Etanolia syntyy ihmisen kuoltua ruumiin hajoamisen seurauksena. Sitä ei synny kaikissa tapauksissa ja suurimmassa osassa tapauksista alkoholi oli eläessä nautittua. Nautittuna alkoholi esiintyy myös virtsassa ja hajoamistuotteena syntynyt monissa eri elimissä. Tällaisiin tuloksiin päätyivät M G Gilliland ja R O Bost artikkelissaan Alcohol in decomposed bodies: postmortem synthesis and distribution J Forensic Sci 1993 Nov;38(6):1266-74. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8263473/
"Blood alcohol (ethanol) concentrations in decomposed bodies can mean drinking during life and/or endogenous production after death. The correct interpretation is important in medicolegal cases. This retrospective study of 286 autopsied medical examiner cases was...
Viola-tietokannasta en löytänyt yhtään Hilkka-nimisen valssin nuottia, mutta äänitteenä löytyi kahden säveltäjän tuonniminen valssi:
(1) Kaj Pahlman: Hilkka (levytetty 1960, tämä on soitinsävellys)
(2) Viljo Marttila: Hilkka (Ulla Ylisen sanat, levyttänyt Mauno Lampimäki vuonna 1987)
Unto Monosen sävellysten joukosta en löytänyt oikein mitään Hilkka-aiheista laulua.
On myös vaikea arvata, millä muulla nimellä voisi kulkea valssi, jossa Hilkasta puhutaan. Yritin etsiä Hilkan eri taivutusmuodoilla, mutta ei tärpännyt. Yhden sanan perusteella etsiminen on aina hankalaa, alkusanojen tai kertosäkeen muistaminen voisi auttaa. Hilkka-sanalla voidaan viitata tytönnimen lisäksi myös päähineeseen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ehkäpä näistä löytyisi jotakin sopivaa luettavaa:
Kallioniemi, Tuula, Simpsakka ihminen ja muut : kertomuksia
Suikki, Merja, On ilta meitä varten : kertomuksia
Ämmälä, Vesa, Ankkurinappi
Ämmälä, Vesa, Pieni hiljainen mies : kertomuksia
Kannattaa muistaa myös kotimaiset klassikot, joista on tehty selkomukaelmia. Näistäkin monet ovat sellaisia, jotka eivät täytä kysymyksen "nyky-Suomi"-ehtoa (Seitsemän veljestä, Rautatie, Tuntematon sotilas), mutta joitain hieman lähempänä omaa aikaamme olevia kuvauksia sentään on saatavilla:
Huovinen, Veikko, Hamsterit
Härkönen, Anna-Leena, Häräntappoase
Istanmäki, Sisko, Liian paksu perhoseksi
Paasilinna, Arto, Isoisää etsimässä
Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin:
Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni.
Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni...
Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä:
Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää.
...
Älä siis nouse, / älä aivan vielä.
Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä.
Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2.
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossun apina Herra Tossavainen on alkukielisessä teoksessa nimeltään Herr Nilsson.
https://www.astridlindgren.com/sv/karaktarerna/pippi-langstrump/herr-ni…
Voit hyvin tuoda kirjojasi tarjolle.
Useissa kirjastoissa on kierrätyshylly tai -kärry, johon voi tuoda maltillisen määrän hyväkuntoisia kirjoja tarjolle.
Palvelu on hyvin suosittu. Siksi hyllyt ja kärryt ovat usein täynnä. Kirjoja kannattaa tuoda siksi vähän kerrallaan.
Mary Shelleyn klassikkoromaanille alkusysäyksen antoi kesällä 1816 Genevejärven rannalle kesänviettoon kokoontuneen brittiseurueen saksasta ranskaksi käännettyjen kummitusjuttujen parissa viettämä aika, joka innoitti lordi Byronia ehdottamaan, että heistä kukin kirjoittaisi oman kauhutarinansa. Runoilijan itsensä lisäksi paikalla ehdotusta kuulemassa olivat Shelleyn pariskunta, Maryn sisarpuoli Jane Clairmont sekä Byronin sihteeri ja henkilääkäri John Polidori.
Mary Shelley on itse kuvannut tapahtumia Frankensteinin vuoden 1831 laitokseen kirjoittamassaan esipuheessa. "Aivan ilmeisesti Mary tässä esipuheessa muuntelee jälkikäteen todellisuutta ja esittää itsensä haluamassaan valossa", huomauttaa Merete Mazzarella Shelley-kirjassaan Sielun...
Useiden puhallinsoittimien tavoin saksofonit ovat transponoivia soittimia. Tenorisaksofonia soittaessa transponointia ei tarvitse miettiä, jos soittaa tenorisaksofonille (tai klarinetille) kirjoitetusta nuoteista. Niissä siinä ero on otettu huomioon. Mutta jos haluaa soittaa muiden kanssa esim. pianonuotista tai laulukirjasta pitää mielessä transponoida kokosävelaskelen ylöspäin.
Tenorisaksofoni on Bb-vireinen soitin. Nuottiin kirjoitettu sävel ja sormitusote ovat kokosävelaskeleen matalampia kuin soiva sävel - tai tarkalleen oktaavin ja kokosävelaskeleen matalampia. Niinpä a-nuotti soi g-sävelenä, jne.
Alttosaksofoni puolestaan on Eb-vireinen soitin; siinä a-nuotin otteella soiva sävel onkin c. Transponoinnin ideana on pärjätä yksillä...
Rumilta on julkaistu suomeksi runokokoelma Rakkaus on musta leijona (Basam Books, 2002), jonka kääntäjä on Jaakko Hämeen-Anttila. Siinä runo esiintyy nimellä "Kun olen kuollut" ja alkaa näin: "Kun olen kuollut / ja arkkuani kannetaan / älä luule että tunnen / tämän maailman tuskaa."
Mikäli internetistä löytämäsi käännös poikkeaa tästä, se voi olla jonkun nimettömänä pysyttelevän kääntäjän työtä. Ellei kyseisen nettisivun kautta löydy tietoa kääntäjästä tai siitä, keneltä asiaa voisi kysyä, asiaa on vaikea selvittää.
1200-luvulla elänyt persialainen runoilija, islamilainen teologi, lainoppinut ja suufimystikko Rumi tunnetaan useilla eri nimillä, joiden kirjoitusasu vaihtelee sen mukaan, millä kielialueella ollaan. Suomenkielisessä...
Mustanlahden ja Amurin välinen maavalli tehtiin Tampere–Pori-radan rakennustöiden yhteydessä 1890-luvun alussa. Ratatyöt Tampereen päässä aloitettiin vuonna 1890 ja vuonna 1895 rata oli valmiina Poriin saakka. Välillä Tampere–Nokia rata otettiin kuitenkin käyttöön jo kesällä 1893: ensimmäinen juna Tampereelta Nokialle kulki 15. kesäkuuta. Samana vuonna Aamulehdessä julkaistussa ratayhteyttä esittelevässä kirjoituksessa kuvailtiin Mustanlahden ja Amurin välistä osuutta seuraavasti:
" -- Mustanlahden reunalta aina Amurin maan luoteiseen nurkkaan pyyhältää juna ensin ylhäällä ilmassa Mustanlahteen ja Kortelahteen kulkewain päitten ylipuolitse ja sitten korkeita maavalleja mainittuun paikkaan saakka, missä se taas kohtaa maanpinnan."
Lähteet...
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen liittyen.
Kinos, Jarmo & Laakkonen, Eero: Mieslastentarhanopettajien työ- ja koulutusura sekä harrastustoiminta.
Sisältyy julkaisuun: Opettajuuden jäljillä : varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen (2005), s. 141-165
Lammi-Taskula, Johanna: Päiväkotien moninaiset miehet: onko miehelle paikkaa varhaiskasvatuksessa?
Sisältyy julkaisuun: Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan (1994), s. 119-130
Kauppinen-Toropainen, Kaisa
Ainokaiset työyhteisössä : Haastattelututkimus työn sukupuolenmukaisen eriytymisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen, psyykkiseen uupumukseen ja stressiin, 1987.
Lastentarha –lehdestä löytyy tällaisia artikkeleita:
Kinos, Jarmo: Mieslastentarhanopettajat opetus- ja kasvatusalan...
837,59 euroa kuukaudessa on tämänhetkinen vähimmäiseläkkeen suuruus eli vähintään tuon verran rahaa eläkkeelle jäävä saa. Takuueläke on pienten eläketulojen saajille tarkoitettu Kelan eläke-etuus, jonka tarkoitus on turvata vähimmäiseläkkeen suuruinen eläketurva niille, joiden eläke muutoin jäisi tätä pienemmäksi.
Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen (837,59 e/kk), jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä enintään 830,82 e/kk. Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin tätä pienemmäksi, jos henkilö on varhennetulla vanhuuseläkkeellä.
Takuueläkettä pienentävät kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta. Ne vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä täysimääräisinä. Laissa on tarkka luettelo...
HelMet-kirjastoista etsimäsi VHS-tallenne kiinalaisesta elokuvasta "Punainen pelto" ei valitettavasti enää ole lainattavissa. Suomen kirjastojen yhteisen Frank-monihaun mukaan videotallenne löytyy vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella (ks. linkki alla). Voit tehdä tallenteesta kaukolainapyynnön myös käydessäsi kirjastossa. Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lasten kasvatusmenetelmät muuttuvat ja kehittyvät koko ajan, joten aiheesta lötyyy paljon kirjallisuutta. Alla teoksia, jotka sijoittuvat vuosille 1980-1995 ja nykypäivään.
Nummenmaa, Tapio; Anna, Raija : Lapsen kehitys ja kasvatus. Helsinki: Otava 1980
Dyer, Wayne W. : Mitä toivot lapsellesi?. 1986
Kärkkäinen, Veli-Matti : Rakkautta ja rajoja : Terveen kurinpidon periaatteet ja menetelmät. Vantaa: Rv-kirjat 1990
Prekop, Jirina : Pikkutyranni : lapsi tarvitsee rajat. Helsinki: Otava 1990
Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus. 1992
Hänninen, Ville : Retrovauvat : suomalaista lasten historiaa. Helsinki: Ajatuskirjat 2008
Andersen, Heidi : Tietoisen läsnäolon opas vanhemmille. Helsinki: Basam Books 2010
Rotkirch, Anna : ...
Kouvolan pääkirjastossa on englanninkielinen teos: Lend me your ears: Great speeches in history, 2004. Sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita.
Internetistä löytyi englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita tunnetuille henkilöille: http://www.eulogyspeech.net/famous-eulogies/
Toinen englanninkielinen internetsivusto esittelee kaikenlaisia kuuluisia puheita, joukossa myös hautajais/muistopuheita: http://www.emersonkent.com/famous_speeches_in_history_topic.htm
Vastaavaa kokoelmaa tunnetuista suomalaisista en onnistunut löytämään.
Tarkoittamasi kähy liittyy varmaankin anglikaanisen kirkon 1960-luvun kriisiin, jossa se joutui tarkistamaan kantojaan avioeroon ja eronneisiin. Antti Yli-Opas kertoo kirjassa "Avioliiton teologia Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1963-2006” laajasti anglikaanisen kirkon suhtautumisesta avioeroon ja muutoksista 1960-luvulla.
Yli-Oppaan mukaan avioeroon ja eronneisiin suhtautuminen muodostui anglikaaniselle kirkolle ongelmaksi, sillä avioliitto käsitettiin sakramentaaliseksi, pysyvän siteen muodostavaksi ja purkamattomaksi. Vuonna 1966 kirkko otti kantaa muuttuvaan avioliittolakiin kannanotolla "Putting asunder". Kannanoton myötä eron perusteeksi alkoi riittää avioliiton peruuttamaton hajoaminen (...
Yritysten kasvomaskipakkoa Suomessa on hieman hankala selvittää. Se ei välttämättä näy uutisoinnissa ja voi olla hyvin paikallista.
Nyt lokakuussa muutamat toimijat ovat kuitenkin päätyneet kasvomaskipakkoon. Esim. Kymsoten sairaalat Vaasassa ja Kymenlaaksossa ja HUS pääkaupunkiseudulla
Yle. Ravikatsomoiden sisätiloissa on myös maskipakko MT Ravinetti. Turun kaupunki on määrännyt kasvomaskipakon kaupungin sisäliikuntatiloihin Auran aallot.
Kaupan Liitto ei suosita maskipakkoa. "Liiton mukaan kaupan henkilöstöllä ei ole lain sallimia keinoja estää maskittomien asiakkaiden asioimista, joten maskipakon määrääminen ei ole suositeltavaa." MTV uutiset
Suomessa maskipakkoa ei ole otettu käyttöön valtion toimesta, mutta monessa muussa maassa...
Kyseessä voisi olla Eva Ibbotsonin tarina "Pelastakaa kummitukset". Siinä Rick-niminen koulupoika koettaa auttaa kodittomaksi joutuvaa kummitusperhettä, ja muun avun lisäksi hän antaa myös pienen, sairaan vampyyrin imeä verta ranteestaan.
Tarina löytyy Helsingin kirjastoista kolmen kasetin äänikirjana (http://www.helmet.fi/record=b1308796~S9*fin) ja kirjana Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kirjastoista (http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin).
Ei toistaiseksi. Kirjastoissa on kyllä saatavana englanninkielisenä Jack Ewingin vuonna 2017 julkaisema Faster, higher, farther : the Volkswagen scandal (W.W. Norton & Company, 2017).
Verkosta löytyy lisäksi eräs aihetta koskeva opinnäytetyö https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/126327/Keskinen_Teemu.pdf…
Sen lähdeluetteloa voi hyödyntää etsiessään lisätietoa päästöhuijauksesta.
