erilaiset erikoisjoukot) yhteistoimintaan ja verkostoitumiseen. Sotilasoperaatioissa eri puolustushaarojen välinen yhteistoiminta korostuu yhä laajemmin, ts. enää ei ole vain pelkästään "maavoimaoperaatioita" tai "ilmaoperaatioita", vaan yhä enenevässä määrin ns. joint-operaatioita, joissa esimerkiksi ilmavoimat tiedustelee, merivoimat tekee tulivalmistelun ja maajoukot ottavat tiedustellut kohteet haltuun tämän jälkeen. Tällaisten operaatioiden johtamiseen tarvitaan puolustushaarojen välistä vuoropuhelua, yhteistä komentoelintä, "joint military...
Tuon ajan sanoma- ja aiakauslehdet ovat vapaasti luettavissa netissä, aikakauslehdet ositteessa
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search
Kysymäsi kuva on sivulla
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877697?page=19
Hei
Aluerakenteen määritelmästä löytyy oheisen tuoreen seminaariaineiston (sivu 4) kautta määritelmä, kuten se on tarkoitus uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain myötä määritellä. Lainsäädäntöuudistus on kesken, eikä varsinaista hallituksen esitystä, jossa tuo määritelmä tulee todennäköisesti olemaan, ole vielä saatavilla. Teksti vielä tässä:
Tässä laissa tarkoitetaan: 1) aluerakenteella keskuksia ja niiden välisiä liikenneyhteyksiä sekä teknisen huollon infrastruktuuria siltä osin kuin niillä on valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä; Aluerakenteeseen kuuluisivat erikokoisten keskusten suhde ajatellen keskustatoimintoja, asutusta ja palveluja. Teknisen huollon infrastruktuuri käsittäisi vesi- ja jätehuollon sekä kiertotalouden...
Sukulaissuhteiden nimityksistä on kysytty palstalla usein. Oheisessa vastauksessa niitä on koottu yhteen.
Mainituista lähteistä voi nostaa erikseen tarkasteltavaksi tämän taulukon.
John Miltonin runosta On His Blindness on kaksi suomennosta.
Jaakko Tuomikosken suomennos Sonetti sokeudesta sisältyy teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, WSOY, 1933, s. 218). Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www.lonnrot.net/etext.html
Aale Tynnin suomennos Sokeudesta vuodelta 1957 on luettavissa teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Vuoden 1957 painoksessa runo on sivulla 185, vuosien 1974 ja 2004 painoksissa sivulla 211.
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa HelMet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI...
HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sivuston Raskaus ja kosmetiikka artikkelissa sanotaan mm. näin "Kosmetiikkaa voi käyttää kohtuudella raskauden ja imetyksen aikana. Kaikkien kemiallisten aineiden ja yhdisteiden turvallisuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. Raskauden aikana ihon pintaverenkierto voi lisääntyä ja iholta voi imeytyä aineita verenkiertoon. Laajoja ihoalueita käsiteltäessä merkittävääkin imeytymistä voi tapahtua, siksi turhaa käyttöä tulisi välttää." Erikseen annetaan ohjeita aurinkovoiteista, itseruskettavista ihovoiteista ja rakennekynsistä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/kosmetiikka/Sivut/default.aspx
Ylen uutisessa (7.6....
Ystävyydestä on kirjoitettu paljon niin opinnäytteitä kuin erilaisia artikkeleitakin. Elinikäistä ystävyyttä mahdollisesti käsitteleviä niistä ei kuitenkaan pystynyt saamaan esiin. Alla on linkki hakupalvelu Finnan hakuun hakusanalla ystävyys rajattuna opinnäytteisiin ja artikkeleihin. Osa on verkossa luettavia.
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=yst%C3%A4vyys&type0%5B%5D=Subject
Neuvola ja kouluterveys -lehden Seija Sihvolan blogin sivulla käsitellään elinikäistä ystävyyttä:
https://www.neuvolajakouluterveys.fi/blogi/ystavyys/
Kartiotuija (Brabant) ei menesty huonekasvina eikä sitä kannata nostaa talveksi sisälle, koska sisäilma on sille liian kuumaa ja kuivaa. Tuijaa ei myöskään suositella kasvatettavaksi liian paahteisella parvekkeella tai terassilla, koska multa kuivuu nopeasti ja neulaset palavat herkästi kuumuudessa. Parhaiten tuijat viihtyvät varjoisessa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa.
Kyseessä voisi olla Pocoyo-nukkeanimaatio, jota on Suomessa esitetty nimellä Napero.
Sarjasta löytyy tietoa mm sivustolta IMDB
https://www.imdb.com/
https://www.imdb.com/title/tt0487849/?ref_=fn_al_tt_1
Wikipediassa on myös laaja esittely sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
https://en.wikipedia.org/wiki/Pocoyo
Joitakin jaksoja voi katsoa esim Youtuben kautta
https://www.youtube.com/
https://www.youtube.com/results?search_query=napero+
Olet oikeassa, Neiti Etsivä -kirjat on suomennettu eri järjestyksessä kuin ne alunperin ovat ilmestyneet. Koska kirjoja on niin paljon, en laita tähän koko listaa vaan kehotan sinua etsimään kirjastosta kirjan Rättyä, Kaisa: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Sen sivulla 125 on Neiti Etsivät lueteltu suomennosjärjestyksessä, mutta suluissa on mainittu myös alkuperäisteoksen järjestysnumero.
Kirja on ilmestynyt 1997 ja sen jälkeen on suomennettu 10 uutta Neiti Etsivää (numero on alkuteoksen järjestysnumero): NE ja ratsutilan arvoitus 132., NE ja musta ruusun salaisuus 137., NE ja Kolibrikukkulan arvoitus 131., NE paratiisisaarella 143., NE osuu maaliin 90., NE ja vaaralliset vihkiäiset 136., NE ja kadonnut opaskoira...
Enni Mustoselta ei ainakaan vielä ole julkaistu sen nimistä kirjaa.
Muutamasta blogista löytyi tieto, että sen niminen voisi olla Syrjästäkatsojan tarinoita –kirjasarjan neljäs osa, ja että kirja julkaistaisiin mahdollisesti ensi vuonna (2016). Sarjan kolmas osa, Emännöitsijä, julkaistiin tänä vuonna.
Eli kirjaa pääsee varaamaan toivon mukaan ensi vuonna.
Sopivia runoja löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kanteletar
Lennä, lennä leppäkerttu / koonn. Karahka
Lönnrot, Elias: Kansanlauluja
Suomen lasten runotar
Teosten saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Jatkosodan historia-teossarjan ensimmäisessä osassa on lueteltu tärkeimpien maavoimajoukko-osastojen perustaminen. Espoo kuului Suomenlahden sotilaslääniin (Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiiriin), jonka alueelta perustettiin jatkosodan aattona 8. Divisioona. Espoo on merkitty perustamispaikaksi osittain sekä ruotsinkieliselle Jalkaväkirykmentti 24:lle että Jalkaväkirykmentti 45:lle.
JR 24:n 1.pataljoona koottiin Kirkkonummen, Espoon, Helsingin pitäjän sekä Kauniaisten alueelta. Löytyi maininta, jossa todetaan pataljoonan 1. komppanian ja konekiväärikomppanian perustetun Kauklahden ruotsalaisella koululla (Svenska Skolan i Köklaks) ja 2. komppania nuorisoseurantalolla Bembölessä (Fallåker Ungdomsföreningshus i Bemböle). Lisäksi todetaan...
Agneta Rahikaisen teoksessa "Edith Runoilijan elämä ja myytti" (Schildts & Söderströms 2014) on sivuilla 112 - 117 on kuvaus Edithin käynnistä Helsingissä kirjallisissa- piireissä. Hän tapasi mm. Eino Leinon, he olivat jonkin aikaa myös kirjeenvaihdossa.
Yle Areenassa on nähtävissä hieno televisioelokuva vuodelta 1977 "Maa jota ei ole". Siinäkin on kohtaus Edithistä helsinkiläisten kirjailijoiden ja kulttuurivaikuttajien kanssa.
Sukunimi Valtanen on johdettu valta-nimestä.
Nimen valta alkuperästä ja merkityksestä on erilaisia teorioita. Jo muinaissuomalaiseen henkilönimistöön on kuulunut useita valta-nimiä, kuten esim. Ikävalta, Kaukovalta, Lempivalta, Vihavalta jne. Valta-nimien on tulkittu alkuaan tarkoittaneen henkilöitä ja osoittavan ruumiillista tai henkistä ominaisuutta. On myös katsottu, että nimiin sisältyy alkuaan suurtilan omistajaa, "valtamiestä" tarkoittavan valta-sanan vanha germaaninen lainasana valta (= voima, mahti, herruus, valta-alue, pitäjä), joka on useimmiten kaksiosaisten nimien jälkiosana. Sukunimenä Valta on liitetty germaanisiin henkilönnimiin Walda, Walde, Waltari, Waldemar jne.
Savolais-karjalaiset Valtaset ovat vanhinta perua....
Pirjo Tuomisen Tyynimeri-romaaneihin kuuluville teoksille Kotiopettaja (2008) ja Naistenvalssi (2009) ei ole julkaistu jatkoa.
Lähteet:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
https://www.kirjasampo.fi/
