Street Legal -albumilla (1978) julkaistu kappale on jopa Dylanin asteikolla arvoituksellinen ja moniselitteinen. Se on herättänyt runsaasti pohdintoja ja keskusteluja. Niitä voi tutkia vaikka verkkohaun tuloslistasta: https://www.google.com/search?q=bob+dylan+%22changin+of+the+guards%22+a…;
Yleisimpien tulkintojen mukaan laulu kertoo esim. Dylanin henkisestä kriisistä, hänen kääntymisestään roomalaiskatolilaiseksi, hänen avioerostaan tai yleensä hänen elämästään vuoteen 1977 asti. On myös ehdotettu, että laulu kertoisi Jeanne d'Arcista tai Jeesuksesta.
Dylan-analyyseissa ylistetään hänen taitoaan luoda hienoja runollisia kielikuvia, mutta tästä runsaudesta ei aina synny ymmärrettävää kokonaisuutta. Lukijoilla ja kuuntelijoilla on silloin...
Pertti Wilkko nimistä taiteilijaa en löytänyt, mutta viipurilaisesta Pentti Wilkosta löysin muutaman maininnan. Hän muutti sodan jälkeen Kymenlaaksoon ja vaikutti siellä. Wilkko syntyi 1912 ja kuoli vuonna 1989.
Erkki Lehtovaaraa en taiteilijamatrikkeleista myöskään löytänyt. Turussa vaikutti kuitenkin arvostettu taidegraafikko Veikko Lehtovaara, jonka töitä on esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmissa useita kymmeniä. Hän käytti Turkua ja sen ikonisia maisemia töissään.
Toivottavasti Erkki Lehtovaaran identiteetti selviää.
Ystävällisin terveisin,
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) mukaan seuraavat Sirpa Kähkösen teokset on käännetty ruotsiksi:
Graniittimies (Granitmannen, 2017), Mustat morsiamet (Brudar i svart, 2019), Rautayöt (Järnnätter, 2020),Vihan ja rakkauden liekit (Livsöden i Finlands bortglömda fångläger, 2018).
Lisäksi hänen teoksensa Hugo 1918 (2018) on kaksikielinen.
Kuopion kaupunginkirjaston tietokannasta löytyvät ruotsiksi Sirpa Kähkösen teokset Järnnätter ja Granitmannen. Niiden saatavuuden voi tarkistaa kirjaston Finna -tietokannasta (https://kuopio.finna.fi/ ).
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_upotetuis…
Äänimeri....
Rivit ovat William Shakepearen Macbethin IV näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1885 ja siinä kyseiset rivit kuuluvat näin:
Mun kihelmöipi peukalon':Jotakin pahaa tuloss' on. —
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa (1936) sama kohta kuuluu näin:
Mun särkee peukaloni pää, / tuloa pahan tietää tää.
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 1983 seuraavasti:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu portin taa.
Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 kyseinen kohta kuuluu näin:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu oven taa.
https://www.gutenberg.org/files/1533/1533-h/1533-h.htm
William Shakespeare: Draamoja. 7, Macbeth (suom.Yrjö Jylhä, SKS, s. 66...
YLE Tallennemyynnistä meille vastattiin, että Metsolat-sarja ilmestyy kirjastotuotteena loppusyksystä 2008, mukana myös tekstitys kuulovammaisia varten. Kirjaston kinoryhmä ottaa asian varmasti käsittelyyn heti, kun tuote on saatavana kirjasto-oikeuksin.
Kaupallisena 8 levyn DVD-tallennesarjana Metsolat julkaistaan vuoden 2008 aikana. Ensimmäiset osat on julkaistu 28.2. ja 26.3. Seuraava 14.5. ja sitten loput 5 DVD:tä elo-marraskuun aikana.
Laji.fi;stä löytyy uhanalaisten lajien esiintymiä. Lajista ilmoitettuja havaintoja voi tutkia kartalla palvelussa, https://laji.fi/observation/map?target=MX.212403&countryId=ML.206&recordQuality=EXPERT_VERIFIED,COMMUNITY_VERIFIED,NEUTRAL&needsCheck=false. Ainakin osa erittäin uhanalaisten lajien esiintymistä on karkeistettu kartalta niin, että esim. aivan kilometrilleen tarkkaa sijaintipaikkaa ei anneta, Tietoa sensitiivisestä lajitiedosta, https://laji.fi/about/709
Saattaa hyvinkin olla, mutta kuuluisia Sarioloita on melko monta. Wikipedia löytää heitä 21kpl. mm Aale Sariola, Esa Sariola, Jukka Sariola sekä Mauri Sariola. Lisäksi Suomessa vaikuttaa myös Tivoli Sariolan suku. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sariola
Sari Sariola ei kerro sometileillään tarkemmin suvustaan. https://www.artstation.com/sarisariola
"Sariola on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Sariola on suojattu 1914–1919 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä." Siksi Sarioloita on melko vähän. Vuonna 2021 heitä oli Suomessa ja maailmalla 372 henkeä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sariola.html
Kyseistä William Blaken runoa ”A Poison Tree” ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa teoksessa, jota ei ole listattu mihinkään tietokantaan, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu seuraavat elämäkerrat:
Mattsson, Anne: Sylvi Kekkosen elämäkerta, Helsinki, Art House, 2000, Juva, WS Bookwell
Vartio, Marja-Liisa : Sylvi Kekkosen muotokuva, Helsinki, Art House, 2000. 2. korj. painos.
Suhola, Aino: Luja ja urhoollinen sydän Sylvi Kekkosen elämä, Helsinki, Otava, 2000
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Pálmen, Aili (toim.)Sylvi Kekkosen muisto, Helsingissä, Otava, 1975
Seuraavissa teoksissa on myös tietoja Sylvi Kekkosesta:
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Maan äitejä--kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista, Porvoo, WSOY, 1962
Ehkä kysymyksessä kuvatun kaltaisessa toiminnassa on nähtävissä alkoholitutkimuksen mainitsemaa karnevalistista käyttäytymistä, jolla pyritään yhtäältä uhmaamaan alkoholinkäyttöön liittyvää kontrollia ja kulttuurisia käyttäytymiskoodeja yleisemminkin, toisaalta koettelemaan kollektiivisia käsityksiämme siitä, mitä humalassa saa tehdä.
Ari Turunen nostaa kirjassaan Humalan henki esille hyvin rikkaiden kreikkalaisten oudon humalarituaalin ravintoloissa: "[heidän] on sallittua vetää kunnon kännit ja tarkan rituaalin mukaisesti rikkoa lautasia, huonekaluja ja kaataa juomaa lattialle". Toisaalta Turunen muistuttaa, että humalatörttöilyjä voidaan aina perustella humalalla: "Humala onkin yksi maailman vanhimpia tekosyitä huonolle käytökselle."...
Satu on Ukon tytär ja akan tytär ja se löytyy useista satukirjoista, esimerkiksi Avaimeton vakka : suomalaisia kansansatuja/Petroskoi : Karjala, 1993. Muita kirjoja,josta satu löytyy ks. esim. Satukallio http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Aktiivinen osallistuminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan voidaan laskea lisäansioksi, jonka perusteella reserviläinen voidaan erityisissä tapauksissa ylentää, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään. Sama lisäansioperuste voidaan katsoa ylentämisperusteeksi vain kerran.
(Pääesikunnan henkilöstöosaston määräys: Reserviin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentäminen (30.12.2009)
http://www.reservilaisliitto.fi/files/6565/PVHSM_HENKILOSTOALA_034_V1.p…
Edellä mainitussa asiakirjassa todetaan myös: "kaikki PV:n johtamat vapaaehtoiset harjoitukset sekä PV:n Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamat ja johtamat sotilaalliset koulutustapahtumat lasketaan täysimääräisesti...
Ainakin näissä teoksissa käsitellään lahtelaista jalkapalloa:
Reippaat sata vuotta / Jouko Heinonen
Reippaassa myötätuulessa / toimittanut Jarmo Mäkeläinen
On Kulma kunkku kuitenkin... Kulman pallon historiaa / Antti Paavilainen
Eteenpäin, ylöspäin : FC Kuusysin tarina 1934-2009 / Jukka Airo
Reipas 125 : lahtelaisen Reipas-yhteisön juhlakirja / Timo Taulo
Banaanipotku / Kai Pahlman
LPM:stä - Kuusysiin, 1934-1984 / Palloseura Lahti-69
Näistä helsinkiläisen, mutta Lahden Reippaassa lähes koko uransa pelanneen Kai Pahlmanin muistelmateos Banaanipotku löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069437
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki --
Aleksis Kiven kirja ei anna Jukolan veljesten äidistä sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista yksiselitteisesti selvittää, miten hän kuoli. Ylipäänsä veljesten vanhemmista kerrotaan hyvin vähän, ja heidän kuolemaansa käsittelevät osuudet jäävät tavallisesti ohimeneviksi viittauksiksi ilman tarkkoja yksityiskohtia.
"Heidän äitinsä oli kuollut, ja tuli nyt yhden heistä astua isännyyteen -- " (Ensimmäinen luku)
"Jos talonpitoomme toivomme järjestystä ja pysyväisyyttä, niin yksi olkoon esimies ja isäntä. Me tiedämme, että tämä oikeus ja velvollisuus on Juhanin sekä hänen esikoisuutensa että äitimme määräyksen kautta." (Ensimmäinen luku)
"Ja silloinpa isämme ja äitimme kirkastetut haamut astuvat ulos taivaan hehkuvasta...
Kyseessä on laulu Pilvien paimen, kansansävelmä, jonka sanat ovat Larin-Kyöstin runosta Pilviä kaitsemassa. Laulun löydät esim. Suuren toivelaulukirjan (Warner/Chappell Music Finland, 1999) osasta 11. Siinä on neljä säkeistöä, joista kolmas alkaa "Pilvet on valkeita lampaita...". Larin-Kyöstin runo löytyy mm. kokoelmasta Larin-Kyösti: Valittuja runoja, ensimmäinen sarja (2.p., Otava 1933). Runossakin on neljä säkeistöä, laulun sanat on otettu runon ensimmäisestä ja viimeisestä säkeistöstä. Sekä Suuri toivelaulukirja että Larin-Kyöstin Valittuja runoja löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Ikävä kyllä, en onnistunut jäljittämään Sittisontiainen-nimistä satua. H. C. Andersenin satujen joukosta löytyy kyllä Sittiäinen - kelpaisikohan se? Sadun alussa taistelussa ansioituneelle keisarin hevoselle pannaan kultakengät. Sittiäinen tahtoo myös kultakengät, mutta seppä kieltäytyy sellaisia laittamasta. Sittiäinen loukkaantuu ja lähtee maailmalle, missä se kohtaa lisää koettelemuksia. Lopulta se kuitenkin päätyy takaisin keisarin talliin, kultakenkäisen hevosen selkään, ja karvaat pettymykset kääntyvät lopulta iloksi, kun sittiäinen oivaltaa, että keisarin hevonen on saanut kultakengät, jotta sittiäinen ratsastaisi sen selässä.
Sittiäinen löytyy monestakin Andersenin satujen valikoimasta, esimerkiksi Andersenin suuresta satukirjasta...
Koko Hubaran kirjassa Bechi on hahmo nimeltä Shoshana, joka on kirjan toisen hahmon Bechin jemeninjuutalainen äiti ja kirjailija. Shoshanan hahmo on kirjassa kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen nimeltään "Shoshana Ayin. kävi täällä". Kyseessä on siis fiktiivinen hahmo, Shoshana ei ole Koko Hubaran äiti. Hänen äitinsä ei tiedettävästi ole kirjailija. Bechi kirjan lopussa on monisivuinen lähdeluettelo, jossa mainitaan Anja Kaurasen kirja "Sonja O. kävi täällä". Liekö Shosanan fiktiivisen teoksen nimi saanut inspiraationsa kyseisestä teoksesta.
Lähteet:
Kuvaus Bechi kirjan sisällöstä Otavan sivuilta https://otava.fi/kirjat/bechi/ (viitattu 28.2.2022) ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogista https://tuijata.com/2021/04/18/koko-hubara...
Kysymyksesi on todella haasteellinen. Yritin kysellä apuja sieltä täältä kollegoilta, mutta vastauksena oli syvä hiljaisuus. Ehdotankin, että kyselet vielä lisää esim. alla olevista runous-linkeistä (esim. Lukukeskuksesta http://www.lukukeskus.fi/ ) ja yliopistojen kirjallisuuden laitoksilta, esim. Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselta, http://www.helsinki.fi/hum/skl/ .
Kuvauksesi siitä, mitä kaipaat, sopisi Helena Sinervon vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Mutta tässä on siis kyseessä romaani, ei runous. Aikoinaan myös Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä oli kirjoitettu niin, että päähenkilöiden esikuvat olivat...
